Hyppää sisältöön
  • Valtioneuvosto
    • Valtio­neuvoston kanslia
    • Puolustus­ministeriö
    • Liikenne- ja viestintä­ministeriö
    • Ulko­ministeriö
    • Valtio­varain­ministeriö
    • Työ- ja elinkeino­ministeriö
    • Oikeus­ministeriö
    • Opetus- ja kulttuuri­ministeriö
    • Sosiaali- ja terveys­ministeriö
    • Sisä­ministeriö
    • Maa- ja metsätalous­ministeriö
    • Ympäristö­ministeriö

Valitse kieli:

This page is in Finnish. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på finska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Dát siidu lea suomagillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Язык этого сайта финский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Cette page est en finnois. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Finnisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on englanniksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

Choose language:

Den här sidan är på engelska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Язык этого сайта английский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Dát siidu lea eŋgelasgillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Cette page est en anglais. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Englisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on ruotsiksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in Swedish. Go to the English site »

Or choose language:

Välj språk:

Язык этого сайта шведский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Dát siidu lea eŋgelasgillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Cette page est en suédois. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Schwedisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on pohjois-saameksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in North Saami. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på nordsamiska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Язык этого сайта северосаамский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Vállje giela:

Cette page est en same du Nord. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Nordsamisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on venäjäksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in Russian. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på ryska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Dát siidu lea ruoššagillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

выберите язык:

Cette page est en russe. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Russisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on ranskaksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in French. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på franska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Dát siidu lea fránskkagillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Язык этого сайта французский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Choisir la langue:

Diese Seite ist auf Französisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on saksaksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in German. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på tyska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Язык этого сайта немецкий. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Cette page est en allemand. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Wählen Sie Ihre Sprache:

  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
  • Vállje giela Davvisámegiella
Media
Sosiaali- ja terveysministeriö
Navigation
  • Etusivu Etusivu
  • Vastuualueet
    • Hyvinvoinnin edistäminen Terveys- ja päihdehaittojen ehkäisy, osallisuus, tartuntataudit, ympäristöterveys
    • Sosiaali- ja terveyspalvelut Palvelujärjestelmä ja vastuut, hyvinvointialueet, henkilöstö, asiakkaan asema, asiakasmaksut, lääkkeet
    • Toimeentulo Suomen sosiaaliturvajärjestelmä, tuet ja etuudet, eläketurva
    • Vakuutusasiat Vakuutustoiminta, pakolliset ja vapaaehtoiset vakuutukset
    • Työelämä Työolot, työhyvinvointi, työterveyshuolto
    • Tasa-arvo Tasa-arvopolitiikka, samapalkkaisuus
    • EU ja kansainväliset asiat EU, pohjoismainen yhteistyö, WHO, YK, ILO
    • Rahoitus ja avustukset EU-rahoitus, valtionavustukset, terveyden edistämisen määrärahat
  • Ajankohtaista
  • Hankkeet ja säädösvalmistelu
  • Julkaisut
  • Ministeriö
  • Yhteystiedot
  • Tiedotteet ja uutiset
  • Kolumnit
  • Päätökset
  • Lausuntopyynnöt
  • Tapahtumat
  • Ohjeet, suositukset ja yleistiedoksiannot
  • Tilaa aineistoja
  • STM sosiaalisessa mediassa
  • Uutiskirjeet
  • Avoimet työpaikat
  • Kuntainfot
suomi svenskaLäs artikeln på svenska

Vastaus välikysymykseen kotihoidon tukeen tehtävistä muutoksista

sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisuajankohta 25.9.2013 11.10
Tyyppi:Välikysymysvastaus -

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

 

Arvoisa puhemies,

Perhe on yksi yhteiskuntamme peruspilari. Lapset ovat suurimmalle osalle vanhemmista tärkein asia elämässä. Ehkä juuri siksi perheisiin ja lapsiin liittyvä keskustelu nousee usein koville kierroksille. Asia tulee meitä monia lähelle, omakohtaiseksi.

Hallituksen perhepolitiikan ydin on kattavat ja laadukkaat palvelut, riittävät tulonsiirrot, joustava perhe-elämän ja työn yhteensovittaminen sekä molempien vanhempien yhtäläiset mahdollisuudet osallistua työelämään ja kehittyä urallaan.

Perheiden hyvinvointi koostuu useista eri tekijöistä. Lapsilisät, erilaiset perhevapaat, neuvolatoiminta, lasten kotihoidon tuki, päivähoito ja perheneuvonta muodostavat lapsiperheille suunnatun, toimivan kokonaisuuden. Tämä oikeudenmukainen ja kokonaisvaltainen perhepolitiikka luo lapsille turvallisen kasvuympäristön ja tukee vanhempia. Näistä tärkeistä tavoitteista hallitus ei tingi.

Arvoisa puhemies,

Lastemme, tulevaisuuden vastuunkantajien kannalta on myös keskeistä, miten Suomi selviää edessämme olevista, suurista haasteista.

Tarvitsemme rakenteellisia uudistuksia, jotta talous saadaan tasapainoon ja noin 9 miljardin kestävyysvaje kurotaan umpeen. Tästä isosta urakasta emme selviä vain säästöillä tai veronkorotuksilla. Näillä keinoilla seuraukset olisivat kohtuuttomia – myös lapsiperheiden näkökulmasta.

Hallitus on budjettiriihessä sovitussa rakennepoliittisessa ohjelmassaan linjannut 33-kohtaisen toimenpidelistan. Se tähtää korkeampaan työllisyyteen, pidempiin työuriin ja parempaan tuottavuuteen. Näiden sekä hallituksen aiemmin linjaamien uudistusten keskiössä on työn tekeminen. Suomeen tarvitaan lisää työtä, jotta hyvinvointipalvelut kyetään rahoittamaan. Työvoiman tarjontaan liittyvien toimenpiteiden tavoitteena on työurien pidentyminen yhteensä kahdella vuodella.

Yhtenä työuran katkoksia vähentävänä toimenpiteenä hallitus esittää kotihoidon tuen kohdentamista puoliksi molemmille vanhemmille. Lisäksi rakennepoliittisessa ohjelmassa esitetään, että subjektiivista päivähoito-oikeutta rajoitetaan osa‐aikaiseksi, kun vanhempi on kotona äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla tai kotihoidon tuella. Perheen tilanne ja sosiaaliset perusteet huomioidaan niin, ettei lapsen etu vaarannu.

Suomalainen yhteiskunta on tienhaarassa: onko meistä tekemään ne rakenteelliset uudistukset, joilla hyvinvointi saatetaan kestävälle pohjalle?

Arvoisa puhemies,

Tulonsiirrot ja verotus ovat Suomessa pääsääntöisesti yksilöllisiä ja sukupuolineutraaleja. Tasa-arvoa himmentävät kuitenkin taloudellisen tasa-arvon ongelmat. Ne ilmenevät esimerkiksi sukupuolten välisinä palkkaeroina. Myös perheen sisäisillä, puolisoiden välisillä tuloeroilla on merkitystä.

Perhepoliittiset tulonsiirrot ovat perheiden hyvinvoinnin kannalta välttämättömiä. Niillä on pääsääntöisesti myönteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Perhepolitiikan yhtenä tavoitteena on, että Suomeen syntyy lapsia ja siten uusia perheitä. On tunnustettava, että perhepolitiikalla saattaa olla myös välillisiä, ei-toivottuja vaikutuksia työmarkkinoilla, jos tulonsiirrot kannustavat perinteiseen työnjakoon lastenhoidon ja ansiotyön välillä.

Viimeisten 10 vuoden aikana tavoitteena on ollut perhevapaiden tasaisempi jakautuminen vanhempien kesken. Kehitys on ollut valitettavan hidasta. Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana perinteinen työnjako perheissä on vain vahvistunut, kun äitien lastenhoitojaksot ovat pidentyneet. Nämä muutokset lisäävät valitettavasti lapsiperheiden riskejä myös avioeron sattuessa.  Esimerkiksi OECD on kritisoinut Suomea äitien pitkistä jaksoista työelämän ulkopuolella. Perhevapaista johtuvat pitkät katkokset työurien keskellä heikentävät tutkimusten mukaan äitien palkka- ja urakehitystä. Tällä on vaikutuksia myös työeläkekertymään. Lyhyehköt lastenhoitojaksojen vaikutukset ansiokehitykseen ovat sen sijaan pieniä. Esimerkiksi palkkaerot kuroutuvat umpeen muutamassa vuodessa työhön paluun jälkeen.

Viime aikoina on keskusteltu runsaasti erilaisista perhemuodoista. Usein perään kuulutetaan lapsen etua ja sitä, että lapsella tulee olla oikeus molempiin vanhempiin - oikeus isään. Kotihoidon tuesta käydyssä keskustelussa tulee välillä tunne, etteivät isät ole kovin tervetulleita hoitovastuun kantajiksi. Heidät nähdään yhä edelleen vain perheen leivän hankkijana. Miesten arvoissa on kuitenkin tapahtunut tutkitusti suuri muutos viime vuosikymmenten aikana: nyky-isä haluaa ajankäytössään tilaa myös perheelle. Tätä toivetta hallitus haluaa päätöksillään tukea.

Arvoisa puhemies,

Perhevapaajärjestelmäämme on kehitetty pitkän ajan kuluessa. Monessa mielessä työelämäämme voidaankin pitää perhekeskeisenä. Työsopimuslain puitteissa perheillä on jo nyt varsin hyvät mahdollisuudet työn ja perheen joustavaan yhteensovittamiseen. Työntekijällä on oikeus saada kokopäiväistä hoitovapaata lapsen hoitamiseksi, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta.

Erilaisista yhteiskunnan tukimuodoista huolimatta monet meistä tasapainoilevat jatkuvasti työn ja perheen välillä. Riittämättömyyden tunne on tuttu olotila. Siksi tarvitsemme laajaa keskustelua työn ja perhe-elämän paremmasta yhteensovittamisesta. Jotta vanhemmat jaksavat ja perheet voivat hyvin, on myös työkulttuuria ja johtamista on uudistettava.

Toisin kuin oppositio väittää, ei uudistus tarkoita kotihoidontuen euromääräistä tai sen keston leikkausta. Perheet voivat edelleen hoitaa lastaan kotona kunnes tämä täyttää kolme vuotta. Koko ajalle on kuitenkin mahdollista saada kotihoidontukea vain jos isä käyttää etuutta hänelle kohdennetun jakson.

Yksityisen hoidon tuki säilyisi edelleen yhtenä vaihtoehtoisena tapana järjestää lapsen hoito, kun perheen alle kouluikäistä lasta hoitaa perheen palkkaama hoitaja tai yksityinen päivähoidon tuottaja.

Kotihoidon tuella olevat ovat lähes poikkeuksetta naisia. Kelan tilastojen mukaan vuonna 2012 kotihoidon tuen saajia oli noin 116 000, joista yli 109 000 oli naisia. Siis vain noin 5 prosenttia kotihoidontukea saaneista oli miehiä. On välttämätöntä löytää keinoja, joilla lastenhoitovastuuta voidaan jakaa tasaisemmin. Työllisyysvaikutusten kannalta uudistuksessa keskeistä onkin se, missä määrin isät lisäävät perhevapaiden käyttöä. Jos isien käyttämien perhevapaiden määrä säilyisi nykytasolla, työllisyysvaikutukset kohdistuisivat enimmillään noin 14 000 äitiin.

Arvoisa puhemies,

Perhepolitiikalla halutaan tukea joustavuutta ja perheiden valinnanvapautta. Hallituksen ensi vuoden talousarvioehdotukseen sisältyy esitys joustavasta hoitorahasta. Alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmille maksettava osittainen hoitoraha korvattaisiin uudella joustavalla hoitorahalla. Osittaisesta hoitorahasta poiketen sitä maksettaisiin myös apurahan saajille.

Joustava hoitoraha lisää työnteon kannustavuutta, sillä se mahdollistaa paremmin osa-aikatyön tekemisen. On arvioitu, että osa kotihoidon tuella nyt lapsia hoitavista vanhemmista siirtyisi osa-aikaiseen työhön ja joustavan hoitorahan saajiksi.

Joustava hoitoraha on taloudellisesti aiempaa joustavampi ja kannattavampi. Vanhemmat voivat etuuden turvin hoitaa lasta kokonaan kotona, jos molemmat tekevät osa-aikaista työtä ja vuorottelevat lapsen hoitamisessa. On tärkeää, että pienten lasten vanhemmilla on erilaisia mahdollisuuksia yhteen sovittaa työ- ja perhe-elämää. Joustava hoitoraha lisää perheen valinnan mahdollisuuksia.

Arvoisa puhemies,

Päivähoito- ja varhaiskasvatusjärjestelmä tarjoaa hyvät edellytykset lasten hyvinvoinnille, oppimiselle ja kasvulle. Samalla se tukee sukupuolten välistä tasa-arvoa tarjoamalla molemmille vanhemmille mahdollisuuden työn ja perheen yhteensovittamiseen. Laadukas varhaiskasvatus tukee myös lasten välistä tasa-arvoa, sillä se voi tasoittaa lasten kotitaustoihin liittyviä eroja.

Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomessa on ollut poikkeuksellinen kahden rinnakkaisen järjestelmän, kotihoidon ja varhaiskasvatuksen yhtäaikainen kehittyminen. Suomi ei silti poikkea muista pohjoismaista siinä, kuinka paljon rahaa alle kouluikäisten lasten hoitoon käytetään.

Suomi kuuluu niihin OECD -maihin, joissa 3-5-vuotiaat lapset osallistuvat päivähoitoon tai esiopetukseen vähiten. Siksikin hallituksen päätös tehdä esiopetuksesta velvoittava, oli tärkeä. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen puolestaan ei tarkoita sitä, että yhdeltäkään lapselta evättäisiin oikeus varhaiskasvatukseen.

Kokopäiväisen päivähoito-oikeuden ulkopuolelle rajataan äitiys- tai vanhempainvapaalla olevat tai kotihoidon tukea saavat. Työllisyyden edistämisen näkökulmasta ei ole perusteltua vaikeuttaa työttömien työnhakua rajaamalla heidät subjektiivisen kokopäivähoito-oikeuden ulkopuolelle. Lapsen näkökulmasta riskinä olisi hoitopaikan ja -yhteisön jatkuva vaihtuminen.

Päivähoito-oikeuden rajoittamisessa otetaan huomioon sosiaaliset perusteet. Päivähoito-oikeutta ei rajoiteta, mikäli se on lapsen edun vastaista. Osa lapsista siirtyisi todennäköisesti osapäivähoitoon tai kerhotoiminnan piiriin. Näiden palvelujen tarjontaa tulisi lisätä.

Oppositio väittää, että kunnalliseen päivähoitoon on potentiaalisesti tulossa jopa noin 24 000 uutta hoidettavaa, joista noin 15 000 lasta olisi alle kolmevuotiaita. Lisäkustannus kunnille olisi tällöin 250—300 miljoonaa euroa. Todennäköistä on, että nykyistä suurempi osa isistä hoitaisi jatkossa lasta kotihoidon tuella. Osa perheistä päättäisi, että äiti jää tuen päättymisestä huolimatta edelleen kotiin hoitamaan lasta. Osa vanhemmista valitsee todennäköisesti joustavan hoitorahan ja osa yksityisen hoidon tuen. Lisäksi subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen johtanee kokopäiväisten hoitopaikkojen tarpeen vähenemiseen. Näin pystytään myös pienentämään äitien töihinpaluun kunnalliseen päivähoitoon aiheuttamia lisäkustannuspaineita.

Arvoisa puhemies,

Me suomalaiset menestymme monissa kansainvälisissä vertailuissa hyvin. Esimerkiksi talouden toimivuudessa, terveydentilassa ja peruskoulutuksessa olemme maailman parhaimpien joukossa. Myös perhepolitiikassa Suomi on edelläkävijä.

Jotta voimme turvata hyvinvoinnin myös omille lapsillemme ja lastenlapsillemme, meidän on kyettävä tekemään rakenteellisia uudistuksia. Tämä on myös lasten ja lapsiperheiden etu. Kotihoidontuen jakaminen on vain yksi rakennepoliittisen ohjelman esityksistä. Se on vain yksi osa suomalaista perhepolitiikkaa.

Yksityiskohtia koskeva valmistelu kotihoidontukea ja päivähoito-oikeutta koskevista muutoksista on aloitettu. Siksi on mahdotonta tässä vaiheessa ottaa kantaa opposition välikysymyksessään listaamiin, yksityiskohtaisiin kysymyksiin. Konkreettisesta ohjelmasta hallitus päättää marraskuun loppuun mennessä. Samalla arvioidaan, ovatko nämä toimet riittäviä. Mikäli tavoiteltua vaikutusta ei saavuteta, päätöksiä tehdään tarvittaessa lisää.

Vaihtoehto rakenteellisille uudistuksille on verotuksen voimakas kiristyminen, palveluiden ja tulonsiirtojen leikkaaminen sekä jatkuva velkaantuminen. Sitä ei voida pitää vastuullisena, lapsiystävällisenä politiikkana.

Suomalaisen yhteiskunnan rakennus- ja uudistustyö tarvitsee tekijänsä. Hallitus haastaa tähän keskusteluun ja työhön niin työntekijät, työnantajat kuin kuntien päättäjätkin. Myös opposition panosta tarvitaan. Odotamme myös teiltä näkemyksiä ja vaihtoehtoja siitä, miten työn määrää voidaan lisätä, miten suomalaisten hyvinvointiyhteiskunta viedään turvallisesti ja oikeudenmukaisesti tuleville vuosikymmenille. Tuskin kukaan meistä haluaa joutua tilanteeseen, jossa lapsemme kysyvät: tiesitte vakavan tilanteen, miksette tehneet mitään?

Susanna Huovinen
Sivun alkuun
Sosiaali- ja terveysministeriö
Social- och hälsovårdsministeriet
Ministry of Social Affairs and health

Meritullinkatu 8, 00170 Helsinki

PL 33, 00023 Valtioneuvosto

Vaihde 0295 16001

kirjaamo.stm(at)gov.fi

Tietoa sivustosta

Tietosuoja

Sivukartta

Stm.fi:n saavutettavuusseloste

Palaute

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään.
stm.fi Sosiaali- ja terveysministeriö - kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään.
fimea.fi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus
stuk.fi Säteilyturvakeskus
thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
ttl.fi Työterveyslaitos
tyosuojelu.fi Työsuojeluhallinto
valvira.fi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Vastuualueet
    • Hyvinvoinnin edistäminen
      • Lainsäädäntö
      • Terveyden edistäminen
        • Ravinto
        • Liikunta
        • Tapaturmien ehkäisy
        • Tartuntatautien torjunta
          • Vastuut tartuntatautien torjunnassa
          • Koronavirus Suomessa
            • Kaikki koronavirusta koskevat STM:n tiedotteet
            • Koronavirusepidemiaa koskevat infot ja tilannekuvat
            • STM:n antamat ohjeet koronavirustilanteessa
          • Lintuinfluenssa
        • Seksuaaliterveyden edistäminen
        • Terveyden edistäminen kunnissa ja hyvinvointialueilla
        • Tietoa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tueksi
      • Osallisuuden edistäminen
        • Asumisen turvaaminen
        • Syrjäytymisen ja köyhyyden ehkäiseminen
        • Vammaispolitiikka
        • Romanipolitiikka
        • Maahanmuuttajien sosiaaliturva, hyvinvointi ja terveys
      • Päihdehaittojen ja riippuvuuksien ehkäisy
        • Alkoholipolitiikka
          • Alkoholilaki
        • Huumausainepolitiikka
          • EU- ja kansainvälinen huumepolitiikka
          • Huumausaineiden valvonta
        • Tupakka- ja nikotiinipolitiikka
          • EU-sääntely ja yhteistyö
          • Muiden viranomaisten vastuut
          • Toimet käytön vähentämiseksi
          • WHO:n tupakkapuitesopimus
          • Kanssakäyminen tupakkateollisuuden kanssa
        • Ehkäisevä päihdetyö
        • Rahapelihaitat
          • Rahapelien haittariskien arviointi
          • Vastuutahot rahapelipolitiikassa
          • Rahapelipoliittinen ohjelma
          • Rahapelijärjestelmä
      • Väkivallan ja rikosten ehkäiseminen
        • Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen
          • NAPE – Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunta
        • Ihmiskaupan ehkäiseminen
        • Rikos- ja riita-asioiden sovittelu
        • Vastuut lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisessä
        • Lapsiin kohdistuva väkivalta ja sen ehkäiseminen
      • Ympäristöterveys
        • Ympäristöterveydenhuollon järjestäminen
        • Terveydensuojelu
          • Kuntien vastuu terveydensuojelusta
          • Ympäristövaikutusten arviointi
          • Talousvesi
          • Ympäristöherkkyydet
        • Bioteknologia
        • Geeniteknologia
        • Kemikaalivalvonta
          • Kosmetiikkavalmisteet
          • Tatuoinnit
        • Nanomateriaalit ja -teknologia
        • Säteilysuojelu
    • Sosiaali- ja terveyspalvelut
      • Lainsäädäntö
        • Lapset ja nuoret
        • Vammaiset
        • Iäkkäät ihmiset
        • Lääkehuolto
        • Asiakas- ja potilastietojen hallinta
          • Sote-tietojen toissijainen käyttö
            • Usein kysyttyä sote-tietojen toissijaisesta käytöstä
            • Toisiolain korjaaminen
              • Usein kysyttyä toisiolain korjaamisesta
        • Mielenterveys- ja päihdelainsäädännön uudistus
        • Usein kysyttyä mielenterveyslain muuttamisesta
        • Valvontalain väliaikainen muutos
      • Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä ja vastuut
        • Hyvinvointialueet
          • Hyvinvointialueet kartalla
          • Sosiaali- ja terveysministeriön rooli hyvinvointialueiden ohjauksessa
          • Yhteistyöalueet
        • Kunnat
        • Valvontaviranomaiset
        • Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut
        • Sosiaalialan osaamiskeskukset
        • Järjestöt ja yhdistykset
      • Sosiaalipalvelut
        • Sosiaalityö
        • Sosiaalipäivystys
        • Kotihoito ja kotipalvelut
        • Laitoshoito
        • Asumispalvelut ja asunnon muutostyöt
        • Perhehoito
        • Omaishoito
        • Lastensuojelu
          • Usein kysyttyjä kysymyksiä lastensuojelusta Suomessa
          • Tutkimus lastensuojelun epäkohdista 1937-1983
        • Adoptio
        • Kasvatus- ja perheneuvonta, perheasioiden sovittelu
        • Huoltajuus, elatus, isyyden tunnustaminen
        • Mielenterveystyön palvelut
        • Päihdetyön palvelut
        • Vammaispalvelut ja tukitoimet
          • Tulkkauspalvelulaki viittomakielellä
          • Vammaispalvelulaki
      • Terveyspalvelut
        • Terveyskeskukset
        • Terveysneuvonta ja terveystarkastukset
        • Neuvolat
        • Seulonnat
          • Syöpäseulonnat
          • Syöpäseulonnan järjestäjille
          • Sikiöseulonnat
        • Rokotukset
          • HPV-rokotukset
        • Suun terveydenhuolto
        • Opiskeluhuoltopalvelut
          • Kouluterveydenhoito
          • Opiskeluhuollon psykologipalvelut ja kuraattoripalvelut
          • Opiskeluterveydenhuolto
        • Työterveyshuolto
        • Työttömien terveyspalvelut
        • Mielenterveyden hoito
          • Lasten ja nuorten terapiatakuu
        • Päihde- ja riippuvuushoito
        • Päivystys
        • Ensihoito
        • Sairaalat ja erikoissairaanhoito
        • Kotisairaanhoito ja kotisairaalahoito
        • Saattohoito
        • Elinsiirrot ja kudossiirrot
          • Usein kysytyt kysymykset - elinluovutus
        • Asiakas- ja potilasturvallisuus
        • Potilasdirektiivi (Rajat ylittävä terveydenhuolto)
        • Paperittomien sosiaali- ja terveydenhuolto
        • Raskauden keskeytys
      • Kuntoutus
        • Lääkinnällinen kuntoutus
        • Kuntouttava työtoiminta
        • Ammatillinen kuntoutus
          • Usein kysyttyjä kysymyksiä muutoksista nuorten ammatilliseen kuntoutukseen
        • Sosiaalinen kuntoutus
      • Lääkehoito
        • Lääkehoidon arvoketju
        • Säädökset, ohjaus, valvonta, yhteistyö
        • Lääkehoidon turvallisuus
          • Narkolepsia
            • Kooste toimista
        • Lääkehoidon kustannukset, rahoitus ja korvaukset
        • Rationaalinen lääkehoito
          • Julkaisut ja raportit
          • Järkevän lääkehoidon toimeenpano
          • Tiedonhallinta
            • Lääkehoidon digitalisaatio
      • Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut
        • Terveydenhuollon maksut
        • Terveydenhuollon maksukatto
        • Hammashuollon maksut
        • Kotipalvelu- ja kotisairaanhoitomaksut
        • Lastensuojelun maksut
        • Palveluseteli
      • Asiakkaan ja potilaan oikeudet
        • Potilaan oikeudet
        • Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet
        • Hoitoon pääsy
          • Hoitopaikan valinta
        • Sosiaalipalvelujen saatavuus
        • Asiakas- ja potilastiedot
        • Muistutus, kantelu ja muutoksenhaku
        • Potilasasiavastaava ja sosiaaliasiavastaava
        • Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen
        • Sukupuolen vahvistaminen
      • Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö
        • Valvonta, luvat ja rekisteröinti
        • Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutus
        • Kysymyksiä ja vastauksia työnjaosta ja toimintamalleista
      • Lasten, nuorten ja perheiden palvelut
        • Palvelut perheille
      • Iäkkäiden palvelut
        • Palvelut ja etuudet iäkkäille ihmisille
        • Ehkäisevät palvelut iäkkäille ihmisille
        • Veteraanit ja sotainvalidit
      • Kansainvälistä suojelua hakevien palvelut
        • Ukrainasta tulleiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalvelut
      • Sote-tiedonhallinta
        • Kanta-palvelujen kehittäminen
        • ICT-muutoksen valtionavustus
    • Toimeentulo
      • Lainsäädäntö
        • Usein kysyttyä eräiden Kelan maksamien etuuksien alaikärajojen nostamisesta 16 vuodesta 18 vuoteen
      • Suomen sosiaaliturvajärjestelmä
        • Sosiaaliturva lapsille ja nuorille
          • Sosiaaliturva selitettynä
          • Oppimateriaali sosiaaliturvasta
      • Lapsiperheiden tuet
      • Sotilasavustus ja muut palvelusetuudet
      • Asumistuet
        • Usein kysyttyä hallituksen esityksestä yleistä asumistukea koskevan lain muuttamiseksi
      • Työttömyysturva
        • Usein kysyttyä työttömyysturvan lisäpäivien poistosta ja muutosturvasta
        • Usein kysyttyä työttömyysturvan muutoksista
        • Usein kysyttyä työssäoloehdon muutoksista
        • Usein kysyttyä muutoksista ansiopäivärahaan ja työssäoloehdon kertymiseen
      • Sairausajan toimeentulo ja korvaukset
      • Kuntoutusajan toimeentulo
      • Vammaisetuudet
      • Työtapaturmat ja ammattitaudit
        • Haittaluokitus ja haittaraha
      • Eläketurva
        • Työeläke
        • Kansaneläke
        • Takuueläke
        • Työkyvyttömyyseläke
        • Perhe-eläke
      • Veteraanietuudet
      • Urheilijoiden, apurahansaajien ja opiskelijoiden sosiaaliturva
      • Toimeentulotuki
      • Sosiaalinen luototus
      • Kansainvälinen sosiaaliturva
      • Valitusviranomaiset toimeentuloturvan päätöksissä
      • Vuorotteluvapaa ja vuorottelukorvaus
    • Vakuutusasiat
      • Lainsäädäntö
      • Vakuutuslaitokset
      • Vakuutustoiminnan valvonta
      • Vakuutusmaksujen sijoittaminen
      • Sosiaalivakuutus
        • Työeläkevakuutus
        • Tapaturmavakuutus
      • Lakisääteiset vahinkovakuutukset
        • Liikennevakuutus
          • Usein kysyttyä liikennevakuutuslain muuttamisesta
        • Potilasvakuutus
        • Ympäristövahinkovakuutus
      • Vapaaehtoiset vakuutukset
      • Sosiaalivakuutusmaksut
      • Sosiaaliturvaetuuksien indeksit ja elinaikakerroin
      • Muutoksenhaku vakuutusasioissa
      • Vakuutuslääkärit
        • Usein kysyttyä
    • Työelämä
      • Lainsäädäntö
        • Säädökset
        • Visiirien turvallisuusvaatimukset
      • Työsuojelu
        • Kansainvälinen yhteistyö
        • Lähetetyt työntekijät
        • Työehtosopimuksen yleissitovuus
      • Työsuojelu työpaikoilla
      • Työsuojeluvalvonta
        • Markkinavalvonta
        • Eurooppalainen markkinavalvontayhteistyö
        • Harmaan talouden torjunta
        • Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinta
      • Työterveyshuolto ja työkyvyn ylläpito
        • Menetetyn työpanoksen kustannukset
      • Työturvallisuus ja työhyvinvointi
      • Tasa-arvo työelämässä
      • Nuoret ja työ
      • Perhe-elämä ja työ
      • Ikääntyneet työntekijät
    • Tasa-arvo
      • Tasa-arvopolitiikka
      • Lainsäädäntö
      • Valtavirtaistaminen
      • Työelämän tasa-arvo
      • Samapalkkaisuus
      • Kansainvälinen yhteistyö
      • Vastuuviranomaiset
      • Vuoden isä -palkinto
    • EU ja kansainväliset asiat
    • Rahoitus ja avustukset
  • Ajankohtaista
    • Tiedotteet ja uutiset
    • Kolumnit
    • Päätökset
    • Lausuntopyynnöt
    • Tapahtumat
    • Ohjeet, suositukset ja yleistiedoksiannot
    • Tilaa aineistoja
      • Uutiskirje
    • STM sosiaalisessa mediassa
    • Uutiskirjeet
    • Avoimet työpaikat
    • Kuntainfot
  • Hankkeet ja säädösvalmistelu
    • Kaikki hankkeet
    • Kansallinen palvelureformi
      • Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palveluvalikoima
        • Osallistuminen palveluvalikoiman periaatteiden määrittelyyn
        • Palveluvalikoiman periaatteet - UKK
      • Päivystys- ja sairaalaverkon uudistaminen
    • Hyvän työn ohjelma 2024-2027
      • Ammattihenkilöitä koskevan lainsäädännön uudistus
      • Vetoa ja pitoa -valmennus- ja kehittämiskokonaisuus
      • Tietopohja ja ennakointi
    • Sosiaaliturvauudistus
      • Yleistuki
      • Sosiaaliturvakomitea
      • Sosiaaliturvakomitean aikajana
      • Sosiaaliturvauudistuksen uutishuone
      • Sosiaaliturvauudistuksen tietopohja
      • Sosiaaliturvauudistuksen tapahtumat
    • Esteettömyysdirektiivi
    • Yksilöllistetty lääketiede
      • Genomitiedon hyödyntäminen
      • Terveysala kehittyy yhteistyöllä
      • Genomikeskus
      • Syöpäkeskus
      • Biopankkien yhtenäistäminen
      • Neurokeskus
      • Lääkekehityskeskus
      • EU:n 1+Million Genomes -aloite
      • Ihmiset ja yhteystiedot
    • Mielenterveysstrategia
    • Lapsistrategia
    • Terveys- ja hyvinvointialan kasvuohjelma
    • Kansallinen ikäohjelma
    • Työelämäohjelmat 2024-2027
    • Terveydeksi – kansallinen terveys- ja hyvinvointiohjelma
    • Omalääkäriohjelma
    • Päättyneitä hankkeita
  • Julkaisut
  • Ministeriö
    • Tehtävät ja tavoitteet
    • Johto ja organisaatio
      • Ministereiden välinen työnjako STM:ssä
      • Sosiaali- ja terveysministeri
      • Sosiaaliturvaministeri
      • Virkamiesjohto
      • Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausosasto (OHO)
      • Sosiaaliturva- ja vakuutusosasto (SVO)
      • Turvallisuus ja terveys -osasto (TUTO)
      • Yhteisöt ja toimintakyky -osasto (YTO)
      • Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat ja palvelut -osasto (APO)
      • Työ- ja tasa-arvo-osasto (TTO)
      • Strategia- ja talousyksikkö (STAR)
      • Henkilöstö- ja hallintoyksikkö (HEHA)
      • Kansainvälisten asioiden yksikkö (KVY)
      • Viestintäyksikkö (VIE)
    • Strategia
      • Hyvinvointitalous
    • Hallinnonala
    • Valmiusasiat
      • Varautuminen pandemiaan
      • Valmiuskeskukset
      • Hyvinvointialueiden valmius ja varautuminen
      • Valmiusasiat EU:ssa
      • Säteilyonnettomuudet
    • Kansainväliset asiat
      • Euroopan unioni
        • EU-asioiden valmistelu
      • Euroopan neuvosto EN
        • Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea
      • Yhdistyneet kansakunnat YK
      • Maailman terveysjärjestö WHO
        • WHO:n pandemiasopimus
      • Globaali terveysturvallisuus
      • Pohjoismainen yhteistyö
      • Pohjoinen ulottuvuus
      • Barentsin euroarktinen neuvosto
      • Arktinen yhteistyö
      • Kansainvälinen työjärjestö ILO
      • OECD
    • STM:n lomakkeita ja ohjeita
    • Talous ja toiminta
      • Tutkimus- ja kehittämistoiminta
      • Suunnittelu ja seuranta
        • Suunnittelun asiakirjat
        • Seurannan asiakirjat
      • Sosiaalimenot ja rahoitus
      • Palvelujen menot ja rahoitus
      • Markkinavalvontaohjelmat STM:n hallinnonalalla
    • Rahoitus ja avustukset
      • Valtionavustukset
        • Vuoden 2025 valtionavustukset
        • Vuoden 2024 valtionavustushaut
        • Vuoden 2023 valtionavustushaut
        • Vuoden 2022 valtionavustushaut
        • Vuoden 2021 valtionavustushaut
        • Vuoden 2020 valtionavustushaut
        • Valtionavustuksiin liittyvät lomakkeet
        • Valtionavustusten hakeminen, käyttö ja valvonta
      • Kestävän kasvun ohjelma
        • Ensimmäinen valtionavustushaku
        • Toinen valtionavustushaku
        • Valtionavustukset tutkimukselle
        • Neljäs valtionavustushaku
        • Viides valtionavustushaku
        • Usein kysyttyä kestävän kasvun ohjelman valtionavustushausta
      • Terveyden edistämisen määrärahat
      • Tartuntatautien valvonnan määrärahat
      • Sosiaalityön yliopistotasoisen tutkimuksen valtionavustus
        • Hankkeiden materiaalit
      • EU:n rakennerahastot (ohjelmakausi 2021 - 2027)
        • Ohjelmakausi 2014-2020
        • Ohjelmakausi 2007-2013
      • EU:n IV terveysalan toimintaohjelma EU4Health
      • Pohjoismaiset rahoitushaut
    • Neuvottelu- ja lautakunnat
    • Ministeriö työpaikkana
      • Palvelussuhde STM:ssä
      • STM:n henkilöstö tilastoin
      • Tutustu ministeriöläisiin
      • Virka- ja työehtosopimusasiakirjat
      • Turvallisemman tilan periaatteet
    • Kunniamerkit
      • Aluehallintovirastojen kautta tulevat kunniamerkkiehdotukset
      • Hallinnonalan laitosten kunniamerkkiehdotukset
      • Äitienpäiväkunniamerkit
      • Isänpäiväkunniamerkit
    • Asiointi
    • Historiaa
      • STM:n ministerit
    • Ilmoittajansuojelu
    • Tilastot
      • Tilastoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä
      • Tilastoja sosiaali- ja terveyspalveluista
      • Tilastoja toimeentulosta
      • Tilastoja vakuutusasioista
      • Tilastoja työelämästä
      • Tilastoja tasa-arvosta
      • Kansainvälisiä tilastoja
  • Yhteystiedot
    • Henkilöhaku
    • Verkkolaskuosoite
    • Medialle
    • Tietoa sivustosta
    • Tietosuoja
      • Tietosuojaselosteet
      • Käyttäjän oikeudet ja henkilötietojen tarkistaminen
      • Asiakirjajulkisuus ja tietopyynnöt
      • Evästeistä verkkosivustolla
    • Stm.fi:n saavutettavuusseloste
    • Palaute