Tieteen taustavoimat: tutkimusala koordinoi ja ohjaa Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoimintaa

Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusala koostuu tutkimusjohtaja Hannu Karista ja kahdesta erikoissuunnittelijasta, Matti Muhlista ja Matti Höysniemestä. Heidän tehtävänsä on koordinoida tutkimusta sekä ylläpitää yliopistollisten velvoitteiden täyttymistä MPKK:lla, toimien ainelaitosten ja hallinnon välikappaleena.

”Meidänkin työnkuvaamme sisältyy tutkimusta, mutta käytännössä käytämme suurimman osan ajastamme hallinnolliseen työhön”, Matti Höysniemi kertoo. 

Varsinainen tutkimus tapahtuu MPKK:n Johtamisen ja sotilaspedagogiikan, Sotatekniikan ja Sotataidon ainelaitoksilla. Laitokset tuottavat vuodessa kymmeniä tieteellisiä artikkeleita osana tutkimusprosessia. Tutkimusaiheista noin puolet tulevat muualta Puolustusvoimista ja toinen puoli pohjautuu Maanpuolustuskorkeakoulun omiin tarpeisiin.

”Elämme suunnitelmataloudessa, joka pyörii viisivuotissyklillä. Pohdimme paraikaa, mitä tutkimuksen saralla pitäisi saada aikaan vuosina 2022–2026. MPKK:n tutkimusstrategia on sidoksissa Puolustusvoimien tutkimus- ja kehittämissuunnitelmaan ja yhdessä ne antavat ainelaitoksille suunnan, mitä tutkia tulevina vuosina”, Matti Muhli kuvailee.

Puolustusvoimien ja sitä kautta myös MPKK:n strategia on pitkälle tulevaisuuteen katsova. Kun puhutaan 20 vuoden päähän katsovista linjauksista, nopeat suunnanmuutokset ovat haastavia myös tutkimuksen suuntaamisen osalta. Siksi nopeasti pinnalle nousevat ilmiöt ja aiheet, kuten tekoäly, kanavoituvat usein ensin MPKK:n opinnäytetöihin, joiden aihealueiden suunnittelun johtaminen lukeutuu myös tutkimusalan tehtäviin. Sitä kautta saadaan myös sitoutettua tulevia upseereita tärkeiksi koetuille aloille.

Tutkimusala ei sammaloidu 

Puolustusvoimat, monen muun yhteiskunnallisen toimijan tavoin, perustaa toimintaansa yhä enemmän tutkittuun tietoon. Se tarkoittaa, että Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimustoiminta liikkuu jatkuvasti määrällisesti ja laadullisesti eteenpäin. Seurauksena tutkimusala arvioi omaa toimintaansa ja pohtii, miten sitä voi kehittää tehokkaammaksi. 

”Tutkimuksen vertauskuvallinen kivi vierii kiihtyen eteenpäin. Meidän on mietittävä, kuinka kehittää omaa toimintaamme, jotta emme jäisi kiven alle”, Höysniemi tiivistää. 

Ulkoinen arviointi on tutkimuksen ja korkeakoulun toiminnan kehittämisen kannalta tärkeä työkalu. Kuuden vuoden välein suoritettavan Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen korkeakouluauditoinnin lisäksi Maanpuolustuskorkeakoulu päätti toteuttaa tutkimuksen ulkoisen arvioinnin, jonka loppuraportti julkaistiin 21.4. Arviointi koostuu tutkimusalueiden itsearvioinneista, ulkoisen paneelin raportista ja niiden pohjalta laadittavasta tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta.

”Nyt meillä on kaikki tarvittavat palaset, joista voimme rakentaa tutkimuksen kehittämissuunnitelman tuleville vuosille. Se ei ole ainoa syöte kehitystoiminnalle, mutta kenties tärkein. Hyvin olennaista oli myös, että tutkimushenkilöstö pääsi itse pohtimaan omaa toimintaansa”, Höysniemi kertoo. 

Raportin tuloksista ei Mattien mukaan noussut esiin mitään täydellisen yllättävää. Perusviesti oli, että perustavanlaatuiselle organisaatiomuutokselle ei ole tarvetta, vaan esimerkiksi prosessirajat ylittävää yhteistyötä tiivistämällä voidaan saavuttaa merkittävää hyötyä ja ehkäistä eri tutkimusalojen välistä siiloutumista.

”Raportissa nostettiin esiin monta sellaista kehityskohdetta, joiden saavuttaminen ei vaatisi suurta ponnistusta meidän osaltamme. Tällaisten matalalla roikkuvien hedelmien avulla on helppo ottaa askelia oikeaan suuntaan”, Matti Muhli toteaa.  

Hyvistä toimintaperiaatteista kielii myös tutkimusalan vastaanottama Maanpuolustuskorkeakoulun tukisäätiön myöntämä henkilöstöstipendi MPKK:n vuosipäivänä. Se myönnettiin huomionosoituksena hyvin tehdystä työstä ja siitä, että tutkimusala on korona-aikanakin suoriutunut tehtävistään esimerkillisesti. Voidaan todeta, että tutkimusala seisoo hyvällä pohjalla.