Kunnat purkamaan alueiden hyvinvointi- ja terveyseroja
Pääkaupunkiseudulla käytetään alkoholia enemmän kuin koko maassa keskimäärin, mutta ruokailutottumukset ovat terveellisemmät. Itä-Uudellamaalla alkoholin käyttö erityisesti vähän koulutetuilla miehillä on kasvanut huomattavasti ja aikuisten tupakointi on yleisempää kuin Suomessa keskimäärin. Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä miesten tupakointi on yleistynyt ja koulutuserot tupakoivien välillä ovat kasvaneet selvästi.
Vuonna 2006 Etelä-Suomen läänin kunnissa koulutuksen ulkopuolelle jäi noin 14 prosenttia 17-24 –vuotiaista. Koko maassa prosenttiluku oli noin 11. Myös pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavien määrä oli suurempi kuin muualla maassa. Tulevaisuudessa yhteiskunta ja yksittäiset kunnat kohtaavat haasteita, joista ei selvitä, ellei nyt suhtauduta tosissaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.
”Kunnat ovat tärkeimpiä toimijoita tässä työssä. Erilaisten ohjelmien, periaatepäätösten ja suositusten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteita ei saavuteta ilman kuntien luottamushenkilö- ja virkamiesjohdon sitoutumista”, painotti peruspalveluministeri Paula Risikko tiistaina 28. lokakuuta työkokouksessa Helsingissä, missä seudun vaikuttajat olivat kokoontuneet pohtimaan yhdessä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen merkitystä.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen mukaan kuntastrategiaan
Valmisteilla olevassa terveydenhuoltolaissa kunnan päättäjien ja johtavien virkamiesten vastuu korostuu. Sen mukaan kuntien on seurattava asukkaidensa terveydentilaa ja siihen vaikuttavien tekijöiden kehitystä väestöryhmittäin. Lisäksi terveysnäkökohdat on otettava huomioon kaikissa kunnan toiminnoissa ja terveyden edistämisestä on laadittava suunnitelmat, jotka hyväksytään kunnanvaltuustossa osana kuntastrategiaa. Myös yhteistyö alueen yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa on tärkeää.
”Vaikka terveyden edistämisen säädökset ovatkin osa terveydenhuoltolakia, terveyden edistäminen koskettaa laajasti koko kuntaa, ei ainoastaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Terveysnäkökohdat on otettava huomioon kaikessa kunnallisessa päätöksenteossa – kaavoituksessa, liikenneratkaisuissa, koulutuksessa ja vapaa-ajan palveluissa”, ministeri Risikko muistutti.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vaikuttaa myönteisesti kuntatalouteen
Hyvinvointi ja terveys ovat arvoja sinänsä, eikä niiden merkitystä voi koskaan täysin rahassa mitata, mutta joitain hyvinvointi- ja terveysongelmien kustannuksia voidaan laskea. Esimerkiksi tupakoinnin aiheuttamat kokonaiskustannukset ovat noin kaksi miljardia vuodessa ja alkoholin jopa viisi miljardia vuodessa. Syrjäytymisestä aiheutuvia kustannuksia on vaikea arvioida, mutta on arvioitu, että nuoren pysyvästi työmarkkinoilta syrjäytyneen henkilön kustannukset 60 ikävuoteen mennessä ovat miljoona euroa.
”Terveydenhuollon ja vanhusten hoivamenoissa kuntakohtaiset erot voivat olla merkittäviä, näin myös Etelä-Suomen läänissä. Nyt kannattaa todella miettiä, mistä erot johtuvat ja miten näihin kustannuksiin vaikutetaan”, painotti ministeri Risikko.
Tavoitteena hyvinvoiva ja terve kunta
Etelä-Suomen läänin alueella tehdään monipuolista ja laaja-alaista terveyden edistämisen työtä, vaikka kaikki kunnat eivät ole ottaneetkaan terveyden edistämistä strategioihinsa. Ehkäisevät työ, sosiaali- ja terveyspalvelut, yhdyskuntarakentaminen ja terveyttä edistävä koulu ovat kuntien tärkeimmät terveyden edistämisen toiminta-alueet. Kuntalaisten vastuuta omasta terveydestä korostetaan ja sitä halutaan edesauttaa rakentamalla kuntiin monipuolisia harrastusmahdollisuuksia ja itsehoitomittauspisteitä.
Terveyden edistämisen politiikkaohjelman ja Terveys 2015 -ohjelman järjestämissä ministerin työkokouksissa muistutetaan kuntapäättäjiä siitä, että heillä on vastuu hyvinvointia ja terveyttä koskevista päätöksistä ja terveyden edistämisen johtamisesta. Hyvinvoiva ja terve kunta – ministerin työkokous järjestetään syksyn aikana seitsemällä paikkakunnalla.
Lue lisää Etelä-Suomen läänin kuntien hyvinvointi- ja terveystilanteesta verkkosivuilta: www.terveyskannattaa.fi.
Lisätietoja:
ohjelmajohtaja Maija Perho, STM, puh. 050 443 0805
neuvotteleva virkamies Taru Koivisto, STM, puh. 050 327 8352
projektipäällikkö Kaarina Wilskman, Stakes, puh. 040 502 6680