Bosättningsbaserad social trygghet i internationella situationer
STM024:00/2017 Projekt
Ministerierna genomför regeringsprogrammet, bereder lagar och andra författningar samt genomför reformer i olika projekt, arbetsgrupper och organ.
Alla ministeriers projekt hittas på statsrådets webbplats
Tavoitteena on lainsäädännön yksinkertaistaminen. Sosiaaliturvaan pääsemisen ja kuulumisen edellytysten tulee olla johdonmukaisia sekä asumisperusteisten että työhön liittyvien etuuksien osalta. Säännöt tulee sopeuttaa toimiviksi myös lyhytaikaisen työskentelyn sekä maahan- ja maastamuuton osalta, huomioiden kuitenkin vakuutusmaksujen maksamisen ja etuusoikeuksien oikeudenmukaisuuden.
Lainsäädännön uudistamisessa tulee pohtia työntekijöiden osalta mallia, jossa henkilön oikeudet ensisijaisesti perustuisivat työskentelyyn, eikä vakinaista asumista arvioitaisi aina maahan tulon yhteydessä sosiaaliturvan kannalta erikseen. Määrittely siitä, milloin ns. ei-aktiivi henkilö katsotaan vakinaisesti maassa asuvaksi, tulee puolestaan laatia nykyistä yhdenmukaisemmiksi ja viranomaiset velvoittaa yhtenäisempään käytäntöön. Lainsäädäntöä tulee tarkistaa siten, että ratkaisu perustuu aiempaa selvemmin objektiivisiin, osittain jopa kaavamaisiin tosiasioihin ja henkilön tilanteeseen liittyvää ...
Projektets basuppgifter Avslutat
Projektets nummer STM024:00/2017
Ärendenummer STM/779/2017
Projektets arrangör social- och hälsovårdsministeriet
Mandattid 21.3.2017 – 31.5.2018
Datum för tillsättande 21.3.2017
Förhållande till regeringsprogrammet
Sipilä
Hyvinvointi ja terveys
spetsprojekt Palvelut asiakaslähtöisiksi
åtgärder Arvioidaan asumisperusteisen sosiaaliturvan tarkoituksenmukaista kohdentumista
Mål och resultat
Tavoitteena on lainsäädännön yksinkertaistaminen. Sosiaaliturvaan pääsemisen ja kuulumisen edellytysten tulee olla johdonmukaisia sekä asumisperusteisten että työhön liittyvien etuuksien osalta. Säännöt tulee sopeuttaa toimiviksi myös lyhytaikaisen työskentelyn sekä maahan- ja maastamuuton osalta, huomioiden kuitenkin vakuutusmaksujen maksamisen ja etuusoikeuksien oikeudenmukaisuuden.
Lainsäädännön uudistamisessa tulee pohtia työntekijöiden osalta mallia, jossa henkilön oikeudet ensisijaisesti perustuisivat työskentelyyn, eikä vakinaista asumista arvioitaisi aina maahan tulon yhteydessä sosiaaliturvan kannalta erikseen. Määrittely siitä, milloin ns. ei-aktiivi henkilö katsotaan vakinaisesti maassa asuvaksi, tulee puolestaan laatia nykyistä yhdenmukaisemmiksi ja viranomaiset velvoittaa yhtenäisempään käytäntöön. Lainsäädäntöä tulee tarkistaa siten, että ratkaisu perustuu aiempaa selvemmin objektiivisiin, osittain jopa kaavamaisiin tosiasioihin ja henkilön tilanteeseen liittyvää harkintaa vähennetään.
Hallinnollisia menettelyjä tulee yksinkertaistaa ja samalla varmistaa, että asianomaiset viranomaiset saavat tarvitsemansa tiedot henkilön kuulumisesta sosiaaliturvaan.
Lainsäädännön muutoksessa tulee huomioida muut vireillä olevat uudistukset, kuten EU:n sosiaaliturvan koordinaatiolainsäädännön uudistus (komission ehdotus 13.12.2016 KOM (2016) 815 lopullinen) sekä Sote -uudistus.
Työryhmän tulee työskennellä avoimen lainvalmistelun periaatteella, tiedottaa työskente-lystä ja pyrkiä lisäämään kansalaisten tietoisuutta maiden välisen liikkuvuuden vaikutuk-sesta sosiaaliturvaan.
Utgångspunkter
Laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta (jäljempänä sovel-tamisalalaki) on ollut voimassa vuodesta 1994 lukien. Soveltamisalalain mukaan määritellään, milloin henkilöön sovelletaan kansaneläkelakia, lapsilisälakia, äitiysavustuslakia, asumistukilakia, vammaisetuuksista annettua lakia, eläkkeensaajan asumistuesta annettua lakia, rintamasotilaseläkelakia, takuueläkkeestä annettua lakia ja elatustukilakia. Soveltamisalalakiin viitataan useissa muissa laeissa, kuten sairausvakuutuslaissa. Lakiin on sen voimassaolon aikana tehty useita muutoksia koskien muun muassa joidenkin henkilöryhmien oikeuksia sekä asumisperusteiseen sosiaaliturvaan oikeuttavan työskentelyn ja asumisen määritelmiä.
Soveltamisalalain monimutkaisuuden ja vaikeaselkoisuuden takia lain kokonaisrakennetta, sosiaaliturvaan kuulumisen kriteereitä sekä etuuksien tarkoituksenmukaista kohdentumista on syytä tarkastella kokonaisuutena uudelleen. Oikeuksien alkamisen asumisen tai työskentelyn perusteella tulee olla tasapainossa. Järjestelmän tulisi myös olla selkeä ja läpinäkyvä, jotta yksittäisen henkilön on mahdollista ymmärtää oikeutensa ja velvollisuutensa.
Eri sektoreilla käytössä olevien työskentelyn tai asumisen määritelmien hyödyntämistä myös sosiaaliturvassa tulisi tarkastella. Tätä nykyä Suomessa määritellään asumiseen tai työskentelyyn perustuvat oikeudet useassa eri yhteydessä. Käytännössä eri viranomaiset eivät aina päädy samaan lopputulokseen esimerkiksi sen osalta, katsotaanko henkilö maassa asuvaksi vai vain tilapäisesti oleskelevaksi. Henkilön oikeusturvan ja johdonmukaisten sosiaalisten oikeuksien toteutumisen kannalta tilanne on epätyydyttävä.
Soveltamisalalain toimeenpanoon liittyviä päätösten antamista koskevia säännöksiä ja käytäntöjä tulee tarkastella suhteessa etuuspäätöksiin. Tässä yhteydessä tulee huomioida kansalaisten informointitarve maahan- ja maastamuuton vaikutuksista sosiaaliturvaan.
Tavoitteena on lainsäädännön yksinkertaistaminen. Sosiaaliturvaan pääsemisen ja kuulumisen edellytysten tulee olla johdonmukaisia sekä asumisperusteisten että työhön liittyvien etuuksien osalta. Säännöt tulee sopeuttaa toimiviksi myös lyhytaikaisen työskentelyn sekä maahan- ja maastamuuton osalta, huomioiden kuitenkin vakuutusmaksujen maksamisen ja etuusoikeuksien oikeudenmukaisuuden.
Lainsäädännön uudistamisessa tulee pohtia työntekijöiden osalta mallia, jossa henkilön oikeudet ensisijaisesti perustuisivat työskentelyyn, eikä vakinaista asumista arvioitaisi aina maahan tulon yhteydessä sosiaaliturvan kannalta erikseen. Määrittely siitä, milloin ns. ei-aktiivi henkilö katsotaan vakinaisesti maassa asuvaksi, tulee puolestaan laatia nykyistä yhdenmukaisemmiksi ja viranomaiset velvoittaa yhtenäisempään käytäntöön. Lainsäädäntöä tulee tarkistaa siten, että ratkaisu perustuu aiempaa selvemmin objektiivisiin, osittain jopa kaavamaisiin tosiasioihin ja henkilön tilanteeseen liittyvää harkintaa vähennetään.
Hallinnollisia menettelyjä tulee yksinkertaistaa ja samalla varmistaa, että asianomaiset viranomaiset saavat tarvitsemansa tiedot henkilön kuulumisesta sosiaaliturvaan.
Lainsäädännön muutoksessa tulee huomioida muut vireillä olevat uudistukset, kuten EU:n sosiaaliturvan koordinaatiolainsäädännön uudistus (komission ehdotus 13.12.2016 KOM (2016) 815 lopullinen) sekä Sote -uudistus.
Työryhmän tulee työskennellä avoimen lainvalmistelun periaatteella, tiedottaa työskente-lystä ja pyrkiä lisäämään kansalaisten tietoisuutta maiden välisen liikkuvuuden vaikutuk-sesta sosiaaliturvaan.
Remissbehandlingar och höranden
-
Lausuntopyyntö PDF
Övriga dokument och promemorior
Tillsättande och organisering
-
Asettamispäätös PDF
21.3.2017
Ogrupperade
Person
Roll, Mandattid
Huhtamäki, Henna
projektipäällkkö
social- och hälsovårdsministeriet
Företräder aktör: Sosiaali- ja terveysministeriö
Roll: Kontaktperson för projektet
21.3.2017 – 31.5.2018