Suomen sosiaaliturvajärjestelmä

Miten oikeus sosiaaliturvaan määräytyy? Miten sosiaaliturva rahoitetaan ja mitä se maksaa? Tutustu tällä sivulla perustietoihin Suomen sosiaaliturvasta.

Kaavioiden, kuvien ja taulukoiden tekstivastineet
Taulukoiden tiedot excel-tiedostona

Sosiaaliturva Suomessa

Asumis- ja työskentelyperusteinen sosiaaliturva kuvattuna. Tekstivastineet sivun alussa.

Avaa kuvasta suurempi versio klikkaamalla sitä.

Oikeus joihinkin sosiaaliturvaetuuksiin ja -palveluihin syntyy asumisen perusteella, kun taas toiset perustuvat työskentelyyn. Asumisen perusteella syntyy oikeus esimerkiksi Kelan etuuksiin ja kuntien tarjoamiin terveys- ja sosiaalipalveluihin sekä perustoimeentulotukeen. Työskentelyyn perustuvaa sosiaaliturvaa ovat puolestaan työeläkkeet sekä työtapaturma- ja ammattitautivakuutus. Työttömyysturva on sekä asumiseen että työskentelyyn perustuvaa.

Sosiaalinen turvaverkko

Kaaviokuva Suomen sosiaalisesta turvaverkosta, kuva avautuu klikkaamalla selityslaatikoiksi.

Klikkaa kuvaa avataksesi interaktiivisen kuvan koko ruudulla.

Sosiaaliturvaetuudet ja -palvelut nivoutuvat toisiinsa. Monissa etuuksissa on sekä perusturva- että ansioturvaosuudet. Sosiaaliturvalla on useita toimeenpanijoita, ja osassa sosiaalista turvaverkkoa monet eri toimijat toimivat saman kokonaisuuden parissa. Hakija asioi tilanteestaan riippuen eri toimeenpanijoiden kanssa. 

Sosiaaliturvajärjestelmän rahoitus

Kuva sosiaaliturvajärjestelmän rahoituksesta, sisältö avattu tekstissä

Avaa kuvasta suurempi versio klikkaamalla sitä.

Sosiaali- ja terveyspalvelut rahoitetaan pääasiassa kuntien veroilla, valtionosuuksilla sekä asiakasmaksuilla. Ansioperusteiset etuudet rahoitetaan pääasiassa vakuutusmaksuilla, joita maksavat työntekijät ja työnantajat. Perusturvaetuudet rahoitetaan pääasiassa veroilla.

Sosiaaliturvan menot olivat 78,1 miljardia euroa vuonna 2021

Kuvassa on piirakkakuvio, jossa on eri värisiä piirakanpalasia. Piirakka havainnollistaa vuoden 2021 sosiaaliturvan kokonaismenojen 78,1 miljardin euron jakautumisen eri luokkien välille. Ikääntymisen menot käsittävät 42 % kaikista menoista ja on siten selvästi suurin luokka. Toiseksi suurin luokka on sairaus ja terveys, johon menoista kohdistuu 23 %. Tämän jälkeen suurimmat luokat ovat perhe ja lapset 9% sekä toimintarajoitteisuus 9%. Työttömyyteen menoista kohdistuu 6%. Muihin luokkiin kohdistuvat menot ovat alle 3 % kunkin osalta.

Avaa kuvasta suurempi versio klikkaamalla sitä.

Vuonna 2021 sosiaalituvan kokonaismenot olivat 78,1 miljardia euroa. Ikääntymiseen liittyvät menot ovat suurin luokka, toiseksi suurin ovat sairauteen ja terveyteen liittyvät menot. Sosiaaliturvan kokonaismenot koostuvat näiden lisäksi perheisiin ja lapsiin, toimintarajoitteisuuteen, työttömyyteen, asumiseen, muuhun sosiaaliturvaan, leskiin ja muihin omaisiin sekä hallintoon liittyvistä menoista.

Sosiaaliturvan menot pääryhmittäin vuosina 1995–2021, miljardia euroa

Diassa on diagrammiaikasarja, joka kuvaa sosiaaliturvamenojen kehitystä vuodesta 1995 vuoteen 2021. Sosiaaliturvamenot ovat kasvaneet vuonna 2021 78,1 miljardiin euroon. Reaalinen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 0,8 prosenttia. Menojen kasvua on tapahtunut koko aikasarjan läpi ja kaikkien luokkien menot ovat kasvaneet. Menojen kasvu on kiihtynyt huomattavasti 2000-luvun alun jälkeen, sillä vuonna 2000 menot olivat vielä hieman yli 30 miljardia euroa. Edellisen kuvan tavoin, ikääntyminen on suurin luokka, mutta suurin suhteellinen menojen muutos edelliseen vuoteen nähden tapahtui työttömyysturvan menoissa. Ne laskivat 7 prosenttia (-392 m€) vuodesta 2020. Vuoden 2021 muutoksen taustalla on työllisyystilanteen palautuminen koronaepidemian aiheuttamasta työttömyys- ja lomautusaallosta (vuonna 2020 työttömyysturvan menot nousivat +35%).

Avaa kuvasta suurempi versio klikkaamalla sitä.

Vuonna 2021 sosiaaliturvamenot olivat 78,1 miljardia euroa. Reaalinen kasvu vuoteen 2020 verrattuna oli 0,8 prosenttia. Inflaatio kasvoi yli kahteen prosenttiin vuonna 2021, mikä heikensi sosiaaliturvamenojen reaalikasvua. Ikääntyminen on suurin luokka, mutta suurin suhteellinen menojen muutos edelliseen vuoteen nähden tapahtui työttömyysturvan menoissa. Ne laskivat 7 prosenttia vuodesta 2020. Vuoden 2021 muutoksen taustalla on työllisyystilanteen palautuminen koronapandemian aiheuttamasta työttömyys- ja lomautusaallosta.

Sosiaaliturvan rahoituksen jakautuminen vuosina 1995–2021

Diassa on pinottu kaavio, jossa on eri rahoittajatahojen osuudet sosiaaliturva rahoituksesta ja tämän kehitys vuosien 1995-2021 välillä. Kaavion alue on 100 %. Sosiaaliturvan rahoittajia ovat valtio, kunnat, työnantajat, vakuutetut, sekä muut tulot. Sosiaaliturvan suurin rahoittaja läpi kaavion tarkastelujakson on työnantajat, joiden rahoitusosuudet ovat olleet 30-40%. Toiseksi suurin rahoittaja on valtio 23-30 % rahoitusosuudella ja kolmanneksi suurin on kunnat noin 16-23 % rahoitusosuudella. Kuviosta ilmenee, että 2000-luvulla työnantajien rahoitusosuudet ovat nousseet selvästi vähentäen valtion ja vakuutettujen rahoitusosuuksia. 2010-luvulle tultaessa työnantajien rahoitusosuudet kääntyvät selvään laskuun. Vuonna 2002 työnantajien rahoitusosuus oli noin 39 % ja vuonna 2018 noin 31 %. Samalla valtion, kuntien ja vakuutettujen rahoitusosuudet ovat nousseet suhteessa koko rahoituksesta. Muut tulot ovat pysyneet tasaisena noin reilussa 5 %.

Avaa kuvasta suurempi versio klikkaamalla sitä.

Sosiaaliturvan rahoittavat pääosin valtio, kunnat, työnantajat ja vakuutetut.