Ihmisen mitta ei ole painossa – lihavuusstigmaa puretaan kansallisin toimin
Maailman lihavuuspäivää vietetään vuosittain 4. maaliskuuta. Päivän teemana vuonna 2026 on “Obesity affects us all” – lihavuus koskettaa meitä kaikkia.
Maailman lihavuuspäivä muistuttaa, että lihavuuden syistä ja vaikutuksista tarvitaan lisää tietoa, mutta samalla painoon tai lihavuuteen liittyvä syrjintä ja epäasiallinen kohtelu on tehtävä näkyväksi. Lihavuuden yleistymisestä kertovien tilastojen taustalla on aina ihmisiä kokemuksineen, tunteineen, arjen haasteineen ja yhteisöineen.
Tutkimus tuottaa jatkuvasti uutta tietoa lihavuuden syistä ja mekanismeista. Kyse on monimutkaisista biologisista ja geneettisistä tekijöistä, jotka yhdessä sosiaalisten ja rakenteellisten tekijöiden kanssa vaikeuttavat painonhallintaa.
”Silti julkisessa keskustelussa ja arkisissa tilanteissa ihmisiä syyllistetään ja moititaan lihavuudesta ja itsekurin puutteesta. Lihavuuteen liitetään edelleen herkästi kielteisiä luonteenpiirteitä. Yksilöä syyllistävä asenneilmapiiri ei kuitenkaan vähennä lihavuutta yksilöiden eikä yhteiskuntien tasolla”, toteaa Sydänliiton pääsihteeri Marjaana Lahti-Koski.
Sillä on väliä, miten lihavuudesta puhutaan
Lihavuuden häpeäleimaa eli stigmaa ja syrjintää esiintyy esimerkiksi työelämässä, terveydenhuollossa, mediassa ja arjen kohtaamisissa. Stigma voi heikentää hyvinvointia ja vaikeuttaa avun hakemista ja hoitoon osallistumista.
”Kesäkuussa 2025 tekemämme kyselyn mukaan lihavuuden stigmaa ja syrjiviä asenteita raportoivat ihmiset sitä useammin, mitä korkeampi painoindeksi heillä on”, kertoo professori Piia Jallinoja Tampereen yliopistosta.
Lihavuuden stigma vaikuttaa yhteiskunnassamme laajasti siihen, miten kaikenlaisia kehoja arvioidaan ja millaisia normeja kehon kokoon liitetään. Lihavuuden stigma voi lisätä ulkonäköpaineita ja häpeää myös lapsilla ja heillä, joilla ei ole ylipainoa.
”Lihavuudesta käytävä keskustelu mediassa, terveydenhuollossa ja arjen kanssakäymisessä vaikuttaa suoraan siihen, miten ihmiset kokevat painonsa ja millaista tukea he haluavat hakea. Keskustelua lihavuudesta tuleekin käydä kunnioittavasti, sensitiivisesti ja leimaamatta”, korostaa johtava asiantuntija Päivi Mäki Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Terveydenhuollon kohtaamisissa avoin ja empaattinen vuorovaikutus sekä asiakkaiden elämäntilanteeseen sovitetut ratkaisut tukevat lihavuuden ehkäisyä ja hoitoa. Vaikutus ulottuu ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
Terveydeksi‑ohjelman yhtenä tavoitteena on lihavuuteen liittyvän stigman vähentäminen
Kansallisen terveys- ja hyvinvointiohjelman, Terveydeksi-ohjelman, yhtenä keskeisenä toimenpiteenä on lihavuuteen liittyvän stigman vähentäminen Suomessa. Toimenpiteen toteuttamiseksi sosiaali- ja terveysministeriö on perustanut työryhmän, jonka tavoitteena on vaikuttaa lihavuutta koskevaan asenneilmapiiriin.
Konkreettisina toimina työryhmä on alkanut kehittää laadukasta lihavuuden ehkäisyn ja hoidon opetusta, johon on integroitu ymmärrys lihavuusstigmasta. Keväällä käynnistyy Ihmisen mitta -podcast, jossa puretaan lihavuuden stigman syitä ja seurauksia.
Lisätietoja
Työryhmän puheenjohtaja, Sydänliiton pääsihteeri Marjaana Lahti-Koski, p. 050 359 1211
Terveyssosiologian professori Piia Jallinoja, Tampereen yliopisto, p. 050 437 7047
Johtava asiantuntija Päivi Mäki, THL, p. 029 524 8612
Pääsihteeri Tuulia Rotko, STM, Terveydeksi-ohjelma, p. 0295 163 285