Transihmisten syrjintäsuoja tasa-arvolakiin

Huhtikuussa eduskunnalle annettu tasa-arvolain muutosesitys antaa ensimmäistä kertaa erikseen mainitun syrjintäsuojan transihmisille ja intersukupuolisille henkilöille. "Nämä ihmiset ovat alttiita syrjinnälle, joten heitä koskevat oikeusturvakeinot on tärkeää kirjata lakiin", sanoo hallitussihteeri Johanna Hautakorpi.

Tasa-arvolain muutokset ovat osa laajempaa syrjinnän ehkäisemiseen tähtäävää lainsäädäntötyötä. Uusittavana on myös yhdenvertaisuuslaki, joka kattaa suurimman osan syrjintäperusteista iästä etniseen alkuperään ja seksuaaliseen suuntautumiseen. Transihmisiä ja intersukupuolisia henkilöitä koskevat säädökset on kuitenkin sisällytetty tasa-arvolakiin.

"Tasa-arvolaki kieltää jo eri asemaan asettamisen sukupuolen, raskauden ja synnytyksen sekä vanhemmuuden ja perheenhuoltovelvollisuuden vuoksi. Säännökset sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän kiellosta sopivat luontevasti tähän kokonaisuuteen."

Niin yhdenvertaisuus- kuin tasa-arvolaille on yhteistä syrjinnän kieltäminen, mahdollisuus saada hyvitystä syrjinnästä ja mahdollisuus saada neuvoa ja apua viranomaisilta. Kumpikin laki velvoittaa myös edistämään tasa-arvoista kohtelua, mutta tasa-arvolaki on näiltä osin yksityiskohtaisempi.

Puhtia työpaikkojen tasa-arvosuunnitteluunLakiuudistuksella halutaan vauhdittaa myös työelämän tasa-arvon kehittymistä. Vaikka vähintään 30 henkilön työpaikoilla on vuodesta 2005 lähtien ollut velvollisuus laatia tasa-arvosuunnitelma ja sen osana palkkakartoitus, velvoitteen toteutumisessa on edelleen paljon toivomisen varaa.

"Lakiehdotuksella täsmennetään, miten suunnitelmaan liittyvä palkkakartoitus tehdään ja miten työntekijöiden osallistuminen varmistetaan. Kokonaan uusi asia on työnantajan velvollisuus tiedottaa henkilöstölle suunnitelmasta, mukaan lukien selvitykset naisten ja miesten tehtävien luokituksesta, palkoista ja palkkaeroista", Hautakorpi kertoo.

Tasa-arvosuunnitelmalle asetettujen vaatimusten toivotaan johtavan nykyistä selkeämpään kuvaan työpaikan tasa-arvotilanteesta. Sen pohjalle voidaan sitten asettaa muutostavoitteet ja miettiä konkreettisia toimia asioiden parantamiseksi. Kyse ei siis ole vain kuvauksesta, vaan suunnitelmassa tulisi pureutua työpaikoilla esiintyviin eroihin ja ongelmiin.

"Esimerkiksi palkkoja voidaan vertailla vaativuuden, tehtävien tai muun ryhmittelyn mukaan. Jos kartoitus osoittaa eroja miesten ja naisten palkkatason välillä, niiden syy tulee selvittää. Elleivät perusteet ole hyväksyttäviä, työnantajan on ryhdyttävä korjaaviin toimiin."

Hautakorven mukaan tasa-arvosuunnittelussa on hyvä ajatella työpaikalla jo olevien työntekijöiden tasa-arvon toteutumisen lisäksi myös rekrytointia.

"Työnantajan on toimittava niin, että avoinna oleviin tehtäviin hakeutuisi sekä naisia että miehiä ja että kaikilla on yhtä hyvä mahdollisuus etenemiseen."

Perusopetus mukaanTyöpaikkojen ohella velvoite tasa-arvosuunnitteluun on koskenut oppilaitoksia, perusopetusta lukuun ottamatta. Nyt sekin halutaan mukaan.

"Tavoitteena on tehdä tasa-arvotyöstä järjestelmällistä myös tällä tasolla. Perusopetuksen merkitys voi itse asiassa olla tärkeämpi kuin myöhäisemmän koulutuksen, sillä asenteet muodostuvat jo nuorella iällä, ja niillä on vaikutusta valintoihin", Hautakorpi perustelee.

Työpaikoilla tasa-arvosuunnitelma palkkakartoituksineen on luonteeltaan osa henkilöstöpolitiikkaa. Oppilaitoksissa suunnittelulla pyritään toiminnan kehittämiseen.

"Suunnitelmassa kartoitetaan tasa-arvotilannetta ja siihen liittyviä ongelmia. Huomiota kiinnitetään muun muassa opiskelijavalintoihin, arvosteluun ja seksuaalisen häirinnän ehkäisyyn. Perusopetuksen suunnitelmassa voidaan esimerkiksi kysyä tyttöjen ja poikien kokemuksia siitä, miten he kokevat saavansa opettajalta tukea."

Neuvoja ja ohjeita valtuutetultaTasa-arvolain toteutumista valvoo tasa-arvovaltuutettu. Jos lakia ei noudateta, hän pyrkii muuttamaan tilannetta ohjaamalla ja neuvomalla. Mikäli tulosta ei siitä huolimatta synny, myös sanktioiden käyttö on mahdollista. Hautakorpi korostaa kuitenkin velvoitteiden ohjaavaa luonnetta.

"Lainsäädäntö luo puitteet tasa-arvon edistämiselle. Paperille kirjattu suunnitelma ei itsessään edes ole tärkein asia. Ydinkysymys on saada työpaikat ja oppilaitokset edistämään työntekijöiden, opiskelijoiden ja oppilaiden tasa-arvoista kohtelua jokapäiväisessä toiminnassaan."

Teksti: Paula Mannonen