Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Hedelmöityshoidon kriteerit on päivitetty

Sosiaali- ja terveysministeriö
3.9.2014 8.24
Tiedote -

Sosiaali- ja terveysministeriö on päivittänyt yhtenäisiä kiireettömän hoidon kriteerejä uudistetulla suosituksella hedelmöityshoidoista. Uudistetussa suosituksessa korostuvat yksilöllinen harkinta ja onnistumisen lääketieteelliset perusteet.

Lähtökohtana on käyttää vain vaikuttavia hoitoja. Turhiin tai toistuviin hoitoihin ei tule ryhtyä. Ennen hoidon aloittamista varmistetaan raskauden alkamisen mahdollisuus selvittämällä synnytinelinten rakenne, munasarjojen toiminta sekä siemennesteen laatu. Raskausriskit arvioidaan sekä äidin että sikiön kannalta. Hoitotuloksen todennäköisyys tulisi olla koeputkihedelmöityshoidoissa vähintään 10 prosenttia yhtä hoitokiertoa kohti. Hormonihoidoissa ja inseminaatioissa hyväksytään alhaisempi onnistumisprosentti.

Suosituksessa todetaan myös, että mahdollisimman moni hoitoa tarvitseva pyritään saamaan oikea-aikaisesti hoidon piiriin. Hedelmöityshoitoa voidaan toteuttaa, vaikka taustalla ei ole varsinainen hedelmättömyys, jos siihen on perusteet. Tartuntavaarallisia tauteja sairastavien hoito on keskitettävä. Tartuntavaarallisia tauteja ovat esimerkiksi HIV tai muut virusinfektiot, jotka edellyttävät laboratoriolta erityisolosuhteita.

Hedelmöityshoidon kriteerien päivitystarve nousi esiin HIV-positiivisten syrjintää koskevasta eduskunnan oikeusasiamiehen päätöksestä. Lisäksi oli tiedossa lukuisia muita muutostarpeita, sillä ala on erittäin nopeasti kehittyvä. Synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri Anna-Maija Tapperin tekemän selvityksen mukaan erityisiä tulevaisuuden kehittämistarpeita ovat ennakoiva sukusolujen pakastus sekä alkiodiagnostiikka. Molemmat vaativat keskittämistä sekä kehittämistä kansallisesti ja kansainvälisesti.

Hedelmöityshoidoissa lähtökohtana on aina lapsen etu

Hedelmöityshoidoissa lähtökohtana on aina lapsen etu. Lapsen kehityksen kannalta on tärkeää, että perheessä ei ole suuria salaisuuksia lapsen taustasta.

Vuonna 2012 Suomessa toimi 23 hedelmöityshoitoja antavaa terveydenhuollon toimintayksikköä, joista 13 oli yksityistä. Julkisessa terveydenhuollossa hoitoja annettiin kaikissa viidessä yliopistosairaalassa sekä viidessä keskussairaalassa. Noin 40 prosenttia kaikista hedelmöityshoidoista tehtiin julkisella sektorilla. Hedelmöityshoitoja ilmoitettiin alkaneeksi 13 800 kappaletta.

Yleisessä keskustelussa on kiinnitettävä huomiota hedelmällisyysneuvontaan ja hedelmällisyyden säilyttämiseen. Painopisteenä on oikean tiedon jakaminen hedelmällisyyteen vaikuttavista tekijöistä sekä keinoista edistää hedelmällisyyttä.

Lisätietoja

lääkintöneuvos Timo Keistinen, p. 0295 163 385



Muualla palvelussamme

Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet (päivitetty painos) 

Hedelmöityshoidon yhtenäiset perusteet. Selvityshenkilön raportti (Raportteja ja muistioita 2014:30)

Sivun alkuun