Selkokielinen versio: Eräitä vuoden 2026 alussa voimaan tulleita säädöksiä
Julkaisemme selkokieliset tiivistelmät eräistä keskeisistä vuoden 2026 alussa voimaan tulleista laeista. Lait koskevat lähinnä palveluja ja etuuksia. Selkokieliset tiivistelmät on tarkoitettu henkilöille, joille yleiskieli on liian vaikeaa.
Seuraavaksi kerromme, millaisia sosiaali- ja terveysministeriön uusia lakeja tuli voimaan vuoden 2026 alussa. Nämä muutokset voivat vaikuttaa esimerkiksi palveluihin, niiden maksuihin ja etuuksiin. Lisäksi ne voivat tuoda uusia sääntöjä ja toimintatapoja.
Pyrimme julkaisemaan ruotsinkielisen version mahdollisimman pian.
Esimerkiksi nämä muutokset tulivat voimaan vuoden 2026 alussa:
Asiakasmaksujen enimmäismäärät nousevat
Vuoden 2026 alusta alkaen esimerkiksi käynti terveyskeskuksessa voi maksaa korkeintaan 30,20 euroa. Käynti voi maksaa myös vähemmän, koska hyvinvointialue voi itse päättää, kuinka paljon sen palvelut maksavat.
Käyttämättä jääneen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelun enimmäismaksu nousee
Asiakkaalta peritään maksu, jos
- asiakas ei tule hänelle varattuun sosiaali- ja terveyspalveluun
- ja asiakas ei peruuta varausta.
Vuoden 2026 alusta alkaen maksu on korkeintaan 73,70 euroa.
Maksua ei kuitenkaan saa periä esimerkiksi silloin, jos maksun periminen on asiakkaalle kohtuutonta. Maksua ei saa periä myöskään alle 18-vuotiaalta.
Hyvinvointialueet päättävät itse asiakasmaksuista. Laki määrää, kuinka suuria maksut voivat enintään olla.
Korkeakoulussa opiskelevien terveydenhoitomaksu laskee vähän
Korkeakoulussa opiskelevien terveydenhoitomaksu on ensi vuonna 70,70 euroa lukuvuodessa eli 35,35 euroa lukukaudessa.
Jos opiskelija ei maksa terveydenhoitomaksua ajoissa ja maksu myöhästyy, siitä peritään häneltä viiden euron maksu. Jos opiskelija on varannut ajan terveydenhoitoon, mutta hän ei tule paikalle, häneltä peritään 56,70 euron maksu.
Kela-taksien hinnat eivät nouse
Taksimatkojen enimmäishintoihin ei tehdä muutoksia vuodelle 2026. Kela-taksien hinnat ovat siis samat kuin vuonna 2025.
Kokeilu jatkuu: yli 65-vuotiaat pääsevät yksityiselle lääkärille samalla hinnalla kuin julkisen terveydenhuollon lääkärille
1.9.2025 alkaen yli 65-vuotiaat ovat päässeet yksityiselle lääkärille samalla asiakasmaksun omavastuulla kuin julkisen terveydenhuollon lääkärille. Tämä jatkuu myös vuonna 2026.
Omavastuu tarkoittaa, että yli 65-vuotias asiakas on maksaa sekä yksityisestä että julkisesta lääkärikäynnistä enintään 30,20 euroa.
Perhehoidon palkkiot nousevat
Perhehoitajien hoitopalkkion vähimmäismäärä nousee 966,35 euroon.
Perhehoitajille maksettavat kulukorvaukset ja käynnistämiskorvaukset sen sijaan laskevat vähän 1.1.2026 alkaen.
Kulukorvauksen vähimmäismäärä on 501,10 euroa kuukaudessa.
Käynnistämiskorvauksilla tarkoitetaan kuluja, jotka syntyvät, kun perhehoitoa aloitetaan. Vuonna 2026 käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä on 3 558,60 euroa jokaisesta perhehoidossa olevasta henkilöstä.
Omaishoidon tuen vähimmäispalkkio nousee
Lakiuudistus nostaa omaishoidon tuen vähimmäispalkkiota. 1.1.2026 lähtien omaishoidon tuen hoitopalkkio on vähintään 530 euroa kuukaudessa.
1.1.2026 lähtien raskaan siirtymävaiheen vähimmäispalkkio on 966 euroa kuukaudessa. Lakiuudistus ei korota raskaan siirtymävaiheen palkkiota. Lakiin kuitenkin päivitetään uusi palkkion määrä, joka on tarkistettu vuoden 2026 indeksikorotuksella. Indeksikorotus tarkoittaa hinnan tai maksun nostamista sen mukaan, miten hinnat yleisesti nousevat yhteiskunnassa.
Raskaalla siirtymävaiheella tarkoitetaan esimerkiksi tilannetta, jossa henkilö siirtyy hoitomuodosta toiseen tai hän toipuu vakavasta onnettomuudesta. Myös saattohoito on raskasta siirtymävaihetta. Saattohoito tarkoittaa hoitoa, jota annetaan elämän loppuvaiheessa.
Kuntouttavaa työtoimintaa koskevaan lakiin on tehty muutos
Jatkossa aktivointisuunnitelmia tehdään vain niille työttömille, jotka saavat toimeentulotukea.
Aktivointisuunnitelma on suunnitelma henkilölle, joka on ollut pitkään työttömänä. Suunnitelman tarkoitus on parantaa henkilön elämänhallintaa ja mahdollisuuksia saada työtä.
Suunnitelman tekevät hyvinvointialue, työvoimaviranomainen ja henkilö yhdessä.
Vammaispalvelulakiin on tullut muutos
Vammaispalvelulakiin on lisätty uusi kohta. Se kertoo, milloin avun ja tuen tarve kuuluu tavalliseen elämänvaiheeseen ja milloin se on sellaista välttämätöntä apua, johon saa tukea vammaispalvelulain perusteella.
Elämänvaiheita ovat lapsuus, nuoruus, aikuisuus ja vanhuus.
Sotainvalidien puolisoiden, leskien ja sotaleskien kuntoutus jatkuu ennallaan
Sotainvalidien puolisoiden, leskien ja sotaleskien laitoskuntoutuksen pituus on enintään kaksi viikkoa. Päiväkuntoutusjakson pituus on enintään 15 päivää. Avokuntoutusta voi olla korkeintaan 15 hoitokertaa.
Kuntoutusta täytyy hakea Valtiokonttorista.
Laittomasti maassa oleskelevalle henkilölle täytyy antaa sekä kiireellinen hoito että tietyissä tapauksissa välttämätön kiireetön hoito
Laittomasti maassa oleskelevalle henkilölle täytyy antaa kiireellinen hoito. Lisäksi välttämätön kiireetön hoito täytyy antaa tietyissä erityistapauksissa.
Välttämätön kiireetön hoito tarkoittaa hoitoa, jota täytyy antaa henkilölle, mutta hoitoa ei ole pakko antaa heti. Kiireetön hoito täytyy antaa silloin, jos ilman hoitoa henkilön terveydentila menisi huonommaksi.
Välttämätön kiireetön hoito täytyy antaa myös esimerkiksi raskaana oleville ja vammaisille henkilöille.
Selkomukautus Sanna-Leena Knuuttila / Selkenee