FI SV EN RU

Mielenterveyspalvelut

Mielenterveyspalvelut - kuvituskuvaSosiaali- ja terveysministeriö vastaa mielenterveystyön valtakunnallisesta suunnittelusta, ohjauksesta ja valvonnasta.

Mielenterveystyön tavoitteena on vahvistaa mielenterveyttä ja vähentää mielenterveyteen kohdistuvia uhkia. Mielenterveystyöhön kuuluvat mielenterveyttä edistävä työ ja mielenterveyden häiriöiden ehkäisy sekä mielenterveyspalvelut.

Mielenterveystyöstä säädetään terveydenhuoltolaissa ja mielenterveyslaissa.

Hallitusohjelmassa ja sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiassa painotetaan, että

  • mielenterveyslakia uudistetaan
  • mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuutta parannetaan
  • mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämissuunnitelman (Mieli-suunnitelma) toimeenpanoa jatketaan
  • juurrutetaan käytäntöjä, joilla ehkäistään masennusta ja vähennetään masennuksesta aiheutuvaa työkyvyttömyyttä

Kunnat ja erikoissairaanhoito järjestävät mielenterveyspalveluja

Mielenterveyspalveluihin sisältyvät

  • ohjaus, neuvonta ja tarpeenmukainen psykososiaalinen tuki
  • kriisitilanteiden psykososiaalinen tuki
  • mielenterveyden häiriöiden tutkimus, hoito ja kuntoutus
  • kuntoutus

Kunnan sosiaali- ja terveydenhuolto vastaa asukkaidensa mielenterveyden häiriöiden ehkäisystä, varhaisesta tunnistamisesta, asianmukaisesta hoidosta ja kuntoutuksesta.

Avopalvelut ja sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut ovat hoidossa ensisijaisia. Mielenterveyspalveluja järjestetään myös erikoissairaanhoidossa psykiatrian poliklinikoilla ja psykiatrisena sairaalahoitona.

Kunnan sosiaalihuolto järjestää mielenterveyskuntoutujille asumispalveluita, kotipalveluita ja kuntouttavaa työtoimintaa.

Aikuisten sekä lasten ja nuorten pääsy mielenterveyshoitoon

Mielenterveyshäiriöiden hoidossa aikuisilla (yli 23-vuotiaat) on samat hoitoon pääsyn aikarajat kuin muussakin sairaanhoidossa.

Lasten ja nuorten (alle 23-vuotiaat) hoidon tarpeen arvioinnin edellyttämät tutkimukset ja erikoislääkärin arviointi on tehtävä kuudessa viikossa lähetteen saapumisesta. Hoito on järjestettävä kolmessa kuukaudessa hoidon tarpeen toteamisesta.

Lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ehkäisyssä,havaitsemisessa ja tuen tarjoamisessa neuvolat sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuolto ovat tärkeässä asemassa. Työterveyshuolto tukee työikäisen väestön mielenterveyden ylläpitämistä ja ongelmien ehkäisyä.

Kansaneläkelaitos korvaa mielenterveyshäiriöistä kärsiville 16–67-vuotiaille työ- tai opiskelukyvyn parantamiseen tähtäävää kuntoutuspsykoterapiaa.

Muut viranomaiset mielenterveystyössä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tutkii ja kehittää mielenterveystyötä.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) ja aluehallintovirastot valvovat mielenterveyspalveluita.

Mielenterveyspalvelujen kehittäminen päihdepalvelujenkanssa

Useassa kunnassa mielenterveys- ja päihdepalvelut on yhdistetty. Sosiaali- ja terveystoimi tekevät mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisyssä ja hoidossa yhteistyötä. Kuntien tehtävänä on koordinoida julkiset, järjestöjen tuottamat ja yksityiset päihdepalvelut toimivaksi kokonaisuudeksi.

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (Mieli-suunnitelma) linjaa mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistä vuoteen 2015.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vastaa omalta osaltaan Mieli-suunnitelman toimeenpanosta.

STM on asettanut työryhmän tukemaan ja arvioimaan suunnitelman toimeenpanoa ja edistämään mielenterveys- ja päihdetyön kehittymistä.

Valittaminen

Sosiaali- ja terveysministeriö ei käsittele muistutuksia, kanteluja tai valituksia.

  • Jos et ole tyytyväinen saamaasi palveluun, hoitoon tai kohteluun, voit
  • tehdä muistutuksen hoitopaikkasi terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle. Ennen muistutuksen tekemistä kannattaa kuitenkin yrittää selvittää asia sinua hoitaneiden henkilöiden kanssa.
  • tehdä kantelun valvovalle viranomaiselle: oman alueesi aluehallintovirastoon tai Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoon (Valvira).

Jos koet tulleesi väärin kohdelluksi tai kaipaat neuvoja oikeuksistasi, voit olla yhteydessä oman kuntasi tai kuntayhtymäsi potilasasiamieheen.

Potilasvahingosta voi hakea korvausta Potilasvakuutuskeskuksesta.

Lisätietoja

Helena Vorma, lääkintöneuvos 
STM, Sosiaali- ja terveyspalveluosasto, Terveyspalveluryhmä 0295163388