FI SV

Paperittomien terveydenhuolto

Suomessa oleskelee laillisesti ja laittomasti henkilöitä, joista käytetään yleisnimityksenä paperittomat henkilöt. Paperittomilla henkilöillä tarkoitetaan useita eri henkilöryhmiä, joilla on erilaisia terveyspalvelutarpeita. Heitä arvioidaan olevan Suomessa ehkä noin kolme tuhatta.

Kuka on paperiton henkilö?

Yleensä paperittomalla henkilöllä tarkoitetaan:

  • maassa ilman oleskelulupaa oleskelevaa, muualta kuin EU- tai Eta-valtiosta tai Sveitsistä tullutta henkilöä. Henkilön oleskelulupa on umpeutunut tai maahantulo / maassa oleskelu ei ole laillista.
  • Suomeen opiskelutarkoituksessa tai muusta syystä muualta kuin EU- tai Eta-valtiosta tai Sveitsistä tullutta henkilöä. Henkilö on saanut oleskeluluvan yksityisen sairausvakuutuksen perusteella, mutta vakuutusturva on päättynyt tai se ei ole kattava.
  • Suomeen muualta kuin EU- tai Eta-valtiosta tai Sveitsistä tullutta henkilöä, jonka kotipaikkaoikeuden käsittely on kesken tai epäselvä.
  • EU-kansalaista, jonka maassa oleskelu on laillista, mutta jolla ei ole vakuutusturvaa sairauden tai sairaanhoidon varalle.

Henkilö ei ole automaattisesti paperiton henkilö, jos hänellä ei ole kotikuntaa tai jos hän ei ole sairausvakuutettu Suomessa. Paperittomilla ei tässä yhteydessä tarkoiteta Suomessa lyhytkestoisella turisti- tai liikematkalla olevia henkilöitä (3 kk).

Kenelle hoitoa pitää antaa?

Suomessa kotikuntalaki ratkaisee, onko henkilölle järjestettävä julkisen terveydenhuollon palveluja. Sairausvakuuttaminen ratkaistaan sairausvakuutuslain perusteella.

Henkilöllä voi kuitenkin olla oikeus julkisen terveydenhuollon palveluihin ja/tai sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvauksiin, jos EU-lainsäädäntö tai kansainvälinen sosiaaliturvasopimus sitä edellyttävät. Kotikuntaa tai sairausvakuuttamista ei tällöin vaadita.

Kiireellisen hoidon antaminen paperittomille henkilöille

Terveydenhuoltolain mukaan julkisen terveydenhuollon on aina annettava kiireellistä hoitoa kaikille sitä tarvitseville.

Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan:

  • äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen edellyttämää välitöntä arviota ja hoitoa. Näissä tapauksissa hoidon aloittamista ei voida pitkittää ilman, että sairaus pahenee tai vamma vaikeutuu.
  • kiireellistä suun terveydenhuoltoa, mielenterveyshoitoa, päihde¬hoitoa ja psykososiaalista tukea.

Henkilö maksaa itse hoidon kustannukset, jos hänellä ei ole Suomessa kotikuntaa tai jos hänellä ei ole oikeutta julkisen terveydenhuollon palvelujen käyttämiseen EU-lainsäädännön tai kansainvälisen sosiaaliturvasopimuksen perusteella.

Maksuista huolehditaan kiireellisen hoidon antamisen jälkeen.

Kiireettömän hoidon antaminen paperittomille henkilöille

Osalla paperittomista henkilöistä on tarve myös kiireettömään hoitoon. Henkilöllä ei kuitenkaan ole oikeutta julkisen terveydenhuollon palveluun, jos hänellä ei ole Suomessa kotikuntaa tai jos häneen ei sovelleta EU-lainsäädäntöä tai kansainvälistä sosiaaliturvasopimusta.

Jos paperittomalle henkilölle annetaan hoitoa julkisessa terveydenhuollossa, maksaa hän itse hoidon täydet kustannukset.

THL selvittänyt paperittomien henkilöiden terveyspalveluita

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on Sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä selvittänyt Suomessa ilman oleskelulupaa tai sairausvakuutusta oleskelevien paperittomien henkilöiden terveydenhuoltoa. Tällä hetkellä paperittomien henkilöiden terveyspalvelut eivät toteudu Suomessa asianmukaisesti.

Selvityksen mukaan jatkotyötä tarvitaan muun muassa sen suhteen, miten paperittomat tunnistetaan terveydenhuollossa, kuinka avohoidon lääkekustannukset korvataan ja miten kansanterveyden kannalta keskeisten tarttuvien tautien ehkäisy ja rokottaminen varmistetaan.

Kolmansista valtioista tulevien opiskelijoiden sairausvakuutus

EU- ja Eta-valtioiden ja Sveitsin ulkopuolelta Suomeen tulevilta opiskelijoilta edellytetään yksityisen sairausvakuutuksen voimassaoloa. Opiskelija vastaa sairausvakuutusturvastaan itse.

Jos opiskelijan opintojen arvioitu kesto Suomessa on alle kaksi vuotta, hän ei yleensä saa Suomesta kotikuntaa. Tällöin opiskelijalla tulee olla yksityinen sairausvakuutus, joka korvaa hoitokustannukset ja lääkeostojen kustannuksia 100 000 euroon saakka.

Jos opiskelijan opintojen arvioitu kesto Suomessa on vähintään kaksi vuotta, hän saa yleensä Suomesta kotikunnan. Tällöin opiskelijalla tulee olla yksityinen sairausvakuutus, joka korvaa lääkeostojen kustannuksia 30 000 euroon saakka.

Kolmansista valtioista tulevat opiskelijat ovat aina oikeutettuja opiskeluterveydenhuollon palveluiden käyttöön terveydenhuoltolain mukaisesti.

Lisätietoja

ylilääkäri Taneli Puumalainen, THL, p. 029524 6080, etunimi.sukunimi@thl.fi
tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL, p. 0295 24 7256, etunimi.sukunimi@thl.fi
hallitusneuvos Anne Koskela, STM, p. 02951 63384