Maatalousyrittäjien eläkelain soveltamisalaa ja MYEL-työtulon käyttöä sairausvakuutuksessa selvittävä työryhmä
STM0301:00/15/02/2000 Kehittäminen
Työryhmän tehtävänä on selvittää tarvittavat lainsäädännölliset ja hallinnolliset toimenpiteet: MYEL-työtulon käyttämiseksi sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan määrittelyn perusteena maatalousyrittäjillä,
MYEL-vakuutusmaksuun mahdollisesti tehtäviksi tarkistuksiksi mm. siten, että olisiko vakuutusmaksun maksuvapautus poistettava tai olisiko sitä rajoitettava ja
eläkelainsäädännön tarkistamiseksi ja muutosehdotusten tekemiseksi ottaen huomioon maataloudessa viime vuosina tapahtunut kehitys, eri sosiaalivakuutusjärjestelmien kattavuus ja niiden väliset yhtymäkohdat.
Työryhmän tulee saada työnsä valmiiksi 1-kohdan osalta 30.6.2000 mennessä ja 2- ja 3-kohdan osalta 21.12.2000 mennessä.
Työryhmän tulee toimia kiinteässä yhteistyössä asetettavan YEL-työryhmän kanssa.
Hankkeen perustiedot Päättynyt
Hankenumero STM0301:00/15/02/2000
Asianumerot
Asettaja sosiaali- ja terveysministeriö
Toimikausi/aikataulu 8.6.2000 – 31.12.2000
Asettamispäivä 8.6.2000
Tavoitteet ja tuotokset
Tavoitteena on selvittää MYEL-työtulon käyttömahdollisuus sairausvakuutuslain mukaisen päivärahaan määrittelyn perusteella maatalousyrittäjillä sekä eläkelainsäädännön tarkistustarpeet.
Lähtökohdat
Maatalousyrittäjien eläkelaki (MYEL) on maatalousyrittäjien ansioperusteiden sosiaaliturvan peruslaki. Siihen ja sen soveltamisalaan on sidottu useita muita maatalousyrittäjien sosiaaliturvaa koskevia lakeja, kuten maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaki (MATA) ja maatalousyrittäjien lomituspalvelulaki. Niin ikään MYEL-vakuutukseen on sidottu esimerkiksi maatalousyrittäjien työterveyshuoltopalvelujen korvaukset, maatalousyrittäjien opintoraha sekä työttömyysturva.
Edellä mainittujen ja muiden maatalousyrittäjiä koskevien sosiaaliturvajärjestelmien voimaantulon jälkeen maatalouden toimintaympäristö on muuttunut monin tavoin. Maatalouden rakennemuutos on ollut voimakasta koko MYEL:n voimassaolon ajan. Perinteisten perheviljelmien rinnalle on tullut uusia tuotantorakenteita. Tilojen välinen yhteistyö ja verkostoituminen sekä erilainen sopimustuotanto on aikaisempaa yleisempää. Niin ikään erikoistuminen ja liitänneiselinkeinojen harjoittaminen perinteisen maatalouden rinnalla on aikaisempaa yleisempää. Näistä ja muista vastaavista tekijöistä johtuen voimassaoleva maatalousyrittäjiä koskeva sosiaaliturvalainsäädäntö ei kaikilta osin enää vastaa niitä tarpeita, joita maatalouden
muuttunut tilanne edellyttäisi.
Sairausvakuutusjärjestelmä samoin kuin muut kansaneläkelaitoksen toimeenpanemat järjestelmät ovat keskeinen osa maatalousyrittäjän sosiaaliturvaa. Sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan suuruus määräytyy verotuksen ansiotulojen perusteella. Verotuksessa todetun työtulon perusteella määritetty päiväraha ei kuitenkaan monessa tapauksessa maatalousyrittäjällä vastaa sairauden tai muun syyn vuoksi menetettyä työpanosta. Ja siitä aiheutuvaa ansiotulon menetystä. Tämä johtuu mm. siitä, että verotettava ansiotulo jää velkaisuuden vuoksi hyvin pieneksi erityisesti nuorilla viljelijöillä tai että osa tulosta katsotaankin laskennalliseksi pääomatuloksi, jos yrityksessä on nettovarallisuutta. Maatalousyrittäjän työpanosta kuvaisi paremmin MYEL-työtulo, jota käytetään mm. maatalousyrittäjän tapaturmavakuutuskorvausten ja liikennevakuutuskorvausten perusteena.
Erilaisten työtuloperusteiden käyttäminen eri sosiaaliturvaetuuksissa on myös tehnyt ansioperusteisen sosiaaliturvan vakuutettujen kannalta sekavaksi ja ymmärrettäväksi.
MYEL:n soveltamisala on EU:ssa sovellettavaa maatalouden käsitettä suppeampi. Lisäksi rajanveto maatalouteen luettavan liitännäistoiminnan ja erillisen yrittäjätoiminnan välillä tehdään puhtaasti verotuksen perusteella. Ainoastaan maatilatalouden tuloverolain mukaan verotettu toiminta voi olla MYEL:n mukaan vakuutettavaa liitännäistoimintaa. Näin ollen verotuskäytännön vaihtelu ja mahdolliset verolainsäädännön muutokset heijastuvat suoraan yrittäjäeläkelakien soveltamisalaan, mikä aiheuttaa ongelmia sekä yrittäjien että toimeenpanijoiden näkökulmasta. Itse liitännäistoiminnan luonne tai laajuus ei suoraan vaikuta rajanvetoon. Maatalousyrittäjän harjoittama yrittäjätoiminta pirstoutuu eri eläkelakien alaiseen toimintaan ja pienimuotoinen liitännäistoiminta jää helposti kokonaan eläke- ja tapaturmavakuutusturvan ulkopuolelle.
Julkaisut ja raportit
Maatalousyrittäjien eläkelain soveltamisalaa ja Myel-työtulon käyttöä selvittäneen (MYEL) työryhmän muistio
Sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisunumero: 2001:9; Julkaisuvuosi: 2001;
Työryhmämuistio 2001:9
1.6.2001 Työryhmä
Asettaminen ja organisointi
Asettamispäätös
8.6.2000 Sosiaali- ja terveysministeriö
Muut asiakirjat ja muistiot
jäsenesitys; Esko Juvonen
6.6.2000 Maa- ja metsätalousministeriö
jäsenesitys; Pertti Tuhkanen ja Kati Suihkonen
6.6.2000 Valtiovarainministeriö
jäsenesitys; Arto Mynttinen
5.6.2000 STM / TAO
jäsenesitys; Elise Kivimäki / Jorma Somerla
5.6.2000 KELA
Jäsenesitys; Arto Laesvuori / Tiina Laurila
31.5.2000 ETK
Jäsenesitys; Helena Ålgars
31.5.2000 Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC
Jäsenesitys; Kaarina Knuuti
30.5.2000 MTK ry
Jäsenesitys; Pentti Saarimäki / Päivi Huotari
29.5.2000 Maatalousyrittäjien eläkelaitos
jäsenpyyntökirje (Juha Rossi)
26.5.2000 Sosiaali- ja terveysministeriö
Säädösvalmistelu ja kehittäminen valtioneuvostossa
Ministeriöt toteuttavat hallitusohjelmaa, valmistelevat lakeja ja muita säädöksiä sekä vievät eteenpäin uudistuksia erilaisissa hankkeissa, työryhmissä ja toimielimissä.
Kaikkien ministeriöiden hankkeet löydät valtioneuvoston verkkosivuilta valtioneuvosto.fi/hankkeet Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä