Suomi kolmantena tasa-arvovertailussa – takapakkia vallan ja ajankäytön tasa-arvossa

Euroopan tasa-arvoinstituutti (EIGE) julkistaa tänään järjestyksessä kolmannen sukupuolten tasa-arvoa EU:ssa mittaavan indeksin. Suomi sijoittui 28 jäsenmaan vertailussa kolmanneksi. Kärkisijaa pitää Ruotsi ja toisella sijalla on Tanska. Suomen pisteet laskivat edellisvuosista kahdella alueella, vallan ja ajankäytön tasa-arvossa. Muilla alueilla oli hienoista nousua tai tilanne on pysynyt ennallaan.

Indeksissä vertaillaan tasa-arvon kehitystä EU-maissa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Indeksi mittaa sukupuolten tasa-arvon tilaa kuudella eri alueella: työ, raha, tieto, aika, valta ja terveys.

Suomi on aina ollut vertailun kärkisijoilla. Tällä kertaa Suomen pisteet kuitenkin laskivat poliittisen ja taloudellisen vallan osalta edellisvuosiin verrattuna. Tämä johtuu siitä että naisten osuus Eduskunnassa ja hallituksessa sekä Suomen Pankin johtotehtävissä on laskenut verrattuna 2010-luvun alkuun.

Monissa muissa EU-maissa on tapahtunut myönteistä kehitystä vallan tasa-arvossa. Tähän ovat vaikuttaneet muun muassa kiintiöt tai muu aktiivinen tasa-arvon edistäminen poliittisessa ja taloudellisessa päätöksenteossa.

Naiset käyttävät edelleen enemmän aikaa palkattomaan hoivaan kuin miehet

Ajankäytön tasa-arvo on puolestaan heikentynyt 12 maassa, myös Suomessa. Naiset käyttävät edelleen selkeästi enemmän aikaa kuin miehet muun muassa erilaisiin kotitöihin ja lasten tai muiden läheisten palkattomaan hoivaan. Tämä sukupuolten välinen ero ei ole kaventunut vaan päinvastoin jonkin verran kasvanut, mikä kertoo työn ja perheen yhteensovittamisen haasteista erityisesti naisten elämässä. Lisäksi melkein kaikissa jäsenmaissa miehet osallistuvat naisia enemmän kodin ulkopuolisiin harrastuksiin.

Indeksissä on tällä kertaa mukana myös aiempaa vahvemmin satelliitti-indikaattorit väkivalta ja läpileikkaava eriarvoisuus. Jälkimmäinen kertoo siitä, miten esimerkiksi ikä, synnyinmaa, koulutustaso tai vammaisuus on yhteydessä sukupuolten tasa-arvoon. Indikaattoreista käy esimerkiksi ilmi, että EU:n ulkopuolella syntyneillä miehillä ja naisilla sekä yksinhuoltajanaisilla on erityisen korkea köyhyysriski.

Indeksiin on myös otettu uutena mukaan niin sanottu yhteiskunnallinen vallankäyttö, muun muassa tasa-arvo median ja liikuntajärjestöjen päätöksenteossa.

Sukupuolten tasa-arvoon on EU:ssa vielä matkaa. Vuonna 2015 tasa-arvoindeksin kokonaislukema EU:ssa oli 66.2, kun luku 100 kuvaa täydellistä tasa-arvoa. Kehitys vuodesta 2005 oli suhteellisen vähäistä, silloin lukema oli 62.0.

• Vuoden 2017 tasa-arvoindeksi: edistystä etanan vauhdilla (EIGE)
• Euroopan tasa-arvoinstituutti (EIGE)

Lisätietoja:

neuvotteleva virkamies Eeva Raevaara, p. 02951 63231, [email protected]
johtaja Tanja Auvinen, p. 02951 63715, [email protected]