Otsikon lyhennelmä, enintään 60 merkkiä. Näkyy linkkilistassa.

Muun muassa nämä tiedot käyvät ilmi tänään julkistetusta kirjasta Suomalaisten terveys ja toimintakyky, jossa kerrotaan Kansanterveyslaitoksen johdolla tehdyn Terveys 2000 -tutkimuksen havainnoista, joita myös verrataan 20 vuotta sitten tehdyn Mini-Suomi-tutkimuksen tuloksiin. Nyt julkistettu tutkimus on maamme jatkuvan terveysseurannan keskeinen osa.

Elintavat

Päivittäin tupakoi lähes kolmasosa alle 55-vuotiaista ja runsas alkoholinkäyttö on yleistä, niin että alle 45-vuotiaista miehistä 80 % ja naisistakin yli 50 % on kokenut krapuloita edellisten 12 kuukauden aikana. Ruoankäyttötottumukset ovat entistä terveellisempiä ja jo 50-60 % aikuisista nauttii päivittäin kypsentämättömiä vihanneksia tai juureksia.

Kansansairaudet

Joka kymmenennellä on kroonisen keuhkoputken tulehduksen yskösoire ja yhtä monella pitkäaikainen selkäoireyhtymä. Lonkka- ja polvinivelrikkoa sairastaa 5 % väestöstä. Selkäoireyhtymä ja naisten polvinivelrikko ovat paljon entistä harvinaisempia. Sepelvaltimotauti on vähenemisestään huolimatta yleinen ja iäkkäillä hyvin yleinen. Sitä sairastavista alle 75-vuotiaista miehistä peräti 40 %:lle on tehty ohitusleikkaus tai pallolaajennus.
Useampi kuin joka viides tutkittu ilmaisi vointiaan heikentäviä psyykkisiä oireita. Vakava työuupumus todettiin 2,5 %:lla tutkituista mutta lievä neljäsosalla. Vakava masennus todettiin 5 %:lla. Mielenterveysongelmat eivät näytä olevan sen yleisempiä kuin 20 vuotta sitten.

Suun ja hampaiden terveys

Suun ja hampaiden terveys on nopeasti parantunut ja hampaattomuus on työikäisiltä lähes hävinnyt. Suuri enemmistö suomalaisista pitääkin suunsa terveydentilaa melko hyvänä. Silti hoitoa edellyttävää kariesta sairastaa kolmasosa miehistä ja viidesosa naisista, joten hoidontarvetta on runsaasti.

Lääkärinhoidon riittävyys

Miehistä 36 % ja naisista 43 % katsoo tarvitsevansa lääkärinhoitoa ja 15 % eli kolmasosa heistä saa sitä mielestään liian vähän ainakin johonkin sairauteensa. Kaksikymmentä vuotta sitten vastaava osuus oli yli 40 %, joten maamme terveyspalvelut ovat parantuneet.

Toimintakyky

Suomalaisten odotettavissa olevan eliniän jatkuvasti pidentyessä iäkkäiden ihmisten toimintakyky on yhä tärkeämpi omatoimisuuden edellytysten ja palvelutarpeiden määrittäjä. Iäkkäiden toimintakyky on vuodesta 1980 huomattavasti parantunut, mikä johtunee vakavien sairauksien vähenemisestä. Yli 90 % kaikista 65-74-vuotiaista selviytyy vaikeuksitta pukeutumisesta ja riisuutumisesta mutta 85 vuotta täyttäneistä vain puolet. Yli 40 %:lla 75 vuotta täyttäneistä on vaikeuksia kaupassa asioimisessa. 65-74-vuotiaista 6 % ei kykene kävelemään liikennevaloja mitoitettaessa käytettyä rajanopeutta 0,8 m/s nopeammin, 75-84-vuotiaista neljäsosa ja 85 vuotta täyttäneistä yli puolet. He eivät siis ehdi vihreän valon aikana kadun yli. Näkö ja kuulo heikkenevät 55. ikävuodesta alkaen ja 65. ikävuoden jälkeen yhä nopeammin.

Työkyky ja kuntoutustarve

Lähes kaikilla 30-54-vuotiailla on hyvä toimintakyky. Työikäisistä 80 % pitää itseään työkykyisenä, 13 % osittain työkyvyttömänä ja 6 % täysin työkyvyttömänä. Kuitenkin 55-64-vuotiaista vain hieman yli puolet pitää itseään työkykyisenä. Työkykyongelmat ovat siis edelleen yleisiä etenkin 55. ikävuoden jälkeen. Ammatillista kuntoutusta on tarjolla paljon koettua tarvetta niukemmin. Sitä kertoi saaneensa 4 % työvoimaan kuuluvista edellisen vuoden aikana, mutta sitä katsoo tarvitsevansa 15-20 % työvoimasta.
Etenkin miesten mutta jossain määrin myös naisten työkyky on parantunut 20 vuoden aikana, joten nykyiset työikäiset todennäköisesti kykenevät jatkamaan työssään aikaisempaa pidempään.

Väestöryhmien väliset terveyserot

Pitkän koulutuksen saaneet ovat terveempiä kuin lyhyen koulutuksen saaneet ja heidän elintapansa ovat terveyden kannalta edullisempia kuin vain
perusasteen koulutuksen saaneiden. Naimisissa olevien miesten ja naisten terveys on parempi ja heidän elintapansa ovat monessa suhteessa terveellisemmät kuin muiden.

Tulevat näkymät

Terveys kohentuu mutta terveyspalvelujen ja niitä tukevien sosiaalipalvelujen tarve todennäköisesti kasvaa väestön vanhentuessa. Tämä kasvu voi olla tähän asti ennakoitua vähäisempää, jos iäkkäiden ihmisten toimintakyvyn paraneminen jatkuu. Joka tapauksessa sairaanhoidon ja lääkkeiden kustannukset kasvavat. Kuntoutusta on kehitettävä tukemaan sekä työikäisten työkykyä että iäkkäiden omatoimista selviytymistä. Sekä väestön terveyden että palvelujen ja sosiaalivakuutuksen kannalta ratkaisevan tärkeää on myös jatkuva työ terveyden edistämiseksi, sairauksien ehkäisemiseksi ja vajaakuntoisten kuntouttamiseksi.

Miten Terveys 2000 -tutkimus tehtiin

Tutkittavaksi valittiin 80 eri alueelta (terveyskeskuspiiristä) 8028 henkilöä, jotka olivat 30-vuotiaita tai vanhempia. Otos edusti maan tämän ikäistä väestöä. Ensin Tilastokeskuksen haastattelijat tekivät haastattelun tutkittavan kotona. Terveystarkastus tehtiin terveyskeskuksessa tai muussa tutkimustilassa. Haastattelijoita oli 160 ja terveystarkastuksen tehneisiin KTL:n viiteen kenttäryhmään kuului 85 henkilöä; hoitajia, lääkäreitä ja hammaslääkäreitä. Tiedot kerättiin mikrotietokoneisiin ja lähetettiin salattuina Tilastokeskukseen tai KTL:een. Terveystarkastus oli monipuolinen ja kesti noin neljä tuntia. Siihen kuului tavanomaisten mittausten ja verinäytteiden lisäksi mm. lääkärin ja hammaslääkärin tutkimus, näön ja kuulon sekä muita toimintakykytutkimuksia ja psykiatrinen haastattelu. Tarvittaessa terveystarkastus tehtiin suppeana tutkittavan luona kotona tai laitoksessa.
Tutkimus onnistui erinomaisesti. Haastatteluun osallistui 88 % otoksesta ja terveystarkastukseen kotitarkastus mukaan lukien 85 %. Puhelinhaastatteluilla ja kyselyillä saatiin ainakin jotain tietoja 93 %:lta otokseen kuuluvista. Tulos on paljon parempi kuin terveystutkimuksissa muualla Euroopassa, Yhdysvalloissa tai muissa OECD-maissa.

Tutkimusaineisto

Käytettävissämme onkin nyt kaikkien mittapuiden mukaan ainutlaatuisen hyvä - luultavasti maailman paras - aineisto, jonka arvoa lisää mahdollisuus verrata tuloksia aikaisempaan Kelan Mini-Suomi-tutkimukseen. Näin voidaan selvittää terveyden ja toimintakyvyn muutoksia ja niiden syitä. Tiedot ovat välttämättömiä ennakoidessamme tulevaa terveyskehitystä. KTL yhteistyökumppaneineen pyrkii huolehtimaan siitä, että tiedot käytetään mahdollisimman hyvin hyväksi.

Hankkeen toteuttajat

Terveys 2000 -tutkimuksen rahoittajiksi ja toteuttajiksi koottiin vuonna 1999 laaja ryhmä. Siihen kuuluivat KTL:n lisäksi Eläketurvakeskus, Kansaneläkelaitos, Kuntien eläkevakuutus, Sosiaali- ja terveysministeriö, Stakes, Suomen hammaslääkäriliitto, Suomen hammaslääkäriseura Apollonia, Suomen MSD, Tilastokeskus, Työsuojelurahasto, Työterveyslaitos, UKK-instituutti, Valtiokonttori ja Valtion työsuojelurahasto sekä useiden yliopistojen tutkijoita.

Lisätietoja

Koko hanke: Tutkimusprofessori Arpo Aromaa, KTL, puh. 4744 8770
Ylilääkäri Seppo Koskinen, KTL, puh. 4744 8762

Verenkiertoelinten sairaudet:
Laboratorionjohtaja Antti Reunanen, KTL, puh 4744 8772
Tutkijalääkäri Anna Kattainen, KTL, puh. 4744 8716

Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet:
Tutkimusprofessori Hilkka Riihimäki, Työterveyslaitos, puh. 4747 2395
Ylilääkäri Markku Heliövaara, KTL, puh. 4744 8773

Mielenterveys:
Tutkimusprofessori Jouko Lönnqvist, KTL, puh. 4744 8212

Suun ja hampaiden terveys:
Kehittämispäällikkö Anne Nordblad, Stakes, puh. 3967 2288
Dosentti Miira Vehkalahti, Helsingin yliopisto, puh. 191 27301

Työkyky ja toimintakyky:
Ylilääkäri Seppo Koskinen, KTL, puh. 4744 8762
Tutkija Päivi Sainio, KTL, puh. 4744 8767
Tutkija Raija Gould, Eläketurvakeskus, puh. 010 7512 154

Elinolot:
Erikoistutkija Tuija Martelin, KTL, puh. 4744 8714

Elintavat:
Laboratorionjohtaja Antti Uutela, KTL, puh. 4744 8619

Palvelujen käyttö:
Tutkimusprofessori Unto Häkkinen, Stakes, puh. 3967 2327
Tutkimuspäällikkö Timo Klaukka, Kela, puh. 434 1969

Haastattelujen toteutus:
Yliaktuaari Tarja Nieminen, Tilastokeskus, puh. 1734 3628

Terveystarkastusten toteutus:
Lääkäritutkija Sami Heistaro, KTL, puh. 4744 8796

> Terveys 2000-tutkimuksen www-sivutLinkki toiselle sivustolle