Valtiosihteeri Kostiainen palvelurakenteen uudistuksesta
Kunta- ja palvelurakennehankkeen tärkein osapuoli on kuntalainen, joka tarvitsee hyvinvointipalveluja elämänsä alusta loppuun. Kunta- ja palvelurakenteiden muutokset vaikuttavat kuntien henkilöstön työhön ja palvelussuhteen ehtoihin. On selvää, että organisaation muuttaminen vaikeutuu, jos henkilöstö ei ole mukana muutoksessa alusta asti. Palkansaajajärjestöjen on aktiivisesti tultava mukaan aluevaiheen työskentelyyn. Myös elinkeinoelämän asiantuntemusta tarvitaan näissä talkoissa, sanoi valtiosihteeri Leila Kostiainen puhuessaan Helsingissä 10. marraskuuta.
Kunnat ovat myös oma-aloitteisesti ja osittain pakon edessä työvoimapulassa yksityistäneet sairaanhoitoa, lääkäripalveluita ja sosiaalipalveluita. Mutta kuntien omat palvelurakenteiden uudistukset ja yksityistäminen eivät pysty takaamaan sitä, että myös tulevina vuosina kaikkien kuntalaisten hyvinvointipalvelut turvataan koko maassa. Kunnat ovat yrittäneet kehittää hyvinvointipalvelujen rakenteita usean vuoden ajan. Terveyshankkeella ja sosiaalihankkeella sekä valtion hankerahoituksella on tehostettu terveydenhoitoa, sairaanhoitoa ja sosiaalihuoltoa.
Viime kädessä valtio vastaa siitä, että kaikkien kuntien asukkaille taataan terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ja että eri kunnissa asuvat ovat tasavertaisessa asemassa. Hallituksen oli pakko käynnistää kunta- ja palvelurakennehanke, jotta se voi tulevaisuudessa taata tasapuoliset palvelut kaikille asuinpaikasta riippumatta.
Kuntarakennetta on muutettava niin, että jokainen kunta on riittävän elinkelpoinen ja toimintakykyinen tuottamaan kuntalaisten tarvitsemat palvelut. Kunta voi tuottaa palvelut itse tai sillä on oltava riittävästi osaamista yhteistoimintasopimusten tekemiseen sekä palveluiden kilpailuttamiseen. Kun kuntarakenne eli toiminnan perusta on kunnossa, palvelurakenteita voidaan kehittää edelleen. Palvelurakenteen kehittäminen on itsehallinnollisten kuntien asia, hallitus ei halua painostaa kuntia palveluiden yksityistämiseen.