Työterveyslaitos ja sosiaali- ja terveysministeriö tiedottavat
Työryhmä esittää: Suositus lääkäreille sairauspoissaolon tarpeen ja keston arviointiin

Sosiaali- ja terveysministeriö 26.8.2016 10.00
Tiedote 122

Lääkäreille on mahdollista tehdä suositus sairauspoissaolon tarpeen ja keston arviointiin, esittää selvitystyöryhmä. Tällä hetkellä arviot sairauspoissaolon tarpeesta ja kestosta samassa sairaudessa vaihtelevat riippuen lääkäristä, erikoisalasta tai maantieteellisestä alueesta. Suosituksen arvellaan lisäävän potilaiden yhdenvertaisuutta, tukevan lääkäreitä työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja mahdollisesti vähentävän sairauspoissaoloja. Selvityksen teosta päätettiin 2017 työeläkeuudistusta koskevassa työmarkkinajärjestöjen sopimuksessa.

- Työryhmä oli yksimielinen siitä, että ohjeistus yleisen suosituksen muodossa on tarpeen ja mahdollinen. Sen sijaan eri mieltä oltiin siitä, pitäisikö suositusten olla yksittäiseen sairauteen tai diagnoosiin liittyviä, kertoo työryhmän puheenjohtaja Tuula Oksanen Työterveyslaitoksesta.

- Diagnoosiin liittyvien ohjeiden epäillään olevan liian kaavamaisia, jolloin työntekijän työn vaatimukset ja työolosuhteet huomioon ottava arviointi jäisi liian vähäiseksi.

Joissakin maissa ohjeistus on olemassa. Ruotsissa ohjeistus on diagnoosikohtainen. Iso-Britanniassa (Fit note) ja USA:ssa on luotu käytäntöjä ja sähköisiä lomakkeita potilaan työ- ja toimintakyvyn arviointiin ja työn muokkaukseen. Suomessakin uudet sähköiset lääkärintodistukset (A- ja B-todistukset) tarjoavat jatkossa lisää vaihtoehtoja lääkärin antamaan palautteeseen.

- Suomessa yksi toimiva tapa voisi olla sairauspoissaolon arviointiohjeen liittäminen Käypä hoito -suositukseen, esittää Oksanen. Esimerkiksi masennuksen käypä hoito -suosituksessa näin jo onkin.

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tieteelliseen näyttöön perustuvia hoitosuosituksia, jotka ovat laajasti käytössä. Niitä ylläpitää Lääkäriseura Duodecim.

Mitä seuraavaksi?

Työryhmä ehdottaa, että suositus valmistellaan asiantuntijatyönä siten, että riittävä lääketieteellinen ja työelämän asiantuntemus on edustettuna.

Suosituksen lisäksi olisi hyvä miettiä, miten työpaikkoja voisi tukea tarpeellisten työjärjestelyjen tekemiseksi yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Sairauspoissaolojen hallintaan pyrkivien toimien ohella on tärkeää edistää sellaisia ennaltaehkäiseviä, hoidollisia ja kuntouttavia keinoja, joilla työssä jaksamista ja jatkamista voidaan tukea.

Tietojärjestelmiin olisi hyvä rakentaa mahdollisuus seurata suosituksen käyttöä, sen vaikuttavuutta ja sairauspoissaolojen määrän kehitystä.

Suosituksen ja tietojärjestelmäintegraation tarkempi kustannusarvio ja rahoitus ehdotetaan selvitettäväksi jatkotyössä.

Vuoden 2017 työeläkeuudistusta koskevassa sopimuksessa päätettiin selvittää mahdollisuudet ottaa käyttöön ohjeistus sairauspoissaolojen tarpeen ja keston arvioinnista sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi Työterveyslaitokselle tehtäväksi koota selvitystä varten työryhmä. Työryhmässä on ollut mukana Akavan, EK:n, SAK:n, STTK:n, Suomen Lääkäriliiton, Duodecimin, Suomen työterveyslääkäriyhdistyksen, Kelan, STM:n ja Työterveyslaitoksen edustajat.

Lisätiedot:

johtaja Tuula Oksanen, Työterveyslaitos, p. 043 8201032, [email protected]
lääkintöneuvos Kristiina Mukala, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 029 516 3325, [email protected]