Seksuaalisen häirinnän vastainen työ vaatii pitkäjänteisiä ja monipuolisia toimia

opetus- ja kulttuuriministeriösosiaali- ja terveysministeriö

25.10.2022 17.40

Tiedote 248/2022

Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist ja tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen järjestivät pyöreän pöydän keskustelun seksuaalisen häirinnän torjumisesta kulttuurin alalla keskiviikkona 26. lokakuuta.

Yli kaksikymmentä elokuva-alan ja esittävien taiteiden järjestö- ja koulutussektorin toimijaa kokoontui keskustelemaan seksuaalisen häirinnän ehkäisemisestä. Tilaisuus on osa syksyllä 2021 käynnistettyä hallituksen tasa-arvo-ohjelman keskustelusarjaa. Tavoitteena on kannustaa eri alojen toimijoita pitkäjänteiseen ja systemaattiseen työhön häirinnän kitkemiseksi.

Pyöreän pöydän keskustelijat jakoivat esimerkkejä toimivista käytännöistä seksuaalisen häirinnän ehkäisemiseksi. Lisäksi kartoitettiin sitä, mitä konkreettisia toimia kulttuurialan organisaatioissa ja oppilaitoksissa jo tehdään, ja minkälaisia toimenpiteitä jatkossa tarvitaan seksuaalisen häirinnän tehokkaaksi kitkemiseksi kulttuurin alalla. Seksuaalista häirintää on tunnistettu ja tuotu ilmi erityisesti niillä taiteenaloilla, joissa työskennellään ryhmissä ja laajoissa kokoonpanoissa. Siksi tilaisuus keskittyi elokuva-alaan ja esittävään taiteeseen.

Johdon rooli on keskeinen ennaltaehkäisemisessä ja häirintään puuttumisessa

Seksuaalisesta häirinnästä ja muusta epäasiallisesta kohtelusta on keskustelu pitkään kulttuurin alalla, erityisesti syksyllä 2017 alkaneen Me Too -liikkeen myötä. Seksuaalista häirintää kohdistuu molempiin sukupuoliin, mutta naiset ja erilaisiin vähemmistöryhmiin kuuluvat ovat huomattavasti yleisemmin häirinnän kohteina. Eritoten elokuva-alalla julkisuudessakin paljon käsitellyt tapaukset ovat avanneet ovia laajemmalle keskustelulle, ja kenttä itse on reagoinut vahvasti ohjeistuksin ja selvityksin.

”Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden sekä turvallisen toimintaympäristön edistämisen on oltava jatkuvaa ja kehittyvää ja siihen on sitouduttava kaikilla tasoilla. Johdolla ja johtamiskulttuurilla on merkittävä rooli turvallisen työskentely-ympäristön luomisessa. Vastuu ei voi olla yksittäisellä työntekijällä. Ministeriöllä on mahdollisuuksia ohjeistaa, keskusteluttaa ja esimerkiksi avustuskriteerejä tiukentamalla ohjata, mutta muutos lähtee toimijoista ja kulttuurin kentältä itsestään”, sanoo ministeri Petri Honkonen.

Kulttuurialalla on laadittu selvityksiä ja ohjeistusta seksuaaliseen häirintään puuttumisesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisee lokakuussa 2022 jatkoselvityksen OTT Jaana Paanetojan 2018 tekemälle laajalle elokuva- ja teatterialan häirintää ja epäasiallista kohtelua kartoittaneelle selvitykselle.

”Ilmoittamiskynnystä on tarpeen madaltaa organisaatioissa ja eri aloilla. Edelleen tarvitaan keskustelua ja tiedon lisäämistä työpaikoilla ja yhteiskunnassa laajemminkin siitä, mikä on seksuaalista häirintää ja epäasiallista kohtelua. Tarvitaan lisäksi selkeitä toimintatapoja häirintätapausten ilmoittamiseksi ja käsittelemiseksi. Organisaatioiden johdon vastuulla on antaa vahva esimerkki seksuaalisen häirinnän torjumisen tärkeydestä” korostaa ministeri Thomas Blomqvist.

Lainsäädäntö vahvistuu, mutta asenteiden muuttamisessa riittää työtä

Seksuaalisen häirinnän ja ahdistelun sääntelypohja on vahvistumassa vuoden 2023 alusta voimaan tulevan seksuaalirikoslainsäädännön uudistuksen myötä. Uudistuksessa muun muassa määritellään raiskaus suostumuksen puuttumisen perusteella.

”Tasa-arvolaki ja työturvallisuuslaki velvoittavat työnantajaa puuttumaan häirintään. Tasa-arvolaissa on varsin kattava määritelmä seksuaalisesta häirinnästä. Lisäksi seksuaalirikoslain uudistuksen myötä seksuaalinen ahdistelu kattaa jatkossa myös tekoja, joihin ei kuulu kosketusta. Siten yhä laajempi osa seksuaalisesta häirinnästä voi tulla käsitellyksi rikoksena,” painottaa ministeri Thomas Blomqvist.

Lainsäädäntö yksistään ei kuitenkaan riitä seksuaalisen häirinnän kitkemiseksi. Lisäksi tarvitaan tietoisuuden ja tiedon vahvistamista organisaatioissa sekä kansalaisten keskuudessa. Organisaatioiden ja oppilaitosten on laadittava selkeät toimintatavat häirintään puuttumiseksi.

”Edistetään avointa ja matalan kynnyksen keskusteluilmapiiriä ja kaikkia kunnioittavaa toimintakulttuuria. Vaatii rohkeutta nostaa epäkohtia esiin, mutta siihen pitää kannustaa, jotta häirintä saadaan loppumaan”, tähdentää ministeri Petri Honkonen.

Kulttuurialan epätyypilliset työsuhteet ja poikkeavat valta-asetelmat altistavat epäasialliselle kohtelulle. Sekä toimintakulttuuri että pienet piirit vaikuttavat siihen, että häirintätapauksia on ollut vaikea nostaa esiin, vaikka alalle on luotu uusia ohjeistuksia ja toimintasääntöjä.

Keskusteluista kävi ilmi, että kysymys on laajasta rakenteisiin ja toimintakulttuuriin pohjautuvasta kokonaisuudesta. Siksi myös kulttuurialalla tarvitaan pitkäjänteistä toiminnan ja keskustelukulttuurin kehittämistä. Tähän kuuluu myös kulttuurialan hyvin puolien vahvistaminen.

Keskiviikkona 26.10.2022 järjestetty seksuaalisen häirinnän ehkäisemistä kulttuurin alalla käsittelevä pyöreä pöytä päättää syksyllä 2021 käynnistetyn keskustelusarjan seksuaalisen häirinnän kitkemisestä yhteiskunnan eri aloilta.

#STOPseksuaalinenhäirintä #seksuaalinenhäirintä

Lisätietoja

Laura Ollila, pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvistin erityisavustaja, etunimi.sukunimi(at)gov.fi, p. 0295 150 186
Antti Varis, tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkosen erityisavustaja, etunimi.sukunimi(at)gov.fi, p. 0295 330 195
Päivi Yli-Pietilä, neuvotteleva virkamies (STM), etunimi.sukunimi(at)gov.fi, p. 0295 163 228
Mari Karikoski, kulttuuriasiainneuvos (OKM), etunimi.sukunimi(at)gov.fi, p. 0295 330 209

Petri Honkonen Thomas Blomqvist