Kolme vaihtoehtoa sote-palvelujen järjestämiseen metropolialueella

Jaoston mukaan yksi yhteinen järjestämisvastuu mahdollistaisi palvelujen kattavan integraation, estäisi tehokkaimmin asuinalueiden erilaistumista ja kuntien välistä eriytymistä sekä antaisi mahdollisuuksia yksinkertaistaa toiminnan rahoitusta. Koska kyseessä olisi merkittävä ja suuri uudistus, se etenisi vaiheittain.

Lisäksi metropolijaosto esittää kahta muuta vaihtoehtoista mallia. Muutos nykytilaan olisi kaikkein vähäisin, jos erityispalveluiden järjestämisvastuu olisi muodostuvien suurten kaupunkien ja muiden sote-alueiden perustamalla uudella sote-erityispalveluiden järjestäjällä. Erona nykytilaan olisivat nykyistä selkeämmät omistussuhteet ja sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalveluiden yhdistäminen samaan organisaatioon. Perustason palvelut jäisivät lähtökohtaisesti ennalleen.

Kunta-/sote-aluekohtaisen järjestämisen mallissa kaikki järjestämisvastuu olisi peruskunnalla, jolla on vastuu monesta muustakin hyvinvoinnin tekijästä. Muodostettava ylikunnallinen organisaatio huolehtisi sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalveluiden tuotannosta. Malli vahvistaisi kuntakohtaista omistajaohjausta ja tukisi yhtenäisten sote-palveluketjujen muodostamista. Koska järjestämisvastuu erityispalveluista jakautuisi nykyistä pienemmille järjestäjille, HYKS/HUS:n sairaalayksiköiden pilkkoutumisen ja kilpavarustelun estäminen edellyttäisivät erittäin vahvaa järjestämissopimusta.

Käytännössä kaikki vaihtoehdot tarkoittavat sitä, että jatkossakin HUS:n ja erityishuoltopiirien nykyisiä tehtäviä vastaavat palvelut olisi järjestettävä yhteisvastuullisesti metropolialueella ja laajemmin koko HUS:n 24 kunnan alueella. Uudistuksen toimeenpano metropolialueella edellyttää joitakin erityissäädöksiä.

Metropolialueen erityispiirteiden takia tarvitaan omaa ratkaisua

Hallitus on linjannut, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen metropolialueella selvitetään erikseen. Sote-rakenteiden muodostumisen yleissäännöt eivät sellaisinaan sovellu metropolialueelle. Samalla tiiviillä työssäkäyntialueella asuu 1,5 miljoonaa ihmistä, väestö liikkuu ja käyttää palveluita jo nyt paljon yli kuntarajojen, ja HUS:n sairaalayksiköiden hyväksi havaittu työnjako ylittää nykyisten sairaanhoitoalueiden rajat.

Kuulemisten perusteella omistajakunnat ovat yksimielisiä HYKS/HUS:n säilyttämisestä yhtenäisenä sairaalana. Myös alueen väestön tarvitsemista sosiaalihuollon erityispalveluista on perusteltua huolehtia nykyistä selkeämmin yhdessä.

Metropolijaosto on tarkastellut käynnistyvien, ja jo käynnistyneiden, kuntajakoselvitysten, hallituksen linjausten ja kuntien kuulemisten sekä jo aiemmin annettujen lausuntojen (muun muassa metropolialueen esiselvitys) perusteella vaihtoehtoisia kuntarakenteita ja sitä, mitä eri vaihtoehdot sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden näkökulmasta merkitsisivät. Kaikki kolme mallia ovat sovellettavissa siitä riippumatta, millaiseksi alueen kuntarakenne lopulta muodostuu.

Lisätietoja

johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki, p. 02951 63382
osastopäällikkö Kirsi Varhila, p. 02951 63338

 

Taustaa

Metropolialueella tarkoitetaan neljäätoista vapaaehtoisen yhteistyön piirissä olevaa
kuntaa Helsingin ympärillä eli neljän pääkaupunkiseudun kaupungin Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, lisäksi 10 ympäristökuntaa: Kirkkonummi, Vihti, Pornainen, Nurmijärvi, Hyvinkää, Tuusula, Järvenpää, Mäntsälä, Kerava ja Sipoo.
Työssäkäyntialueena metropolialue ulottuu tätäkin laajemmalle.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) muodostavat 24 kuntaa (Helsinki,
Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Raasepori, Hanko, Inkoo,
Hyvinkää, Nurmijärvi, Järvenpää, Tuusula, Mäntsälä, Pornainen, Porvoo, Sipoo,
Askola, Loviisa, Lapinjärvi, Lohja, Siuntio, Vihti, Karkkila). Erikoissairaanhoidon
toteuttaminen jakautuu viidelle sairaanhoitoalueelle.

Liitteet

Metropolijaoston raportti liitteineen.pdf (629.7 kB )

Muualla palvelussamme

Sote-uudistus osana kuntauudistusta

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakityöryhmä