Asumisperusteisen sosiaaliturvan kohdentuminen kansainvälissä tilanteissa
STM024:00/2017 Kehittäminen
Ministeriöt toteuttavat hallitusohjelmaa, valmistelevat lakeja ja muita säädöksiä sekä vievät eteenpäin uudistuksia erilaisissa hankkeissa, työryhmissä ja toimielimissä.
Kaikkien ministeriöiden hankkeet löydät valtioneuvoston verkkosivuilta
Tavoitteena on lainsäädännön yksinkertaistaminen. Sosiaaliturvaan pääsemisen ja kuulumisen edellytysten tulee olla johdonmukaisia sekä asumisperusteisten että työhön liittyvien etuuksien osalta. Säännöt tulee sopeuttaa toimiviksi myös lyhytaikaisen työskentelyn sekä maahan- ja maastamuuton osalta, huomioiden kuitenkin vakuutusmaksujen maksamisen ja etuusoikeuksien oikeudenmukaisuuden.
Lainsäädännön uudistamisessa tulee pohtia työntekijöiden osalta mallia, jossa henkilön oikeudet ensisijaisesti perustuisivat työskentelyyn, eikä vakinaista asumista arvioitaisi aina maahan tulon yhteydessä sosiaaliturvan kannalta erikseen. Määrittely siitä, milloin ns. ei-aktiivi henkilö katsotaan vakinaisesti maassa asuvaksi, tulee puolestaan laatia nykyistä yhdenmukaisemmiksi ja viranomaiset velvoittaa yhtenäisempään käytäntöön. Lainsäädäntöä tulee tarkistaa siten, että ratkaisu perustuu aiempaa selvemmin objektiivisiin, osittain jopa kaavamaisiin tosiasioihin ja henkilön tilanteeseen liittyvää ...
Hankkeen perustiedot Päättynyt
Hankenumero STM024:00/2017
Asianumerot STM/779/2017
Asettaja sosiaali- ja terveysministeriö
Toimikausi/aikataulu 21.3.2017 – 31.5.2018
Asettamispäivä 21.3.2017
Toteuttaa hallitusohjelman tavoitteita
Sipilä
Hyvinvointi ja terveys
Kärkihankkeet Palvelut asiakaslähtöisiksi
Toimenpiteet Arvioidaan asumisperusteisen sosiaaliturvan tarkoituksenmukaista kohdentumista
Tavoitteet ja tuotokset
Tavoitteena on lainsäädännön yksinkertaistaminen. Sosiaaliturvaan pääsemisen ja kuulumisen edellytysten tulee olla johdonmukaisia sekä asumisperusteisten että työhön liittyvien etuuksien osalta. Säännöt tulee sopeuttaa toimiviksi myös lyhytaikaisen työskentelyn sekä maahan- ja maastamuuton osalta, huomioiden kuitenkin vakuutusmaksujen maksamisen ja etuusoikeuksien oikeudenmukaisuuden.
Lainsäädännön uudistamisessa tulee pohtia työntekijöiden osalta mallia, jossa henkilön oikeudet ensisijaisesti perustuisivat työskentelyyn, eikä vakinaista asumista arvioitaisi aina maahan tulon yhteydessä sosiaaliturvan kannalta erikseen. Määrittely siitä, milloin ns. ei-aktiivi henkilö katsotaan vakinaisesti maassa asuvaksi, tulee puolestaan laatia nykyistä yhdenmukaisemmiksi ja viranomaiset velvoittaa yhtenäisempään käytäntöön. Lainsäädäntöä tulee tarkistaa siten, että ratkaisu perustuu aiempaa selvemmin objektiivisiin, osittain jopa kaavamaisiin tosiasioihin ja henkilön tilanteeseen liittyvää harkintaa vähennetään.
Hallinnollisia menettelyjä tulee yksinkertaistaa ja samalla varmistaa, että asianomaiset viranomaiset saavat tarvitsemansa tiedot henkilön kuulumisesta sosiaaliturvaan.
Lainsäädännön muutoksessa tulee huomioida muut vireillä olevat uudistukset, kuten EU:n sosiaaliturvan koordinaatiolainsäädännön uudistus (komission ehdotus 13.12.2016 KOM (2016) 815 lopullinen) sekä Sote -uudistus.
Työryhmän tulee työskennellä avoimen lainvalmistelun periaatteella, tiedottaa työskente-lystä ja pyrkiä lisäämään kansalaisten tietoisuutta maiden välisen liikkuvuuden vaikutuk-sesta sosiaaliturvaan.
Lähtökohdat
Laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta (jäljempänä sovel-tamisalalaki) on ollut voimassa vuodesta 1994 lukien. Soveltamisalalain mukaan määritellään, milloin henkilöön sovelletaan kansaneläkelakia, lapsilisälakia, äitiysavustuslakia, asumistukilakia, vammaisetuuksista annettua lakia, eläkkeensaajan asumistuesta annettua lakia, rintamasotilaseläkelakia, takuueläkkeestä annettua lakia ja elatustukilakia. Soveltamisalalakiin viitataan useissa muissa laeissa, kuten sairausvakuutuslaissa. Lakiin on sen voimassaolon aikana tehty useita muutoksia koskien muun muassa joidenkin henkilöryhmien oikeuksia sekä asumisperusteiseen sosiaaliturvaan oikeuttavan työskentelyn ja asumisen määritelmiä.
Soveltamisalalain monimutkaisuuden ja vaikeaselkoisuuden takia lain kokonaisrakennetta, sosiaaliturvaan kuulumisen kriteereitä sekä etuuksien tarkoituksenmukaista kohdentumista on syytä tarkastella kokonaisuutena uudelleen. Oikeuksien alkamisen asumisen tai työskentelyn perusteella tulee olla tasapainossa. Järjestelmän tulisi myös olla selkeä ja läpinäkyvä, jotta yksittäisen henkilön on mahdollista ymmärtää oikeutensa ja velvollisuutensa.
Eri sektoreilla käytössä olevien työskentelyn tai asumisen määritelmien hyödyntämistä myös sosiaaliturvassa tulisi tarkastella. Tätä nykyä Suomessa määritellään asumiseen tai työskentelyyn perustuvat oikeudet useassa eri yhteydessä. Käytännössä eri viranomaiset eivät aina päädy samaan lopputulokseen esimerkiksi sen osalta, katsotaanko henkilö maassa asuvaksi vai vain tilapäisesti oleskelevaksi. Henkilön oikeusturvan ja johdonmukaisten sosiaalisten oikeuksien toteutumisen kannalta tilanne on epätyydyttävä.
Soveltamisalalain toimeenpanoon liittyviä päätösten antamista koskevia säännöksiä ja käytäntöjä tulee tarkastella suhteessa etuuspäätöksiin. Tässä yhteydessä tulee huomioida kansalaisten informointitarve maahan- ja maastamuuton vaikutuksista sosiaaliturvaan.
Tavoitteena on lainsäädännön yksinkertaistaminen. Sosiaaliturvaan pääsemisen ja kuulumisen edellytysten tulee olla johdonmukaisia sekä asumisperusteisten että työhön liittyvien etuuksien osalta. Säännöt tulee sopeuttaa toimiviksi myös lyhytaikaisen työskentelyn sekä maahan- ja maastamuuton osalta, huomioiden kuitenkin vakuutusmaksujen maksamisen ja etuusoikeuksien oikeudenmukaisuuden.
Lainsäädännön uudistamisessa tulee pohtia työntekijöiden osalta mallia, jossa henkilön oikeudet ensisijaisesti perustuisivat työskentelyyn, eikä vakinaista asumista arvioitaisi aina maahan tulon yhteydessä sosiaaliturvan kannalta erikseen. Määrittely siitä, milloin ns. ei-aktiivi henkilö katsotaan vakinaisesti maassa asuvaksi, tulee puolestaan laatia nykyistä yhdenmukaisemmiksi ja viranomaiset velvoittaa yhtenäisempään käytäntöön. Lainsäädäntöä tulee tarkistaa siten, että ratkaisu perustuu aiempaa selvemmin objektiivisiin, osittain jopa kaavamaisiin tosiasioihin ja henkilön tilanteeseen liittyvää harkintaa vähennetään.
Hallinnollisia menettelyjä tulee yksinkertaistaa ja samalla varmistaa, että asianomaiset viranomaiset saavat tarvitsemansa tiedot henkilön kuulumisesta sosiaaliturvaan.
Lainsäädännön muutoksessa tulee huomioida muut vireillä olevat uudistukset, kuten EU:n sosiaaliturvan koordinaatiolainsäädännön uudistus (komission ehdotus 13.12.2016 KOM (2016) 815 lopullinen) sekä Sote -uudistus.
Työryhmän tulee työskennellä avoimen lainvalmistelun periaatteella, tiedottaa työskente-lystä ja pyrkiä lisäämään kansalaisten tietoisuutta maiden välisen liikkuvuuden vaikutuk-sesta sosiaaliturvaan.
Lausuntokierrokset ja kuuleminen
-
Lausuntopyyntö PDF
Muut asiakirjat ja muistiot
Asettaminen ja organisointi
-
Asettamispäätös PDF
21.3.2017
Ryhmittelemättömät
Henkilö
Rooli, Toimikausi
Huhtamäki, Henna
projektipäällkkö
sosiaali- ja terveysministeriö
Edustaa tahoa: Sosiaali- ja terveysministeriö
Rooli: Hankkeen yhteyshenkilö
21.3.2017 – 31.5.2018