Terveysturvallisuus on Suomenkin etu

Sosiaali- ja terveysministeriö 1.6.2018 15.42
Kolumni
Terveysturvallisuus on Suomenkin etu

Terveysuhat ja niihin liittyvät päätökset eri maissa vaikuttavat Suomeen yhä enemmän. Siksi on tärkeää olla mukana valmistelemassa kansainvälisiä sopimuksia ja suosituksia, mutta myös tukemassa maita, jotka tarvitsevat osaamista ja apua terveysjärjestelmänsä, varautumisensa ja valmiutensa rakentamisessa.

Suomella on asiantuntemusta, osaamista ja hyviä esimerkkejä, joista muut maat voivat hyötyä. Meihin myös luotetaan yhteistyöverkostoissa aktiivisena aloitteentekijänä ja koordinoijana. Suomi onkin kokoaan suurempi vaikuttaja Maailman terveysjärjestössä (WHO) ja laajemmin koko maailmanlaajuisessa terveyspolitiikassa.

Yksi Suomen painopisteistä tässä yhteistyössä on terveysturvallisuus. Maiden pitää pystyä tunnistamaan tartuntatautiuhkia ja vastaamaan niihin ja torjumaan niitä. Espanjantauti 100 vuotta sitten on esimerkki siitä, millaisia katastrofaalisia vaikutuksia epidemioilla voi olla.

Nykyisin epidemiat leviävät vielä aiempaa nopeammin, ja sen takia on tärkeää nostaa valmiutta sekä maatasolla että koko maailmassa. WHO:n ja Kongon Demokraattisen Tasavallan yhteistyö viimeisimmän Ebola-epidemian yhteydessä kertoo siitä, että aiemmista virheistä on otettu oppia.

Suomi tunnetaan myös ”Terveys kaikissa politiikoissa” –maana. Suomen EU-puheenjohtajuushanke vuonna 2006 nosti esiin vahvasti sen, että terveyttä rakennetaan ja se voi olla vaarassa kaikkialla yhteiskunnassa. Eri näkökulmat pitää ottaa huomioon valmistelussa ja päätöksenteossa. Tällä on vaikutusta sekä ihmisten hyvinvointiin, terveyspalvelujen kysyntään että laajemmin koko kansantalouteen. Suomea arvostetaan myös tästä osaamisesta ja yhteistyön käytännöistämme otetaan oppia.

Maailman terveysjohtajat kokoontuivat toukokuussa Genevessä WHO:n vuosittaiseen yleiskokoukseen. Yksi WHO:n tärkeä tehtävä on seurata ja raportoida terveystilanteesta sekä tukea jäsenmaita luomalla standardeja, antamalla asiantuntija ja materiaalista apua sekä avustamalla maita terveyttä koskevissa hätätilanteissa.

Uusi pääjohtaja, etiopialainen Tedros Ghebreyesus on haastanut WHO:n muutokseen. Hänen ohjelmansa perustuu kolmeen miljarditavoitteeseen: miljardi ihmistä terveyspalveluiden piiriin, miljardi turvaan epidemioilta ja miljardille parempi terveys.

Suomi on seuraavat kolme vuotta WHO:n hallintoneuvoston jäsen. Hallintoneuvostossa voimme vaikuttaa kaikkiin näihin kolmeen tärkeään tavoitteeseen, ja olla mukana kehittämässä WHO:n sisäistä hallintoa ja johtamista.

Maailman pankin tutkimusten mukaan koulutus ja terveys vaikuttavat kaikkein eniten valtioiden talouden kestävyyteen. Toimiva terveysjärjestelmä rakentaa myös yhteiskunnan vakautta ja turvallisuutta.

Suomella on annettavaa kansainväliseen terveysyhteistyöhön. On myös meidän etumme, että olemme tässä yhteistyössä mukana.

Päivi Sillanaukee

kansliapäällikkö, WHO:n hallintoneuvoston 1. varapuheenjohtaja