FI SV EN RU

Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut


Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut täydentävät julkisia palveluja. Yksityiset palveluntuottajat, eli yritykset, järjestöt ja säätiöt, voivat myydä palvelujaan joko kunnille, kuntayhtymille tai suoraan asiakkaille.

Yritysten ja järjestöjen osuus sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannosta on 2000-luvun aikana jatkuvasti kasvanut. Yksityiset palveluntuottajat tuottavat runsaan neljänneksen kaikista sosiaali-ja terveyspalveluista.

Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee palveluja koskevaa lainsäädäntöä ja vastaa yksityisen palvelutuotannon yleisestä ohjauksesta.

Yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluita koskeviasäädöksiä:


Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiassa ja hallitusohjelmassa painotetaan, että

  • yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut täydentävät kunnallisia palveluita ja tarjoavat niille vaihtoehtoja
  • yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja koskeva lainsäädäntö yhdistetään ja selkeytetään
  • julkisen ja yksityisen sektorin valvontaa yhtenäistetään

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve kasvaa

Väestön ikääntymisen myötä sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve kasvaa edelleen. Jotta tarpeeseen pystytään vastaamaan, tarvitaan myös yksityisiä palveluita.

Yleisimpiä yksityisiä sosiaalipalveluita ovat

  • ikääntyneiden palveluasuminen
  • ikääntyneiden ja vammaisten kotipalvelut
  • lasten ja nuorten laitos- ja perhehoito
  • lasten päivähoito

Yleisimpiä yksityisiä terveyspalveluja ovat

  • fysioterapiapalvelut
  • lääkärin ja hammaslääkärin vastaanottotoiminta
  • työterveyshuolto

Suuri osa yksityisten terveyspalvelujen tuottajista toimii eteläisessä Suomessa ja suurimmissa kaupungeissa.

Maksut ja korvaukset

Kunta voi ostaa yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja osoittamalleen asiakkaalle. Tällöin asiakas maksaa palvelusta asiakasmaksulain mukaisesti.

Kunnan ostamien yksityisten palveluiden maksamiseen voi käyttää myös palveluseteliä. Kunta tai kuntayhtymä päättää, ottaako se palvelusetelin käyttöön ja mihin palveluihin se antaa setelin.

Sairausvakuutus korvaa potilaalle osan yksityisten lääkärien ja hammaslääkärien palkkioista. Korvaukset haetaan Kelasta.

Luvanvaraista toimintaa

Sosiaalihuollon palvelujen antaminen on luvanvaraista ympärivuorokautisten palvelujen osalta. Muista kuin ympärivuorokausista yksityisistä sosiaalipalveluista on tehtävä kirjallinen ilmoitus sille kunnalle, jossa palveluja annetaan.

Terveydenhuollon palvelujen antaminen yksityisesti on luvanvaraista. Lupaa ei kuitenkaan tarvita silloin, kun palveluja annetaan itsenäisenä ammatinharjoittajana tai kun työnantaja järjestää itse työterveyshuollon lakisääteiset palvelut.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviralla on valtakunnallinen koordinaatio vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnassa. Aluehallintovirastoilla (AVI) on pääasiallinen vastuupalvelujen valvonnasta alueillaan. Kunnassa yksityisten palveluiden valvonnasta vastaa sosiaali- ja terveystoimi tai muu vastaavatoimielin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää tietoa yksityisistä sosiaali- ja terveyspalveluista.

Lisää tietoa palveluiden järjestämisestä kunnissa saa Kuntaliiton sivuilta.

Lisätietoja