Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on historiallinen
Yhdenvertaisten ja riittävien palvelujen tarjoaminen koko maassa ei enää ollut mahdollista yksittäisten kuntien järjestämänä. Ihmisten elinikä on pidentynyt ja palvelujen tarve kasvanut. Samalla hyvinvointi, terveys, teknologia, lääketiede ja uudet hoitomuodot ovat kehittyneet ja mahdollisuudet ja odotukset kasvaneet. Palvelujen varmistamiseen ja rahoittamiseen tarvittiin isommat yksiköt.
Sunnuntaina päätetty sote-malli antaa kokonaisvastuun sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä viidelle alueelle. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon raja madaltuu, kun molemmista vastaa sama järjestäjä. Samalla toteutuu palvelujen parempi yhteensovittaminen, kun myös sosiaalipalvelut integroidaan kokonaisuuteen.
Myös lainsäädäntö yksinkertaistuu, kun toimijoita on vain viisi ja ne vastaavat kaikki hyvin laajasta ja hyvin saman sisältöisestä kokonaisuudesta.
Vaikka järjestämisvastuu kootaankin nykyisten erityisvastuualueiden pohjalle, kunnat ovat tulevaisuudessakin mukana palvelujen tuottamisessa. Lähipalvelut, kuten terveyskeskukset, vanhusten kotipalvelut tai sosiaalihuollon palvelut säilyvät jatkossakin lähellä ihmistä.
"Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tarvetta ei ole enää pitkään aikaan kukaan kiistänyt. Tavoitteistakin on oltu yhtä mieltä. Nyt on löytynyt myös yhteisymmärrys mallista, jolla uudistus tehdään", kiittelee Sillanaukee.
Tuumaustauko kannatti
Valmistelussa on jouduttu kansliapäällikkö Sillanaukeen mukaan ottamaan huomioon monenlaisia reunaehtoja. Milloin on esteeksi muodostunut perustuslaki, milloin toiminnan, henkilöstön aseman, johtamisen tai talouden kannalta huonoksi ja riittämättömiksi osoittautuneet vaihtoehdot.
Tuumaustauko kannatti.
"Eri vaihtoehtojen punninta tuotti lopulta maailman parhaan, ainutlaatuisen ja edellä käyvän ratkaisun. Päätöksellä on laaja tuki ja se myös pohjautuu näyttöön ja tutkimustuloksiin."
Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseen saatiin nyt Sillanaukeen mukaan ratkaisu, jolla voidaan vähentää eriarvoisuutta uskottavalla tavalla. Samalla lisätään julkisen talouden tuottavuutta, kun päällekkäisyyksiä puretaan sujuvoittamalla palveluketjuja ja kohdentamalla toimenpiteet ja resurssit asiakkaan kannalta oikeaan aikaan.
"Vaikeat, monimutkaiset ja yhteiskunnan rakenteita perusteita myöten ravistelevat ratkaisut on syytä jatkossakin tehdä perusteellisesti pohtien ja kaikki näkökulmat huomioon ottaen", korostaa kansliapäällikkö Sillanaukee.
Päätettävästä asiasta ja päätöksen vaikutuksista saadaan luotettava kokonaiskuva.
"Vuorovaikutteisessa valmistelussa kaikki oppivat. Samalla opitaan tuntemaan eri näkökulmia ja kunnioittamaan niitä".
Yhdenvertaisuuden ja tehokkuuden varmistaminen edellyttävät, että kansallista ohjausta vahvistetaan. Tarvitaan toimija, jolla on mahdollisuus nähdä ja johtaa kokonaisuutta. Kaikki kansainväliset ja kansalliset tutkimukset osoittavat, että hoidon ja avun antaminen tarpeen mukaan ja oikea-aikaisesti on taloudellisesti tehokkainta.
"Nyt kunnat ja sairaanhoitopiirit ovat voineet optimoida resurssien käyttöä omasta näkökulmastaan. Meillä on tällä hetkellä liian monta hyvin eri kokoista toimijaa. Se ei ole kokonaisuuden kannalta tehokas malli, koska se johtaa katkeaviin palveluketjuihin ja päällekkäisyyksiin", Päivi Sillanaukee toteaa.
Tulevaisuuden sote-järjestelmää voidaan ohjata monella tavalla: vuorovaikutusohjauksella, kuten Kaste-ohjelma ja THL:n toiminnasta keräämän tiedon avulla, resurssiohjauksella, kuten suoraan euroilla esimerkiksi valtionosuuksien kautta, säädösohjauksella eli laeilla ja asetuksilla tai Valviran ja Avien suorittamalla valvonnalla, joka kattaa myös rakenteet.
"Uudistus muuttaa rakenteita ja prosesseja perusteellisella tavalla. Siksi sen toimeenpano on suunniteltava huolella. Toimeenpanovaiheessa STM:llä ja THL:llä on tärkeä ja keskeinen rooli."
Valmistautuminen uudistukseen aloitetaan heti. Muutos on sen verran suuri, että sitä luotsataan eteenpäin laajasti yhteistyötä tehden. Uudistusta valmistellaan pääosin virkatyönä ja sille asetetaan parlamentaarinen ohjausryhmä, jossa ovat mukana kaikki puolueet.
"Aikaisemmin on ajateltu, että edettäisiin välivaiheiden kautta. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työhyvinvoinnin, työurien pidentämisen ja työssä jaksamisen kannalta on erittäin hyvä, että selvä lopputulos on nyt tiedossa ja voimme suunnitella, miten siihen edetään suorinta tietä", sanoo kansliapäällikkö Sillanaukee.
Tavoitteena on saada esitys valmiiksi toukokuun loppuun mennessä ja lähettää se lausuntokierrokselle kesäkuussa. Eduskuntakäsittelyyn esitys tulee syksyllä. Uusien sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavien alueiden on tarkoitus olla toiminnassa 1.1.2017.
"Jotta eriarvoisuus palvelujen saamisessa voidaan poistaa ja toiminnan tehokkuus varmistaa, tarvitaan vielä rahoitusratkaisu ja sen yhdistäminen nyt sovittuun malliin", Päivi Sillanaukee summaa.
Teksti: Eeva Larjomaa