Sök

21.5.2025 | Lähi- ja sairaanhoitajien työllisyysaste on korkea ja yli 90 prosenttia valmistuneista sijoittuu sote-alan töihin. Työttömistä hoitajista ei löydy pelastusta sote-alan tulevaan työvoimapulaan. Suurin käyttämätön työvoimaresurssi löytyy muille toimialoille hakeutuneista. Pientä pelastusta löytyy myös eläkkeellä olevista, joiden työssäkäynti on yleistynyt. Tuoreen selvityksen mukaan keskeisintä työvoimapulan kannalta on kuitenkin pitää kiinni alalla jo olevista työntekijöistä.

Arbetsgruppen gör en utredning om ungas hälsokompetens och emotionella färdigheter, kartlägger de material och verksamhetsmodeller som finns och bereder en plan för hur de kan utvecklas och utnyttjas särskilt för de unga som har svaga färdigheter i syfte att främja ungas hälsa, välbefinnande och jämlikhet.

19.3.2026 | Kaikki perusterveydenhuoltoa järjestävät hyvinvointialueet ovat hakeneet valtionavustusta, jota sosiaali- ja terveysministeriö myöntää hoidon jatkuvuusmallien eli omatiimi-, omalääkäri- ja ammatinharjoittajamallien kehittämiseen. 

18.3.2026 | Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön saatavuutta ja osaamista vahvistetaan kahdella uudella valtionavustushaulla, jotka avautuvat osana Hyvän työn ohjelmaa. Avustusten tavoitteena on levittää ja käyttöönottaa hyväksi todettuja toimintamalleja sekä tukea EU- ja ETA-maiden ulkopuolella tutkinnon suorittaneiden sairaanhoitajien pätevöitymistä Suomeen. 

Kotisairaanhoidolla tuetaan kotona pärjäämistä ja kotisairaalahoidolla potilaan mahdollisuutta olla kotona vaihtoehtona sairaalahoidolle. Kotona pärjääminen ja kotiin vietävien palvelujen kehittäminen ovat hallitusohjelman ja sosiaali- ja terveyspolitiikan strategian tavoitteita.

Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa sosiaali- ja terveydenhuollon painopisteen siirto korjaavista palveluista kohti varhaisempaa tukea ja ennaltaehkäisyä. Tavoitteena on kehittää palvelutarpeen ennakoinnin mahdollistavaa lainsäädäntöä erityisesti mahdollistaen teknologian hyödyntäminen.

2.2.2026 | Sosiaali- ja terveysministeriö avaa valtionavustushaun niin sanottujen hoidon jatkuvuusmallien eli omalääkäri-, omatiimi- ja ammatinharjoittajamallien kehittämiseen vuosille 2026-2027. Valtionavustuksen yhteissumma on 40 miljoonaa euroa. Vähintään puolet tästä määrärahasta myönnetään uusiin ammatinharjoittajamalliin perustuviin kehittämishankkeisiin.

Hallitusohjelma painottaa sosiaali- ja terveysalan koulutuksen sisältöjen ja toteutuksen kehittämistä vastaamaan työelämän osaamistarpeisiin. Hoitohenkilöstön koulutuksen koordinaatiojaosto tekee ehdotukset valtakunnallisesti edistettävistä toimenpiteistä koskien hoitohenkilöstön koulutuksen ja osaamisen kehittämistä ja sen ohjausta.

18.2.2026 | Omalääkäriohjelman johtoryhmä tutustui vuoden ensimmäisessä kokouksessaan 18. helmikuuta Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueiden hoidon jatkuvuusmalleihin.

Esityksessä ehdotetaan täydennettäväksi vammaispalvelulain soveltamisalapykälää siten, että siihen lisätään uusi elämänvaiheita koskeva säännös. Tarkoituksena on auttaa arvioimaan, milloin eri elämänvaiheissa olevan henkilön avun ja tuen tarpeeseen tulee vastata vammaispalvelulain mukaisilla palveluilla.

20.10.2025 | Omalääkäriohjelman johtoryhmä kuuli 16.10. pitämässään kokouksessa lisää hyvinvointialueilla käytössä olevien hoidon jatkuvuusmallien esittelyitä. Tällä kertaa vuorossa olivat Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Lapin hyvinvointialueet. Kaikissa esittelyissä korostui lähijohtamisen suuri merkitys. Toinen merkittävä tekijä on aika – kehittämistyölle ja käyttöönotolle on varattava riittävästi aikaa.

18.8.2025 | Lääkkeen määräämisestä annettua asetusta ehdotetaan muutettavaksi, jotta sairaanhoitajan rajattu lääkkeenmäärääminen olisi jatkossa mahdollista myös etä- ja puhelinvastaanoton perusteella. Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää ehdotetusta muutoksesta lausuntoja 26.9.2025 mennessä. 

17.9.2025 | Johtoryhmä käsitteli seitsemännessä kokouksessaan hoidon jatkuvuuden seurantaindikaattoreiden käyttöönottoa. Indikaattoreilla saataisiin reaaliaikainen tilannekuva kansallisesta kehittämistyöstä. Mittareiden avulla voitaisiin myös tunnistaa hoidon jatkuvuusmallien vahvuuksia.

Lasten ja nuorten terapiatakuu Lasten ja nuorten terapiatakuu tuli voimaan 1.5.2025. Tälle sivulle kootaan aineistoa terapiatakuun lainsäädännön soveltamisesta. Lasten ja alle 23-vuotiaiden nuorten tulee päästä tiettyihin mielenterveyspalveluihin ...

8.5.2025 | Valtionavustuksia voi nyt hakea sairaanhoitajien kliinisen erikoistumiskoulutuksen käynnistämiseen psykiatrisen ja mielenterveyden hoitotyön sekä gerontologisen hoitotyön erikoisaloilla. Avustuksilla halutaan parantaa sairaanhoitajien mahdollisuuksia erikoistumiskoulutukseen, osaamisen kehittämiseen ja työuralla etenemiseen. Hakuaika alkaa 8.5.2025 ja päättyy 28.5.2025.

12.3.2025 | Lasten ja nuorten terapiatakuu tulee voimaan 1.5.2025. Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjille soveltamisohjeen terapiatakuun toteuttamiseksi. Terapiatakuun lainsäädännön soveltamisesta järjestetään myös koulutusta.

4.3.2025 | Tammi- ja helmikuussa vierailin sosiaali- ja terveysministeriön virkakunnan kanssa viidellä yhteistyöalueella. Järjestimme aluekiertueella kuusi eri tilaisuutta, joihin osallistui sekä alueiden poliittisia päättäjiä että virkahenkilöitä.

4.12.2024 | Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan sote-alan ammattilaiset käyttävät päivittäin kirjaamiseen aikaa keskimäärin vähän alle kolme tuntia. Lääkäreillä, sairaanhoitajilla ja sosiaalityöntekijöillä aikaa kului keskimäärin 3 tuntia ja 14 minuuttia.

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uuden hallintotason, hyvinvointialueiden, perustamisen ja toiminnan kannalta keskeiset lait: laki hyvinvointialueesta, laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, laki pelastustoimen järjestämisestä, Uusimaa-laki, niiden yhteinen voimaanpanolaki, hyvinvointialueiden rahoituslaki sekä eräät muutoslait.

28.12.2023 | Tavoitteena on nopeuttaa ja sujuvoittaa rokotteiden antamista sekä lieventää terveydenhuollon henkilöstöpulaa. Lausunnolla olevien asetusmuutosten myötä rokotuksia saisivat jatkossa antaa hammaslääkärit, proviisorit, farmaseutit, lähihoitajat, laboratoriohoitajat sekä perushoitajat. Rokottaminen tulisi asetusmuutoksen myötä helpommin mahdolliseksi myös apteekkien terveyspisteissä.