Koulutuspoliittinen selonteko: tasa-arvoinen ja laadukas koulutus välttämätöntä kasvavien osaamisvaatimusten ja pienenevien ikäluokkien Suomessa

Valtioneuvosto antoi torstaina 8. huhtikuuta eduskunnalle koulutuspoliittisen selonteon. Koulutuspoliittinen selonteko viitoittaa tietä kohti 2040-luvun tasa-arvoista ja laadukasta koulutusta kasvavien osaamisvaatimusten ja pienenevien ikäluokkien Suomessa. Selonteossa linjataan koulutuksen ja tutkimuksen tavoitetila kohti 2040-lukua sekä sen saavuttamiseksi tarvittavat voimavarojen, rakenteiden ja ohjauksen muutokset.

Koulutuspoliittisella selonteolla valtioneuvosto haluaa avata sekä eduskunnassa käytävän, että laajan yhteiskunnallisen keskustelun koulutuksen ja tutkimuksen merkityksestä, ongelmista ja ratkaisuista tulevaisuudessa. Selonteon halutaan toimivan myös tulevan koulutuspoliittisen päätöksenteon perustana.

– Suomen menestys on perustunut pyrkimykseen taata jokaiselle tasa-arvoiset mahdollisuudet hankkia elämässä tarvittavat tiedot ja taidot. Koulutuksen tasa-arvo on valttikortti, jota meillä ei ole varaa menettää. Koulutuspoliittisen selonteon toimenpiteillä haluamme varmistaa, että koulutusjärjestelmämme mahdollistaa jatkossakin jokaisen ihmisen oikeuden oppia ja kasvaa täyteen potentiaaliinsa. Vain siten menestymme myös jatkossa, opetusministeri Jussi Saramo sanoo.

–  Suomalaisesta koulutuksesta on ollut tarpeellista tehdä laaja kokonaistarkastelu. Vastataksemme aikamme suuriin muutoksiin tarvitaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisestä yhteistä yli vaalikausien katsovaa näkemystä. Tärkeintä on nostaa ihminen, oppija, keskiöön sekä tiivistää koulutuksen ja ympäröivän yhteiskunnan vuorovaikutusta edelleen, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko sanoo.

Tavoitetila 2040: Suomessa vahva sivistysperusta

Koulutuspoliittisessa selonteossa hallitus asettaa tavoitteeksi, että vuonna 2040 Suomessa on laadukkaaseen ja vaikuttavaan kasvatukseen, koulutukseen, tutkimukseen ja kulttuuriin rakentuva sivistysperusta. Sen varaan rakentuu Suomen kansainvälinen kilpailukyky ja kansalaisten hyvinvointi. 

Tavoitteena on, että vuonna 2040 koulutuksellinen tasa-arvo ja koulutuksen saavutettavuus ovat parantuneet, ja Suomen koulutus- ja osaamistaso ovat maailman kärkiluokkaa. Koulutuksen ja tutkimuksen avulla edistetään kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista koko yhteiskunnassa.

Poimintoja koulutuksen ja tutkimuksen tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen 2040:

Suomalainen yhteiskunta on suurien haasteiden edessä: väestörakenteen muutos ja alueellinen eriytyminen sekä työelämän ja teknologian nopea kehittyminen edellyttävät uusia toimintatapoja ja -rakenteita kaikilla koulutusasteilla. Jatkuva oppiminen, työn ja osaamisen tiivis yhteistyö tuovat muutosturvaa yksilöille ja kilpailuetua yrityksille. 

Selonteossa esitetään haasteisiin vastaamiseksi lainsäädännön ja rahoituksen kokonaisuudistusta, jolla turvataan sivistyksellisten oikeuksien yhdenvertainen ja laadukas toteuttaminen koko maassa. Varhaiskasvatus-, esi- ja perusopetuslainsäädäntö kootaan selkeäksi kokonaisuudeksi. Koulutuksen rahoitusta esitetään vahvistettavaksi kohdentamalla ikäluokkien pienenemisestä säästyvä laskennallinen rahoitus varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kehittämiseen. Rahoitusjärjestelmää ehdotetaan muutettavaksi siten, että siihen sisältyy tarveperusteinen rahoitus, ns. positiivinen erityiskohtelun rahoitus. Tällä turvataan oppimisen tasa-arvoa.

Koulutuksen maksuttomuuden, laadun, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden sekä saavutettavuuden turvaaminen edellyttävät merkittävää julkista panostusta koulutukseen ja tutkimukseen tulevina vuosina. Koulutus- ja osaamistason nousu ei ole mahdollista ilman koulutuksen ja tutkimuksen riittävää resursointia ja resurssien viisasta kohdentamista. Selonteon tavoitteena on saada aikaan ylivaalikautinen sitoutuminen koulutusinvestointeihin. Rahoituksen ennakoitavuus ja pitkäjänteisyys ovat edellytyksiä koulutukselle ja tutkimukselle asetettavien tavoitteiden saavuttamiseksi. Koronasta johtuvan oppimis- ja hyvinvointivajeet pitää korjata. Korona-ajan oppilaista ja opiskelijoista ei saa tulla oppimisen menetetty sukupolvi. 

Koulutuspoliittinen selonteko asettaa tavoitteeksi varhaiskasvatusmaksujen alentamisen ja pitkällä aikavälillä varhaiskasvatuksen maksuttomuuden. (vähintään 4 h/pv).

Perusopetuksen oppimistuloksia nostetaan ja oppimiseroja kavennetaan edistämällä varhaiskasvatus- ja kouluyhteisöjen hyvinvointia ja osallisuutta. Tätä toimeenpannaan uudella valtakunnallisella sitouttavan kouluyhteisötyön mallilla. Luku- ja laskutaitoa vahvistetaan ja erityistä huomiota kiinnitetään lasten ja nuorten kriittisen ajattelun taitojen kehittämiseen. 

Yleissivistystä ja ammattisivistystä ei aseteta vastakkain. Toisen asteen koulutuksessa hyödynnetään yhteistyötä ja sen lainsäädännölliset ja muut esteet poistetaan. Ammatillisessa koulutuksessa yleissivistystä ja perustaitoja vahvistetaan ammattiosaamisen hankkimista heikentämättä. Näin varmistetaan opiskelijoiden tosiasialliset mahdollisuudet jatko-opintoihin ja työuran aikaiseen osaamisen päivittämiseen. 

Toisen asteen koulutuksessa hyödynnetään uusia teknologioita ja toimintatapoja, jotta voidaan rakentaa kullekin henkilökohtaisia opintopolkuja. Myös ammatilliseen koulutukseen kehitetään soveltuva myönteisen erityiskohtelun malli.

Korkeakoulutasoista osaamista tarvitaan ennakointien mukaan tulevaisuudessa yhä enemmän. Tavoitteena on, että vuonna 2030 vähintään 50 prosenttia nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon. Tähän pääsemiseksi korkeakoulutuksen aloituspaikkoja lisätään koulutuksen laadusta tinkimättä. Korkeakoulujen valintoja kehitetään perustuen tutkittuun tietoon. Tavoitteena on, että ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä kolmikertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Tutkinnon suorittaneista ulkomaalaisista opiskelijoista 75 prosenttia tulisi työllistyä Suomeen.

Tieteen osalta tavoitteena on, että Suomi on tulevaisuudessa innostava paikka tehdä tutkimusta, ja tutkimusympäristöt ovat maailmanluokkaa. Huippuosaajat muuttavat Suomeen ja parantavat Suomen osaamistasoa. Julkinen tutkimusrahoitus kannustaa myös yksityisen sektorin investoimaan osaamiseen ja TKI-toimintaan. 

Keskeinen toimi näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on kansallisen TKI-tiekartan (2020) tehokas ja laadukas toimeenpaneminen.

Osana korkeakoulutusta opettajien sekä muun kasvatus- ja opetusalan henkilöstön saatavuus ja osaaminen turvataan mm. henkilöstöä koskevaa tietopohjaa parantamalla, ennakoinnilla ja koulutusten oikealla mitoituksella sekä koulutuksen tutkimusperusteinen laatu varmistamalla.
Selonteossa linjataan lisäksi myös mm. vapaan sivistystyön, jatkuvan oppimisen, opintotuen, ruotsinkielisen koulutuksen, maahanmuuttajataustaisten koulutuksen, vammaisten ihmisten oppimisen sekä saamenkielisen koulutuksen kehittämistarpeita.

• Koulutuspoliittinen selonteko -julkaisu
• Koulutuspoliittisen selonteon infoaineisto 
• Kuvia tiedotustilaisuudesta (Flickr)

Lisätietoja:
- kansliapäällikkö Anita Lehikoinen, p. 0295 330 182
- neuvotteleva virkamies Petri Haltia, p. 029 5330 096