Hallitus antoi eduskunnalle vammaispoliittisen selonteon
Vammaispoliittinen toimintavastuu kuuluu kaikille hallinnonaloille. Valtionhallinto toimii suunnannäyttäjänä paikallisviranomaisille ja yksityiselle sektorille, koska sillä on ensisijainen vastuu ihmisten yhdenvertaisuuden toteuttamisesta. Hallitus vahvisti Suomen ensimmäisen vammaispoliittisen selonteon linjaukset ja päätti antaa eduskunnalle selonteon vammaispolitiikasta torstaina 11. toukokuuta. Eduskunta käsittelee selontekoa ensimmäisen kerran täysistunnossaan 16. toukokuuta. Tavoitteena on, että eduskunta nostaa vammaispoliittiset kysymykset keskusteluun ja linjaa vammaispolitiikan kehittämistarpeita sekä parantaa vammaisten henkilöiden asemaa.
Hallituksen selonteossa on kirjattu vammaispoliittiset tavoitteet ja kehittämistoimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Hallituksen selonteon pohjana on viisi erillistä selvitystä sekä yhteistyö mm. muiden ministeriöiden, Stakesin ja valtakunnallisen vammaisneuvoston kanssa.
Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan vammaislainsäädännön uudistamista. Tavoitteena on, että seuraavan hallituksen ohjelmassa olisi vammaispoliittisen ohjelman laatiminen.
Hallituksen kehittämistoimenpiteet
- Työ on parasta sosiaaliturvaa
Työ on tehokkain keino saada aikaan kestäviä parannuksia vammaisten henkilöiden elämässä ja yhteiskuntaan integroitumisessa. Työ on myös vammaisten ihmisten ensisijainen toimeentulonlähde. Työ on parasta sosiaaliturvaa ja se vähentää syrjäytymistä. Työhallinto väljentää palkkatuen myöntämisen edellytyksiä, kun yritykset palkkaavat vammaisia työnhakijoita. Samalla työhallinto kehittää vaikeasti työllistettävien työnhakijoiden välityömarkkinoita. Hallitus edistää yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa vammaisten työnhakijoiden työllistymistä poistamalla vammaisten työllistymisen esteitä.
- Kohtuullinen toimeentulo turvataan
Jos vamma estää ihmisen osallistumisen työelämään, elämänmittainen minimieläke turvaa hänen kohtuullisen toimeentulonsa. Vammaisen henkilön tarvitsemat palvelut tulee tarjota siten, ettei henkilö menetä palvelumaksujen vuoksi taloudellisia toimintamahdollisuuksiaan. Suoraan vammaisuuden vuoksi tarvittavista palveluista ei tule periä palvelumaksuja. Sosiaaliturvan ja ansiotulojen yhteensovitusta kehitetään jatkossakin työssäkäynnin tueksi.
- Koulutus kuuluu kaikille
Koulutus vaikuttaa vammaisten henkilöiden työnsaantimahdollisuuksia ja vähentää syrjäytymisen vaaroja. Hallitus edistää vammaisten lasten ja nuorten mahdollisuuksia integroitua opetukseen. Kaikille peruskoulun päättäville nuorille tarjotaan jatko-opintopaikka. Jotta vammaiset henkilöt voivat opiskella, turvataan opiskelun edellyttämät palvelut ja tukitoimet. Esteettömyyttä edistetään sekä yliopistoissa tulosohjausmenettelyllä ja ammattikorkeakouluissa tavoitesopimusmenettelyllä.
- Kulttuuri kuuluu kaikille
Hallitus lisää kulttuurin saavutettavuutta mm. kahdella toimenpideohjelmalla: Kulttuuri kaikille sekä Taiteen ja kulttuurin saavutettavuus. Aina kun liikuntaa järjestetään, huolehditaan siitä, että myös vammaisilla henkilöillä on tasavertaiset osallistumismahdollisuudet.
- Itsenäistä asumista tuetaan
Tavoitteena on, että vammaiset henkilöt voivat asua muun väestön keskellä. Valtion asuntorahasto myöntää kunnille korjausavustuksia, perusparannuslainoitusta sekä investointiavustuksia, jotta esteetön asuminentoteutuisi käytännössä. Tavoitteena on, että vammaiset ihmiset voivat asua omassa kodissaan laitosasumisen sijaan.
- Itsenäinen selviytyminen
Lähtökohtana on, että vammaiset ihmiset voivat elää ja toimia itsenäisesti. Palvelut, joilla turvataan henkilökohtainen apu ja huolenpito sekä liikkumis- ja kommunikointimahdollisuudet, tukevat vammaisen ihmisen itsenäistä toimintaa. Uuden vammaislain valmistelussa kiinnitetään huomiota henkilökohtaisen avustajajärjestelmän ja tulkkipalvelujen kehittämiseen. Erityislainsäädäntöä tarvitaan silloin, kun yleispalvelut eivät riitä.
Kunnilla on keskeinen tehtävä vammaisten henkilöiden oikeuksien turvaamisessa. Palveluohjauksen käytön laajentaminen helpottaa vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia hakea palveluja ja tukitoimia.
- Tietoteknologiasta apua
Tietoteknologiset ratkaisut helpottavat monen vammaisen ihmisen arkea ja työllistymistä. Tietoteknologian mahdollisuuksia voitaisiin hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Ratkaisujen tulee olla esteettömässä muodossa ja kustannusten tulee olla sellaisia, että vammaisilla henkilöillä on mahdollisuus käyttää tietoteknologian sovellutuksia.
Vammaispoliittisen selonteon perusteet
- Vammaisilla henkilöillä on oikeus yhdenvertaisuuteen. Yhdenvertaisuus on keskeinen ihmisoikeus, joka kuuluu kaikille. Keskeisenä lähtökohtana on syrjimättömyys.
- Vammaisilla henkilöillä on oikeus osallisuuteen. Osallisuus edellyttää, että vammaiset henkilöt osallistuvat kaikkeen heitä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Tämä toteutuu, kun koko yhteiskunnassa asiaan suhtaudutaan myönteisesti.
- Vammaisilla henkilöillä on oikeus tarpeellisiin palveluihin ja tukitoimiin. Tämä tarkoittaa sitä, että vammaisilla henkilöillä on käytännössä samat oikeudet kuin ei-vammaisilla ihmisillä ja tosiasiallinen mahdollisuus osallistua yhteiskuntaan täysivaltaisesti. Myös epäsuora syrjintä loukkaa ihmisten tosiasiallista yhdenvertaisuutta.
Selonteon taustalla on viisi erillistä selvitystä
Hallituksen vammaispoliittisen selonteon taustaksi laadittiin viisi erillisselvitystä. Omana kokonaisuutena selvitettiin 1) eri hallinnonalojen vammaispoliittisia toimenpiteitä ja kehittämistarpeita, 2) vammaisjärjestöjen näkemyksiä vammaispolitiikan haasteista ja menestystekijöistä, 3) tutkimuksen antamaa kuvaa, 4) vammaisten henkilöiden toimeentuloa sekä 5) vammaispolitiikan kansainvälistä tilannetta ja sen heijastumista Suomeen.
Valtioneuvoston selonteko vammaispolitiikasta, sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:9, ISBN 952-00-2018-7, 33 sivua. Julkaisu on myös ruotsiksi ja se tulee myöhemmin englanniksi. Se on saatavilla myös www.stm.fi . Yliopistopaino myy julkaisua, hinta 12 euroa.
Lisätietoja: ylitarkastaja Aini Kimpimäki puh. (09) 160 74133 ja lakimies Anne Koskela puh. (09)