Vain puolet maailman naisista käy töissä

Johanna Hautakorpi Julkaisupäivä 18.4.2017 10.19 Blogit STM

YK:n naisten asemaa käsittelevä toimikunta (CSW) kokoontui maaliskuussa keskustelemaan naisten taloudellisesta voimaantumisesta muuttuvassa työn maailmassa. Toimikunnan vuosittainen kokous on yksi YK-vuoden päätapahtumista, osallistujamäärältään toiseksi suurin heti yleiskokouksen jälkeen. Suomen valtuuskuntaa johti sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila.

Vain puolet maailman työikäisistä naisista on työssä. Tilanne on suunnilleen sama kuin kaksikymmentä vuotta sitten, kun tasa-arvon edistämistä globaalisti ohjaava Pekingin julistus ja toimintaohjelma hyväksyttiin. Edistyminen on ollut sietämättömän hidasta.

On selvää, että naisten työllisyys täytyy saada nousuun, jotta mahdollistetaan yhteiskuntien sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys.

YK-areenoilla naisten ja tyttöjen oikeuksista keskusteltaessa agendalle nousee usein naisten ja tyttöjen oikeus itse päättää omaan kehoonsa ja seksuaalisuuteensa liittyvistä kysymyksistä. Pohjoismaissa seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet ovat niin perinteisesti ja kyseenalaistamatta osa naisten oikeuksia, ettemme miellä niitä työelämän tasa-arvokysymyksiksi. Mahdollisuus päättää lasten saamisesta ja ajoituksesta ovat kuitenkin perusasioita, kun mietitään naisten osallistumista koulutukseen ja työelämään.

Yhteys naisten taloudellisen itsenäisyyden ja perhesuunnittelun välillä kirjattiin myös kokouksen loppuasiakirjaan. Keskustelu oli näiltä osin vaikea. Yhteinen linjaus pohjautui lopulta YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (Agenda2030) tekstiin.

Satavuotias Suomi tunnetaan maana, jossa naisilla on vahva rooli päätöksenteossa ja työelämässä, ja valtio tukee tasa-arvon toteutumista julkisilla palveluilla, perhe-etuuksilla ja yksilöllisellä verotuksella.

Olemme ylpeitä siitä, että Suomessa naiset saivat ensimmäisinä täydet poliittiset oikeudet. Tähän kokonaisuuteen sopii hyvin se, että Suomi on juhlavuotensa kunniaksi perustanut kansainvälisen tasa-arvopalkinnon.

Kokouksen loppuasiakirja käsittelee monia kysymyksiä, joita pidämme kansallisestikin tärkeinä: Kaikkien mahdollisuus kouluttautua, hoivapalvelut ja hoivavastuun jako vanhempien kesken. Mikäli maailman maat sitoutuvat näitä koskeviin suosituksiin, sillä on suora vaikutus naisten ja tyttöjen asemaan.

Kaikilta osin loppuasiakirjan suositukset eivät päästä Suomeakaan helpolla. Esimerkiksi naisiin kohdistuva väkivalta on vakava ongelma, jolla on ilmeisiä seurauksia uhrien mahdollisuudelle osallistua työelämään. Tätä näkökulmaa emme usein pohdi. Myös kysymykset palkkatasa-arvon toteuttamisesta ja alojen ja ammattien eriytymisen purkaminen ovat satavuotiaassa Suomessakin vahvasti keskeneräisiä projekteja.

Johanna Hautakorpi

Hallitussihteeri, sosiaali- ja terveysministeriö

YK-edustuston uutinen Suomen monipuolisesta toiminnasta CSW:ssä

Pohjoismaiden ministerineuvoston uutinen ministereiden kannanotoista loppuasiakirjaan

CSW61-kokouksen sivusto, jolta löytyy mm. loppuasiakirja

Selaa blogin artikkeleita