WHO:n pandemiasopimus ja kansainvälinen terveyssäännöstö
WHO:n pandemiasopimuksen tavoitteena on vahvistaa kansainvälistä varautumista pandemioihin ja muihin terveysuhkiin.
Monenvälinen yhteistyö on olennaisen tärkeää torjuttaessa pandemioita ja muita laaja-alaisia terveyshätätilanteita, jotka eivät lähtökohtaisesti tunne rajoja ja edellyttävät yhteisiä toimia.
Maailman terveysjärjestö WHO:lla on mandaattinsa perusteella keskeinen rooli maailmanlaajuisiin terveyshaasteisiin vastaamisessa. Perussääntönsä nojalla WHO voi myös avustaa jäsenvaltioitaan niiden pyynnöstä terveyshätätilanteissa.
WHO:n jäsenvaltiot neuvottelivat pandemiasopimuksesta vuosina 2022–2025. Pandemiasopimus hyväksyttiin WHO:n yleiskokouksessa 20.5.2025.
Pandemiasopimus käsitellään seuraavaksi kansallisesti
Suomi osallistui neuvotteluihin osana Euroopan unionia, joka muodosti neuvotteluihin yhteiset kannat. Suomen neuvotteluvaltuuskunnassa olivat mukana sosiaali- ja terveysministeriön lisäksi ulkoministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Neuvotteluvaltuuskunta konsultoi myös muita hallinnonaloja ja sidosryhmiä.
Eduskunnalle annettiin tietoja neuvotteluiden eri vaiheissa neuvotteluiden etenemisestä, ja eduskunta osallistui Suomen neuvottelukantojen muodostamiseen.
Seuraavaksi kukin WHO:n jäsenvaltio käsittelee pandemiasopimuksen kansallisesti ja sitoutuu siihen valtiosääntönsä mukaisesti. Suomessa tämä tarkoittaa sitä, että sopimuksen käsittelee ensin hallitus, joka tekee sopimuksen hyväksymisestä eduskunnalle esityksen. Eduskunta käsittelee esityksen ja äänestää siitä, jonka jälkeen pandemiasopimuksen vahvistaa vielä tasavallan presidentti.
IHR
WHO:n kansainvälinen terveyssäännöstö (International Health Regulations, IHR, 2005) on keskeisin voimassaoleva kansainvälinen sopimus ja yhteistyön perusta, joka kattaa toimia rajat ylittäviin terveysuhkiin varautumiseksi ja vastaamiseksi. IHR:n tarkoituksena on tautien kansainvälisen leviämisen ehkäisy, torjunta ja hallinta.
IHR:n perusteella sen osapuolet ovat sitoutuneet toimiin, joilla vahvistetaan maiden valmiutta ennaltaehkäistä, tunnistaa sekä torjua terveysuhkia. Osapuolten tulee myös raportoida havaituista uhkista. Suomessa IHR on saatettu voimaan lailla ja asetuksella (SopS 50 ja 51/2007).
Pandemiasopimuksen neuvotteluiden rinnalla WHO:n jäsenvaltiot neuvottelivat marraskuusta 2022 lähtien myös IHR:n muutoksista. WHO:n yleiskokous hyväksyi IHR:n muutokset kesäkuussa 2024. Yleiskokouksen hyväksymistä IHR:n muutoksista osa oli pieniä ja teknisiä, osa isompia linjauksia. Neuvottelutulos noudatti Suomen kantaa ja tavoitteita.
WHO:n pääjohtaja lähetti jäsenmaille kirjeen hyväksytyistä IHR:n muutoksista syyskuussa 2024. Jäsenmailla on tämän jälkeen kymmenen kuukautta aikaa tarkastella muutoksia ja hyväksyä ne kansallisesti. Muutokset tulevat voimaan 12 kuukauden päästä pääjohtajan ilmoituksesta niissä jäsenmaissa, jotka eivät ole ilmoittaneet irtautuvansa muutoksista. Suomessa muutokset käsittelee ensin valtioneuvosto, sitten eduskunta ja lopuksi tasavallan presidentti.
Lisätietoa
- Pandemiavalmiutta ja –vastetta koskeva sopimus WHO:n sivuilla
- Kansainvälinen terveyssäännöstö WHO:n sivuilla
- Eduskunnalle lähetetyt E-kirjeet
- Eduskunnalle lähetetyt U-kirjeet
- Selvitys pandemiasopimuksesta 2023 hallitusneuvotteluita varten
STM:n uutisia aiheesta
- 14.3.2025: Sidosryhmät keskustelivat WHO:n pandemiasopimuksesta
- 19.3.2024: WHO:n pandemiasopimuksesta neuvotellaan 18.–29.3. Genevessä
- 26.4.2023: Sidosryhmiä kuultiin WHO:n pandemiasopimuksen neuvotteluista
- 5.12.2022: Genevessä neuvotellaan tällä viikolla WHO:n tulevasta pandemiasopimuksesta
- 30.9.2022: Säätytalolla keskusteltiin WHO:n tulevasta pandemiasopimuksesta
Usein kysyttyjä kysymyksiä
-
Maailman terveysjärjestö WHO:lla on jäsenmaiden sille antaman mandaatin perusteella keskeinen koordinoiva rooli pandemioiden ja muiden laaja-alaisten terveyshätätilanteiden torjunnassa. WHO voi avustaa jäsenmaitaan niiden pyynnöstä terveyshätätilanteissa. Lisäksi jäsenmaat voivat laatia WHO:n puitteissa kansainvälisiä sopimuksia. Tällainen sopimus on mm. WHO:n kansainvälinen terveyssäännöstö (International Health Regulations, IHR 2005), joka on laadittu torjumaan rajat ylittäviä terveysuhkia. Suomi on voimaansaattanut kansainvälisen terveyssäännöstön vuonna 2007.
-
Pandemiasopimuksella ja IHR:n muutoksilla ei ole tarkoitus muuttaa WHO:n peruskirjan mukaista toimivaltaa suhteessa kansallisvaltioihin, vaan tehostaa yhteistyötä jäsenmaiden välillä ja WHO:n kanssa sekä vahvistaa kansallista varautumista. Tällä hetkellä WHO voi esimerkiksi julistaa asiantuntijoiden arvioon perustuen kansainvälisen kansanterveyshätätilanteen, jonka on tarkoitus toimia hälytyksenä jäsenmaille. Pandemian julistamiselle ei nykyisellään ole vastaavaa mekanismia. WHOantaa jäsenmaille neuvoja ja ohjausta sekä tukee maita hätätilanteisiin vastaamisessa erityisesti tilanteenalkuvaiheessa.
Maailmanlaajuisesti varautumisen ja valmiuden sekä terveydenhuollon kapasiteetti on riittämätön. Pandemiasopimuksella on tarkoitus saada maat sitoutumaan kapasiteetin vahvistamiseen sekä parantaa yhteistyön rakenteita. Terveydenhuollon ja varautumisen järjestäminen tulevat jatkossakin olemaan kansallisen toimivallan piiriin kuuluvia asioita.
-
Suomi pitää tärkeänä sitä, että maailmanlaajuista pandemiavalmiutta ja -varautumista vahvistetaan kaikissa maissa. Pandemiat voivat saada alkunsa eri tavoin ja eri puolilla maailmaa, joten niiden tunnistaminen ja hallinta on tärkeää, jotta tarttuvan taudin leviäminen saadaan pysäytettyä tai jotta leviämistä voidaan rajoittaa. Lisäksi sopimuksella voidaan parantaa kansainvälistä yhteistyötä eri toimijoiden ja sektoreiden välillä. On tärkeää, että yhteistyö on kriisitilanteissa toimivaa ja tehokasta.
-
Suomen kanta neuvotteluissa oli, että pandemiasopimuksella tulisi vahvistaa globaalia oikeudenmukaisuutta sekä kansainvälistä yhteistyötä. Suomi korosti neuvotteluissa, että pandemiasopimuksessa tulisi käsitellä ensisijaisesti sellaisia kysymyksiä, joita ei ole katettu muilla olemassa olevilla mekanismeilla. Terveysturvallisuuteen liittyvät kysymykset edellyttävät kaikilta mailta vahvaa kansallista sitoutumista ja omistajuutta. Kansallisen toimivallan kunnioittaminen on jatkossakin tärkeää, vaikka terveysturvallisuuden kansainvälistä yhteistyötä ja normipohjaa vahvistetaan. Suomen kanta oli, ettei sopimuksiin tule sisällyttää velvoitteita tai toimivaltuuksia, jotka rajoittavat kansallista toimivaltaa terveysuhan aikana, ja jäsenmaiden rooli terveyspolitiikan määrittelyssä ja terveyspalveluiden järjestämisessä tulee huomioida.
-
WHO:n rahoituksen saamista kestävämmälle pohjalle käsitellään erikseen muissa prosesseissa. WHO:n rahoitus on monilta osin keskittynyt suurimmille rahoittajille ja kohdennettu tarkasti määriteltyihin toimiin. Rahoituksen joustavuuden ja ennakoitavuuden puute vaikeuttaa järjestön toimintaa. Jäsenmaksujen osuus WHO:n kokonaisbudjetista on pitkään ollut alle 20 prosenttia. Siksi WHO:n yleiskokous teki keväällä 2022 päätöksen siitä, että jäsenmaiden jäsenmaksuosuuksia korotetaan portaittain viimeistään vuoteen 2031 mennessä. Näin pyritään osaltaan turvaamaan kestävämpi rahoituspohja. Lisäksi pyritään muun muassa tehostamaan järjestön toimintaa.
-
Suomi osallistui neuvotteluihin osana Euroopan unionia, joka muodosti yhteiset kannat neuvotteluita varten. Suomi osallistui aktiivisesti EU:n kannanmuodostukseen. Pandemiasopimus sekä IHR:n mahdolliset muutokset tulisivat alustavan arvion mukaan sisältämään sekä EU:n että jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia sopimusmääräyksiä.
-
Eduskunnalle annettiin tietoja neuvotteluiden eri vaiheissa molempien sopimusten neuvotteluiden etenemisestä, ja eduskunta osallistui Suomen neuvottelukantojen muodostamiseen.
-
Pandemiasopimus hyväksyttiin WHO:n yleiskokouksessa 20.5.2025. Tämän jälkeen kukin WHO:n jäsenvaltio käsittelee ja sitoutuu sopimuksen oman valtiosääntönsä mukaisesti. Suomessa tämä tarkoittaa sitä, että sopimuksen käsittelee ensin hallitus, joka tekee sopimuksen hyväksymisestä eduskunnalle esityksen. Eduskunta käsittelee esityksen ja äänestää siitä, jonka jälkeen pandemiasopimuksen vahvistaa vielä tasavallan presidentti.
Kansainvälinen pandemiasopimus astuu voimaan vasta, kun sopimuksessa määritelty riittävä määrä maita on ratifioinut sopimuksen.
Lisätietoja
Pasi Korhonen, Kansainvälisten asiain johtaja
sosiaali- ja terveysministeriö, Kansainvälisten asioiden yksikkö / KVY Puhelin:0295163175 Sähköpostiosoite: [email protected]