Ministeri Hyssälä: Perheen perustaminen jää usein työelämän jalkoihin
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä on huolissaan siitä, että yhteiskunnan sanelemat reunaehdot siirtävät usein nuorten naisten lasten hankkimista myöhemmäksi kuin naiset itse tahtoisivat. Kun ensimmäisen lapsen syntyminen ajoittuu lähelle äidin 30-vuotispäiviä, moneen perheeseen ei koskaan hankita niin monta lasta kuin ennakolta oli ajateltu. Ministeri Hyssälä puhui valtakunnallisessa äitienpäiväjuhlassa Helsingissä 14. toukokuuta.
Nuoret naiset joutuvat edelleen yksipuolisesti joustamaan työmarkkinoilla työn vaatimusten mukaan, kun työ ei jousta heidän elämäntilanteensa mukaan. Tällaisessa tilanteessa perheen perustaminen siirtyy tai jää kokonaan. Yhteiskunnan on tultava nuoria vanhempia vastaan ja tarjottava kestäviä ratkaisuja niin perheen ja opiskelun kuin perheen ja työn mahdollistamiseksi yhtäaikaa. Tässä tarvitaan perhelähtöisiä työaikajoustoja esimerkiksi antamalla pienten lasten vanhemmille aiempaa paremmat mahdollisuudet lyhyempiin työaikoihin. Tulevaisuuden haasteena lasten hyvinvoinnin kannalta on se, että pienten lasten vanhemmat voisivat varata enemmän aikaa lapsille ja perheelle. Tarvitsemme yhteiskuntaa, jossa on enemmän tilaa lapsuudelle, äitiydelle ja isyydelle, Hyssälä sanoi.
Uusimmat tutkimukset osoittavatkin pienen lapsen hyvinvoinnin ja terveen kasvun perustuvan vahvaan ja kiinteään vuorovaikutukseen pienen lapsen ja vanhempien välillä. Olennaiseksi näyttäisi muodostuvan yhdessäolon määrä ja lapsen perushoivan turvaaminen. Hyssälä kiinnitti huomiota myös yhteiskuntatutkijoiden viesteihin, joiden mukaan riskit yhteiskunnan kahtiajakautumiselle kasvavat. Lapsiperheiden osuus köyhyysrajan alapuolella elävistä on ollut kasvussa. Ministeri näki kuitenkin, että 1990-luvun puolivälistä tämän vuosituhannen alkuvuosiin jatkunut perhepolitiikan pysähtyneisyyden vaihe alkaa olla ohi. Olemme viimeisten vuosien aikana saaneet kehityksen kääntymään uudelleen lapsen ja perheiden hyvinvointia tukevalle uralle. Lapsuus on nähty elinvaiheena, johon on kannattanut panostaa. Nyt aloitettua työtä on jatkettava, Hyssälä sanoi.
Pääosa suomalaisista lapsista voi hyvin. Meillä on kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko pahoinvoivia lapsia. Heidän määränsä on kasvanut 20 vuoden ajan. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä sekä lastensuojelun avohuollossa olevien lasten määrä on hälyttävän suuri. Lasten mielenterveyspalvelujen kysyntä kasvaa koko ajan samoin kuin erityisopetukseen siirrettyjen lasten määrä. Pahoinvoivilla lapsilla on oikeus parempaan elämään. Lasten ja perheiden kannalta neuvolalla, päivähoidolla ja kouluterveydenhuollolla on ensisijainen asema pahoinvoinnin ehkäisyssä ja katkaisussa, mutta tarvitaan myöskin vanhemmuuden tukemista. Lasten pahoinvointi on vakava kansallinen kysymys. Mitä paremmin tämän päivän lapset voivat, sitä menestyksellisempi Suomen tulevaisuus on, ministeri Hyssälä painotti.