Energia- ja ilmastostrategia valmistelussa – puhtaat investoinnit avainasemassa

Puhtaan energian Suomi on pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman pääteemoja. Tulevien vuosien energia- ja ilmastopoliittiset toimet linjataan laajassa kansallisessa strategiassa. Keskeistä on luoda ennakoitava ja taloudellisesti kestävä pohja niille suurille investointipanoksille, joita tarvitaan paitsi ilmastotavoitteiden edistämiseksi myös kansantaloutemme kääntämiseksi kasvuun.

Energia- ja ilmastostrategia on työ- ja elinkeinoministeriön johdolla tehtävä kokonaisvaltainen suunnitelma, joka sisältää kattavasti sekä energiapolitiikan että päästö- ja nielulinjaukset. Hallitusohjelman mukainen päästövelan lyhennysohjelma on keskeinen osa työtä.

Strategiaa pohjustaa laaja skenaariotyö koskien tulevia vuosikymmeniä. VTT:n vetämässä laajassa Peikko-hankkeessa viimeistellään kevään aikana perusskenaariot, jotka kertovat tulevasta kehityksestä ilman uusia politiikkatoimia. Hallituksen aikanaan linjatessa uusia toimia tavoitteiden saavuttamiseksi rakentuu puolestaan ns. politiikkaskenaario. Strategian valmistelua ohjaa poliittisesti puhtaan energian, ympäristön ja huoltovarmuuden ministerityöryhmä.

Nopeasti muuttuva toimintaympäristö tuo energiapolitiikalle haasteita

Energiatoimiala muuttuu tällä hetkellä nopeammin kuin koskaan muun muassa päästöttömän sähköntuotannon kasvaessa. Strategiassa keskeistä on sähköistyminen sekä sähkömarkkinoiden toimitusvarmuus, jonka kannalta joustoja tuovat investoinnit sekä kapasiteettimekanismi ovat avainkysymyksiä. Uusiutuvan energian ja ydinenergian käyttöä edistetään, samalla kuin huolehditaan energiatehokkuudesta sekä tarvittavista innovaatioista.

Venäjän-tuonnin nopea lopettaminen oli edellisen, vuonna 2022 annetun strategiamme johtavia teemoja. Energiaturvallisuus ja huoltovarmuus pysyvät keskeisinä ja huomioitavina esimerkiksi kriittisen infrastruktuurin osalta. Strategiassa otetaan huomioon myös Nato-jäsenyyden vaikutukset energia-alan varautumiseen ja kriisinkestävyyteen.

Ilmastotavoitteet suunnittelun perustana

Energian tuotannon ja teollisuuden kattava päästökauppa on EU-tason järjestelmä, johon ei sisälly kansallisia tavoitteita. Sen sijaan EU-säädökset velvoittavat Suomea sekä kasvattamaan maankäytön nieluja ns. Lulucf-sektorilla että vähentämään päästöjä päästökaupan ulkopuolisella ns. taakanjakosektorilla.

Lulucf-sektorin nielut ovat uuden tiedon valossa huomattavasti aiemmin oletettua pienemmät. Maa- ja metsätalousministeriön johdolla viimeksi vuonna 2022 tehtyä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa (Misu) ei olla nyt päivittämässä, mutta sektori sisältyy energia- ja ilmastostrategian kattavaan tarkasteluun.

Samoin siihen sisältyy taakanjakosektori, joka sisältää liikenteen, maatalouden, jätehuollon ja rakennusten päästöt. Tältä osin keskeinen on ympäristöministeriön koordinoima Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma (Kaisu), jota valmistellaan energia- ja ilmastostrategian rinnalla ja samoin pohjatiedoin.

Investoinnit ratkaisevat – kilpailukyvystä tulee pitää kiinni

Koordinoitavia suunnitelmia on siis useita. Viime kädessä on kuitenkin kyse siitä, miten saamme puhtaat investoinnit liikkeelle. Niitä tarvitaan talouden uudistumisen ja kasvun veturiksi, mikä onkin erityisen tärkeää julkisen talouden ollessa vahvasti alijäämäinen.

Suomi ei pärjää valtiontukikilpailussa suurempien maiden kanssa. Sen sijaan perinteisiä vahvuuksiamme ovat vakaa yhteiskunta, ennakoitava sääntely sekä vankka osaamispohja. Luvitusta ollaan tehostamassa monin tavoin.

Maamme vahvat sähköverkot ja edullinen sähkön hinta alentavat tuotannonaikaisia kustannuksia, jotka ovat olennaisia energiaintensiivisen teollisuuden investoinneissa. Nämä tekijät kompensoivat merkittävästi muun muassa investointitukien niukkuutta. Rajalliset valtion tuet olisikin hyvä suunnata innovatiivisiin hankkeisiin.

Rinnan energia- ja ilmastostrategian kanssa työ- ja elinkeinoministeriössä laaditaan myös teollisuuspoliittista strategiaa. Valmistelut koordinoidaan sitä silmällä pitäen, että Suomeen saadaan kaivattuja suuria teollisia investointeja. Tähän asti pääomavaltaiset investoinnit ovat painottuneet vahvasti energian tuotantoon.

Kustannustehokkuus olennaisena kriteerinä

Politiikkatoimien valinnassa keskeistä on löytää kustannustehokkaimmat ja vaikuttavimmat toimet. Tällä tavoin huolehdimme yritystemme kilpailukyvystä sekä kevennämme kansalaisten ostovoimaan kohdistuvaa painetta.

Tässä suhteessa tärkeä strategian näkökulma on myös uuden teknologian käyttöönotto. Suomalaisen innovaatio-osaamisen edistäminen poikii kysyntää myös kansainvälisillä markkinoilla ja kasvattaa positiivista ilmastokädenjälkeämme.

Hiilidioksidin talteenotto ja tekniset hiilinielut eri muodoissaan ovat pitkällä aikavälillä tärkeä ilmastopolitiikan väline Suomessa, missä on paljon teollisuuden biopohjaisia päästöjä. Asiaa edistetään niin kansallisin kuin EU-tason toimin.

Strategia konkretisoituu vuoden sisällä

Strategian poliittinen valmistelu on siis aloitettu ja kevään mittaan täsmennetään skenaariolaskentaan vietävien mahdollisten politiikkatoimien listaa. Toimista ja niiden mitoituksesta linjataan kuitenkin vasta syksyllä. 

Päästövelan lyhentämisohjelman tulee hallitusohjelman mukaisesti olla valmiina vuoden lopussa. Energia- ja ilmastostrategia kokonaisuudessaan valmistuu noin vuoden päästä, keväällä 2025.

Tätä ennen, ensi kesäkuussa, Suomen tulee toimittaa Euroopan komissiolle energiaunionin hallintomallin mukainen kansallinen energia- ja ilmastosuunnitelman (NECP) päivitys, jossa hyödynnetään luonnollisesti jo tehtyä strategiatyötä. NECP:n tarkoitus on edistää EU-tason yhteisiä toimia sekä luoda näkymää tarvittaville suurille investoinneille.

Riku Huttunen, ylijohtaja, työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston päällikkö