FI SV EN

Työtapaturmat ja ammattitaudit

Lääkäri tutkii rannevammaa

Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa työtapaturma- ja ammattitautivakuutusta koskevan lainsäädännön kehittämisestä ja valmistelusta.

Työtapaturma- ja ammattitautivakuutusjärjestelmä perustuu työtapaturma- ja ammattitautilakiin (459/2015). Laissa on määritelty muun muassa korvattavat vahinkotapahtumat kuten työtapaturma ja ammattitauti sekä säädetään työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta maksettavista etuuksista, järjestelmän toimeenpanosta sekä vakuutusten hinnoitteluperiaatteista.

Vakuuttaminen

Työnantajan on vakuutettava työntekijänsä työtapaturman ja ammattitaudin varalta. Vakuuttamisvelvollisuus syntyy, kun työnantaja maksaa tai on sopinut maksavansa kalenterivuoden aikana teettämästään työstä työansioita yli 1 200 euroa.

Valtiolla ei ole vakuuttamisvelvollisuutta. Valtion palveluksessa olevien työtapaturmat ja ammattitaudit käsittelee Valtiokonttori, Valtiokonttori maksaa korvaukset valtion varoista. Korvaukset ovat työtapaturma- ja ammattitautilain mukaiset.

Muut julkisyhteisöt, kuten kunnat, kuntayhtymät ja seurakunnat, ovat vakuuttamisvelvollisia samalla tavalla kuin yksityiset työnantajat.

Tapaturmavakuutuskeskus (TVK) valvoo vakuuttamisvelvollisuuden noudattamista. Laiminlyönnin seurauksista on säädetty laissa.

Työntekijällä on aina oikeus korvaukseen työtapaturman tai ammattitaudin johdosta, vaikka hänen työnantajansa ei olisikaan vakuuttamisvelvollinen tai työnantaja ei olisi ottanut vakuutusta lain mukaisesti. Tällöin korvausasian käsittelee ja korvaukset maksaa TVK.

Jos yrittäjällä on pakollinen tai vapaaehtoinen YEL-vakuutus, hän voi vakuutta itsensä työtapaturmien ja ammattitautien varalta TyTAL:n mukaisella yrittäjän vapaaehtoisella työajan vakuutuksella. Vakuutus kattaa tällöin saman yrittäjätyön kuin YEL-vakuutus.

Maksettaessa yrittäjän vapaaehtoisen työajan vakuutuksen perusteella ansiomenetyskorvausta tai perhe-eläkettä, käytetään maksuperusteena sitä YEL-työtuloa, joka oli voimassa vahinkopäivänä.

Korvaaminen

Työtapaturmiin ja ammattitauteihin liittyviä korvauksia:

  • Päivärahalla korvataan työkyvyttömän ansiomenetys ensimmäisen vuoden ajan vahinkopäivästä lukien.
  • Tapaturmaeläkettä maksetaan vahingoittuneelle, jos työkyvyttömyys jatkuu vuoden kuluttua vahinkotapahtumasta.
  • Päiväraha ja tapaturmaeläke voidaan maksaa myös osakorvauksena, kun työkyvyttömyys ja ansioiden aleneminen on osittaista.
  • Kuolemantapauksissa maksetaan lapsille ja leskelle perhe-eläkettä ja kuolinpesälle hautausapua.
  • Haittaraha maksetaan vahingoittuneelle työtapaturman tai ammattitaudin pysyvästä yleisestä haitasta.
  • Lisäksi maksetaan mm. hoitotukea, vaatelisää sekä korvausta lisääntyneestä kodinhoitokustannuksista.
  • Kuntoutusta korvataan vahingoittuneelle, jonka työ- tai toimintakyky tai ansiomahdollisuudet ovat vahingon vuoksi heikentyneet, tai jos on todennäköistä, että ne voivat vahingon vuoksi myöhemmin olennaisesti heikentyä. Kuntoutuksen toimenpiteinä korvataan muun muassa ammatillista kuntoutusta, palveluasumisen lisäkustannuksia, apuvälineitä ja asunnon muutostöitä.

Korvausmenettely

Työntekijän tulee ilmoittaa vahingosta työnantajalle, joka tekee ilmoituksen vakuutuslaitokselle. Tällä työnantajan ilmoituksella korvausasia tulee vireille.

Vakuutuslaitoksella on oma-aloitteinen velvollisuus suorittaa vahingoittuneelle ne työtapaturma- ja ammattitautilain mukaiset korvaukset, joihin vahingoittuneella on oikeus lain mukaan ja saatujen selvitysten perusteella.

Laissa on erikseen säädetty, että vahingoittuneen on haettava tiettyjä korvauksia vuoden kuluessa kustannusten syntymisestä. Näitä ovat:

  • lääkkeet ja hoitotarvikkeet
  • matka- ja majoituskulut
  • kodinhoidon lisäkustannukset
  • vahinkotapahtuman yhteydessä rikkoutuneet esineet
  • palkan korvaaminen tutkimusajalta
  • palkan korvaaminen fysikaalisen hoidon ajalta.

Muutoksenhaku

Sosiaali- ja terveysministeriö ei käsittele muistutuksia, kanteluja tai valituksia.

Vakuutuslaitoksen päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalta. Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksistä voi puolestaan valittaa vakuutusoikeuteen. Vakuutusoikeuden päätöksestä voi eräissä tapauksissa valittaa korkeimpaan oikeuteen. Päätöksessä on aina mukana ohje muutoksen hakemista.

Maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturma- ja ammattitautivakuutusjärjestelmä

Maatalousyrittäjien ja apurahansaajat on vakuutettu MATA-työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksella. Se on osa pakollista maatalousyrittäjien eläkevakuutusta (Myel). Vakuutus on automaattisesti voimassa pakollisen Myel-vakuutuksen rinnalla. Sitä ei tarvitse maksaa erikseen.

Maatalousyrittäjät, jotka eivät ole pakollisesti vakuutettuja, mutta tekevät säännöllisesti maatalousyrittäjätyötä, voivat ottaa MATA-vakuutuksen vapaaehtoisesti.

Maatalousyrittäjien ja apurahansaajien lakisääteiset vakuutukset hoitaa Maatalousyrittäjien eläkelaitos (MELA)

Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksista säädetään laissa.

 

Lisätietoja

Tiina Muinonen, hallitussihteeri 
STM, Sosiaaliturva- ja vakuutusosasto / SVO, Eläke- ja yksityisvakuutusyksikkö / EVY 0295163185