Kansallinen projekti terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi

STM125:00/2001 Projekt

Ministerierna genomför regeringsprogrammet, bereder lagar och andra författningar samt genomför reformer i olika projekt, arbetsgrupper och organ.

Alla ministeriers projekt hittas på statsrådets webbplats

valtioneuvosto.fi/sv/projekt Länk till en annan webbplatsÖppnas i en ny flik

Projektets basuppgifter Avslutat

Projektets nummer STM125:00/2001

Ärendenummer

Projektets arrangör social- och hälsovårdsministeriet

Mandattid 15.9.2001 – 31.3.2002

Datum för tillsättande 13.9.2001

Mål och resultat

Väestön terveystarpeista lähtevä hoidon saatavuus ja laatu tulee olla riittävä maan eri osissa ja riippumaton asukkaan maksukyvystä. Tavoitteena on laatia terveydenhuollon toimivuuden ja terveyspalvelujen saatavuuden ja laadun turvaamiseksi maan eri osissa suunnitelma ja sen toimeenpano-ohjelma, joiden toteuttamiseen eri osapuolet sitoutuvat. Hankkeessa tehty työ luo pohjaa seuraavan hallituksen hallitusohjelman laadinnalle.

Sammandrag

Hankkeessa tunnistetaan ja arvioidaan terveyspalvelujärjestelmän nykyiset ja sitä uhkaavat ongelmat ja laaditaan suunnitelma ja toimeenpano-ohjelma niiden poistamiseksi. Selvitysmies koordinoi tilannearvioiden ja toimenpideohjelmien laatimisen seuraavista asiakokonaisuuksista:

1. Palvelujärjestelmän toiminnallisten ja hallinnollisten rakenteiden uudistaminen sekä tehokkuuden ja tuottavuuden lisääminen.

2. Eri henkilöstöryhmien työvoiman tarve ja keskinäinen työnjako. Johtamisen vahvistaminen, työolosuhteiden kehittäminen ja alan vetovoimaisuuden lisääminen. Täydennyskoulutuksen järjestäminen.

3. Terveydenhuollon rahoitus. Rahoituksen taso ja vakaus, rahoituskanavat ja voimavarojen kohdentaminen, valtionosuusjärjestelmä, kuntalaskutus, asiakasmaksupolitiikka. Valtion ohjausjärjestelmän parantaminen.

4. Perustana olevan julkisen terveydenhuollon ja yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotantoa, työnjakoa ja yhteistyötä kehitetään. Yhteistoiminnan ja kilpailun tulee tukea terveyspolitiikan yleistavoitteita, palvelujen hyvää saatavuutta ja laatua sekä tehokkuutta ja oikeudenmukaisuutta.

5. Hoitokäytäntöjen valtakunnallisten suositusten ja alueellisten hoito-ohjelmien toteuttaminen ja toimeenpano. Tarvittavat palvelut saadaan ilman kohtuutonta viivettä. Uusien tutkimus- ja hoitomenetelmien kehittäminen, arviointi ja käyttöönotto.

Hankkeessa otetaan huomioon terveydenhuollon uudistusten kansainväliset kokemukset, sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelman 2000 - 2003 ja Terveydenhuolto 2000-luvulle toimeenpano-ohjelman tulokset, valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 2015-kansanterveysohjelmasta, sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimatarpeen ennakointi-toimikunnan mietintö ja muut käytettävissä olevat selvitykset.

Utgångspunkter

Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on toiminut kohtuullisen hyvin. Maassa on kattava perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Infrastruktuuri on nykyaikaista ja henkilöstö on hyvin koulutettua. Suurin osa kansalaisista on järjestelmään ja sen toimintaan tyytyväisiä. Palvelujen laatu on hyvä ja saatavuus hyvä tai kohtalainen. Terveydenhuollon menojen BKT-osuus tai ostovoimakorjatut julkiset terveysmenot asukasta kohden ovat teollistuneiden maiden pienimpiä.

Terveyspalvelujärjestelmällä on edessään runsaasti haasteita. Väestön vaatimustaso nousee koulutustason ja terveydenhuollon teknologian kehityksen myötä. Lisäksi väestön ikääntyminen lisää terveyspalvelujen tarvetta. Terveyserot eri väestöryhmien välillä ovat kasvaneet. Lääkäripula on jo tosiasia, muun hoitohenkilöstön pula uhkaa lähivuosina, eivätkä työolosuhteet ja työehdot houkuttele enää entisessä määrin julkisen terveydenhuollon palvelukseen. Väestön terveystarpeet eivät selitä alueellisia eroja terveysmenoissa. Hoitokäytännöt ja hoidon saatavuus vaihtelevat. Sisäinen muuttoliike aiheuttaa ongelmia palvelujen järjestämisessä. Liian pieniin yksiköihin hajautunut järjestelmä, erilliset perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja työterveydenhuollon organisaatiot vaikeuttavat alueellista yhteistyötä. Kuntien ja kuntayhtymien päätöksentekijöillä ei aina ole riittävästi tietoa ja kykyä terveyspalvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta. Valtion mahdollisuus ohjata pal-velujärjestelmää on heikko, mikä osaltaan on johtanut toiminnan hajanaisuuteen. Uusien tutkimus- ja hoitomenetelmien käyttöönotto ei aina ole ollut riittävään näyttöön perustuvaa.

Palvelujärjestelmän kehittämisen edellytyksiä ovat rahoituksen tason riittävyys ja selkeys, saumattomien palveluketjujen luominen perustasolta erikoistasolle ja takaisin, laatujärjestelmien toteuttaminen, osaamiseen panostaminen, kansallisten hoitokäytäntöjen luominen ja ylläpitäminen sekä alueellisten hoitojärjestelmien kehittäminen. Terveyttä edistävää ja sairauksia ehkäisevää toimintatapaa tulee korostaa. Terveydenhuollon eri ammattiryhmien välistä työnjakoa tulee tarkastella uudelleen. Teknologian arviointia on syytä kehittää ja tehokkaan ja vaikuttavan teknologian käyttöönottoa edistää. Monikanavaisen rahoitusjär-jestelmän aiheuttamien ongelmien poistaminen on tarpeen samoin kuin julkisen ja yksityisen sektorin roolijaon selkiyttäminen.

Vastuu terveyspalvelujen järjestämisestä on myös tulevaisuudessa kunnilla ja kuntayhtymillä. Palvelutuotantoa voidaan sen sijaan monipuolistaa. Kunnallisten terveydenhuollon toimintayksiköiden lisäksi palveluja voivat tuottaa myös kunnalliset osakeyhtiöt ja liikelaitokset ja yksityissektori, kolmas sektori mukaan lukien.

Valtioneuvosto on määritellyt sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelmassa vuosille 2000 - 2003 ne keskeiset periaatteet, kehittämistavoitteet, toimenpidesuositukset ja toteuttajat, jotka sosiaali- ja terveydenhuollossa ovat keskeisiä. Nyt käynnistyvä hanke tukee ja tehostaa ohjelman toimeenpanoa terveydenhuollossa.

Kansallinen projekti terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi

Projektets basuppgifter Avslutat

Mål och resultat

Sammandrag

Utgångspunkter