TE-toimistoilla on vastuu ohjata työttömät terveystarkastuksiin

Aina viime vuosiin asti työttömien terveydenhuolto on keskittynyt sairauksien hoitoon. Kun vaiva iskee, työtön ihminen hakeutuu terveyskeskukseen ja saa hoitoa. Tämä ei kuitenkaan riitä silloin, kun työttömän työkykyä ja terveyttä pitäisi ylläpitää tai parantaa. Yhä enemmän painotetaankin ennaltaehkäiseviä palveluja, toteaa sosiaali- ja terveysministeriön ylitarkastaja Ritva Partinen.

"Toki sairaudet pitää hoitaa, mutta sen lisäksi työttömän tilannetta pitäisi tarkastella kokonaisuutena. Tarkoitus on, että terveysneuvonnassa ja -tarkastuksessa arvioidaan työttömän työ- ja toimintakykyä ja ohjataan työtön tarvittaessa hoitoon ja kuntoutukseen."

Erityisesti pitäisi tunnistaa syrjäytymisvaarassa olevat työttömät, koska työttömyyden pitkittyessä monet riskit kasvavat.

Ennaltaehkäisevän työn merkitys on kirjattu nyt myös lakiin. Viime vuonna voimaan tulleen terveydenhuoltolain mukaan kuntien pitää järjestää ehkäisevät terveyspalvelut myös työttömille.

"Valmisteilla on lisäksi asetus, joka velvoittaisi työterveyshuoltoa arvioimaan työntekijän työ- ja toimintakykyä ennen, kuin työsuhde päättyy. Työterveyshuollon pitäisi myös ohjata työttömäksi jäävä hoitoon tai kuntoutukseen, jos sille on tarvetta", Partinen kertoo.

Jotta työttömät saataisiin terveystarkastuksiin, on TE-toimistojen roolia vahvistettu. TE-toimistolla on tämän vuoden alusta alkaen ollut vastuu ohjata eteenpäin ne työttömät, joiden työkykyä olisi syytä arvioida.

"Kunnan terveyskeskuksissa ei tunneta niitä työttömiä, jotka terveystarkastuksiin pitäisi kutsua. Siksi TE-toimiston tehtävänä on ohjata heidät terveydenhuollon ammattilaisten luo", Partinen toteaa.

Työtön voi toki myös itse hakeutua terveystarkastukseen. Partinen kuitenkin myöntää, että työttömän työkyvyn aleneminen voi joka tapauksessa olla vaikea havaita.

"Työpaikalla työtoverit ja esimiehet voivat huomata työkyvyn alenemisen. Työttömällä ei tällaista verkostoa ole. Työkykyä arvioidaan lisäksi aina suhteessa siihen työhön, mitä kukin tekee."

Jälleen kerran yhteistyön merkitys korostuu. TE-toimistojen onkin kutsuttava alueensa kunnat ja Kela sopimaan niistä käytännöistä, joilla yhteistyötä lisätään.

"Etenkin silloin, kun kyse on osatyökykyisistä, yhteistyö on aivan olennaista", Partinen painottaa.

Ei kuitenkaan riitä, että yhteistyötä tehdään hallinnon tasolla. Myös työtön itse pitää ottaa mukaan suunnitteluun.

"Työttömillä pitää olla vastaavat ehkäisevät palvelut kuin työssäkäyvillä."

Partinen muistuttaa, että sairauspoissaolotodistusten kirjoittaminen myös työttömille on tärkeää.

"Sairauspoissaolotodistusten kirjoittaminen työttömille voi tuntua turhalta, mutta todistusten avulla pystytään arvioimaan kuntoutuksen tarvetta tai selvittämään eläke-edellytyksiä", Partinen muistuttaa.

Ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa on toteutettu myös ennen terveydenhuoltolakia. Työttömien terveystarkastuksiin ja ohjaukseen on panostettu esimerkiksi Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishankkeessa (PTT-hanke).

Myös viime vuonna työnsä päättänyt työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä on asettanut omat tavoitteensa sille, miten työttömien työkyvyn arviointia ja terveyspalveluita voitaisiin parantaa. Nyt parannuksia tehdäänkin nimenomaan työryhmän ehdotusten ja PTT-hankkeen tulosten pohjalta.

"Niissä kunnissa, joissa eri hankkeita on ollut, on jo nyt toimivia systeemejä. Esimerkiksi Oulu on ollut aktiivinen kehittäjä. Mutta ne kunnat, joissa ei ole aikaisemmin panostettu tähän, hakevat vielä suuntaansa", Partinen sanoo.

Toimittaja Maija Luotonen