Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
Media

Selvitys kasvosuojusten käytöstä koronavirustartuntojen ehkäisemisessä: laajaa vaihtelua maakohtaisissa linjauksissa ja vähän tutkimustietoa

Sosiaali- ja terveysministeriö 29.5.2020 14.32
Tiedote 136/2020

Sosiaali- ja terveysministeriö on valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti laatinut selvityksen väestön kasvosuojusten käytöstä koronavirustartuntojen ehkäisemisessä. Selvitys on julkaistu ja toimitettu valtioneuvostolle.

Nyt julkaistu selvitys sisältää katsauksen aiheeseen liittyvästä tutkimusnäytöstä, kansainvälisten terveysjärjestöjen suositukset ja yhteenvedon eräiden muiden maiden linjauksista. Näiden perusteella selvityksessä on esitetty johtopäätökset siitä, voidaanko kasvosuojuksilla estää epidemian leviämistä.  

Kansainväliset käytännöt ja päätösten perusteet vaihtelevat

WHO:n, Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus ECDC:n ja Suomessa THL:n kanta on, että ensisijaiset keinot koronavirustartuntojen ehkäisemisessä ovat lähikontaktien vähentäminen (vähintään 1–2 metrin etäisyys muihin ihmisiin ja tarpeettoman oleilun välttäminen julkisilla paikoilla), käsienpesu ohjeiden mukaisesti sekä hyvä yskimis- ja aivastushygienia.

Pandemian aikana monissa maissa on kuitenkin tehty päätöksiä kasvosuojusten käytöstä. Selvityksessä todetaan, että linjauksissa on merkittävää maakohtaista vaihtelua sen suhteen, kuinka laajaa suojusten käyttöä on suositeltu tai velvoitettu. Päätösten perusteissa on myös suurta vaihtelua.

Tutkimusten perusteella kasvosuojusten hyödyt niukat

Selvitykseen sisältyvän kirjallisuuskatsauksen mukaan tutkimusnäytön perusteella kasvosuojusten käytön vaikutus hengitystieinfektioiden leviämiseen väestössä on vähäinen. Laboratorio-olosuhteissa kasvosuojusten on todettu ainakin jossain määrin vähentävän mikro-organismien leviämistä hengitysilman mukana.

Teoriassa kasvosuojus voi jossain määrin ehkäistä käyttäjää levittämästä virusta, mutta ei tarjoa käyttäjälleen suojaa tartunnalta. Suojuksen käyttöön liittyy myös riskejä ja suojainten käytön tulisi olla tarkoituksenmukaista ja hygieenistä. Selvityksessä todetaan, että väärän käytön on katsottu aiheuttavan kohonneen riskin tartuntojen leviämiselle.

Lisätietoja

Pasi Pohjola, johtaja, [email protected]

Marjukka Mäkelä, emeritaprofessori, Summaryx Oy, [email protected] (järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus)