Hoitotakuu erikoissairaanhoidossa
Hoitotakuuseen varautuminen on jo ennen voimaantuloaan lyhentänyt erikoissairaanhoidon jonoja tuntuvasti. Kolme vuotta sitten yli kuusi kuukautta jonottaneita potilaita oli Suomessa yli 60 000, nyt heitä on Kuntaliiton tekemän selvityksen mukaan noin 35 000 - 40 000.
Joka neljäs sairaala pelkää, ettei selviä enimmäisajoista
Maaliskuun alussa voimaan tuleva hoitotakuu merkitsee, että erikoissairaanhoidon jonoissa ei enää elokuun lopussa saa olla yli kuusi kuukautta jonottaneita potilaita.
Osalla sairaanhoitopiireistä hoitotakuun toteuttaminen on hyvin hallussa. Yli puolet kyselyyn vastanneista sairaaloista uskoo suoriutuvansa potilaidensa leikkauksista hyvin tai pienin vaikeuksin lakiin kirjatuissa enimmäisajoissa. Noin neljännes sairaaloista ei uskonut pystyvänsä tähän.
Syitä siihen, että kaikki sairaalat eivät usko selviytyvänsä hoitotakuun määräajoista on useita.
Hoitotakuun uskotaan lisäävän kysyntää julkisessa terveydenhuollossa, kun leikkaukseen pääsee kohtuuajassa ja hoito saadaan huomattavasti edullisemmin kuin yksityiseltä puolelta.
Paikoitellen suurimpana ongelmana nähdään lääkärivaje, jonka pelätään hoitotakuun seurauksena entisestään kasvavan, kun yliopistosairaalat imevät lääkäreitä pois muista sairaaloista. Paikoin leikkaustoimintaa hidastaa pula leikkaussalihoitajista.
Sairaanhoitopiirit ovat myös valmistautuneet uudistukseen hyvin eri tavoin. Osa sairaanhoitopiireistä ei ole varannut talousarvioonsa hoitotakuun toteuttamista varten lainkaan lisävaroja ja osa on varannut niitä liian vähän. Syynä tähän on jäsenkuntien kireä talous.
Ongelmina tekonivelet ja kuulokojeet
Eniten ongelmia aiheuttavat ortopediset leikkaukset. Tekonivelleikkausta yli kuusi kuukautta odottaneita potilaita on maaliskuun alussa noin 5 000 ja muihin ortopedisiin leikkauksiin odottavia on noin 8 000. Vain viidennes tekonivelleikkauksia tekevistä sairaaloista uskoo selviävänsä aikarajoista hyvin ja toinen viidennes pienin vaikeuksin. Vajaa kolmannes ei usko selviävänsä näistä leikkauksista hoitotakuun mukaisesti.
Kaihijonoja on purettu urakalla ennen hoitotakuun voimaantuloa, mutta yli kuusi kuukautta leikkaukseen odottaneiden määrä on edelleen vajaa viidennes siitä, mitä kunnallisissa sairaaloissa leikataan yleensä koko vuoden aikana. Viidennes sairaaloista ei uskokaan selviytyvänsä silmä leikkauksista määräajassa. Vajaat puolet sairaaloista taas uskoo selviävänsä niistä hyvin.
Kuulon kuntoutukseen yli kuusi kuukautta odottaneita potilaita arvioidaan olevan maaliskuun alussa yli 6 000, eikä näitä kaikkia pystytä todennäköisesti hoitamaan määräajassa. Ongelmia aiheuttaa se, että tarvittavaa henkilökuntaa vasta koulutetaan, eikä yksityisiäkään palveluja ole riittävästi tarjolla.
Yllättävän suuria ongelmat ovat yliopistollisissa sairaaloissa. Noin puolet sairaaloista arvioi selviävänsä kuulokojeasennuksista hyvin tai pienin vaikeuksin. Noin neljännes sairaaloista ei usko selviävänsä ja toinen neljännes suoriutuu vain suurin vaikeuksin.
Gynekologiassa sekä korva-, nenä- ja kurkkutaudeissa tilanne näyttää paremmalta, vaikka yksittäisissä sairaaloissa lääkäripula saattaakin aiheuttaa joskus ongelmia. Lähes kaksi kolmannesta sairaaloista uskoo suoriutuvansa hyvin gynekologisista leikkauksista ja runsas neljännes pienin vaikeuksin.
Noin 90 prosenttia sairaaloista uskoo selviytyvänsä korva-, nenä- ja kurkkutautien leikkauksista hyvin tai pienin vaikeuksin. Ainoastaan yksi sairaala epäilee, ettei se selviydy näistä hoitotakuun aikarajoissa.
Yli puolet sairaaloista arvioi suoriutuvansa hyvin suu- ja leukakirurgisista leikkauksista ja reilu kolmannes pienin vaikeuksin. Suuria vaikeuksia ennakoi vain kaksi sairaalaa.