Hallituksen vastaus välikysymykseen sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalveluista sekä hyvinvointialueiden rahoituksen turvaamisesta
Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso vastasi eduskunnassa välikysymykseen tänään 18.10.2023.
Arvoisa puhemies,
tämä hallitus haluaa varmistaa jokaisen suomalaisen hyvän hoidon ja hoivan, sekä nykyisille että tuleville sukupolville. Siksi on tärkeätä, että yhteiset euromme käytetään tehokkaasti tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Ensi vuonna suuntaamme hyvinvointialueiden yleiskatteiseen rahoitukseen 24,7 miljardia euroa. Se on yli neljäsosa koko valtion budjetista.
Jaamme välikysymykseen sisältyvän huolen sote-uudistuksen toteutuksen keskeneräisyydestä ja kasvavista kustannuksista. Hyvinvointialueiden tilanne ja niille annettu tehtävä ei ole helppo. Väestön palvelutarve kasvaa ikääntymisen myötä. Henkilöstöpula vaivaa kaikkialla Suomessa. Osalla hyvinvointialueista alijäämä on kasvamassa jo ensimmäisenä toimintavuonna merkittävän suureksi.
Edellisen kauden hyvinvointialueratkaisussa on lukuisia ongelmia. Hyvinvointialueet esittivät kuitenkin hallitusohjelmaneuvotteluissa toiveen työrauhasta. Siksi perusratkaisua ei ryhdytty muuttamaan. Palveluita uudistetaan nykyisellä hallintorakenteella.
Säilytämme myös hyvinvointialueiden rahoitusmallin ennallaan vuosina 2023–2025. Kannustavuuteen tähtäävät muutokset tehdään hallitusti ja ennakoitavasti. Hyvinvointialueet toimivat siis tällä hetkellä täysin edellisen eduskunnan hyväksymien lakien pohjalta.
Hallitusohjelman mukaisesti haemme ratkaisuja palveluiden turvaamiseksi. Edellinen hallitus toteutti hallinnollisen uudistuksen. Palveluiden järjestäminen siirrettiin suuremmille hartioille, jotta uudistuminen on mahdollista. Alueilla tällä hetkellä tapahtuva muutos on valitun hallintorakenteen suora seuraus.
Tämä hallitus keskittyy uudistuksiin, joilla kustannusten kasvun paineissa rahat menisivät tärkeimpään: ihmisten palveluihin.
Arvoisa puhemies,
Palvelujärjestelmän sisällöllinen uudistaminen olisi pitänyt tehdä jo kymmenen vuotta sitten. Toimintaympäristö on rajusti muuttunut. Rahat ja etenkään henkilöstö eivät riitä nykyisellä tavalla organisoidun palvelujärjestelmän ylläpitoon. Väestön ikääntymisen aiheuttama piikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeessa on silti vielä edessä. Siksi hallituksella on kaksi tavoitetta yli muiden: palveluiden uudistaminen ja rahojen riittävyyden turvaaminen.
Sosiaali- ja terveyspalveluissa on palvelureformin aika. Palveluiden rakennetta uudistetaan toimimaan portaittain. Painopistettä siirretään korjaavista palveluista kohti varhaisempaa tukea ja apua sekä ennaltaehkäisyä. Nopean aikavälin toimena puramme hoitojonoja parantamalla Kela-korvausta. Yleis- ja erikoislääkäreiden vastaanottojen ja etäpalvelun, psykoterapian ja hammaslääkärin perustutkimuksen Kela-korvaukset nousevat. Tällä helpotetaan julkisen perusterveydenhuollon jonotilannetta ja parannetaan ihmisten hoitoon pääsyä. Voimassa oleva laki ei mahdollista vastaavaa kohdennusta hoitojonojen purkamiseen hyvinvointialueiden yleiskatteellisen rahoituksen kautta.
Myös hyvinvointialueiden omat ohjelmat sisältävät toimenpiteitä palveluverkon, palvelujärjestelmän rakenteiden ja toimintatapojen uudistamiseksi, sekä tukipalveluihin, hankintoihin ja henkilöstöön liittyen. Tärkeitä asioita, joilla itse palveluita saadaan uudistettua.
Arvoisa puhemies,
Vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluiden järjestämisestä on itsehallinnollisilla hyvinvointialueilla. Hyvinvointialueet ovat saaneet nykyisen palveluverkkonsa ”perintönä” kuntapohjaiselta järjestäjätaholta. Hallinnon uudistus tehtiin, jotta palveluita katsotaan yhden kunnan sijaan koko hyvinvointialueen näkökulmasta. Vaaleilla valitut päättäjät alueilla tekevät ratkaisut palveluista ja palveluverkosta. Nämä päätökset kuuluukin tehdä lähellä ihmisten arkea.
Lähipalvelujen sisältöön vaikuttaa myös ihmisten tarpeiden muuttuminen, uusien toimintamallien ja digitalisaation myötä. Yhä useampi palvelu on suurelle osalle väestöstä saatavissa digitaalisesti. Myös asiakkaiden kotiin ja lähiympäristöön vietäviä, sekä liikkuvia palveluja tarvitaan terveydenhuollon tasapuolisen saatavuuden varmistamiseksi ympäri Suomen. Lopulta seinät eivät hoida ihmisiä, vaan ihmisiä hoitavat ihmiset.
Valta ja ratkaisut ovat hyvinvointialueilla, mutta valtio tukee niiden työtä. Uudistamme hyvinvointialueiden ohjausta. Otamme myös käyttöön kansallisen kustannuslaskennan mallin osana alueellista tietojohtamista
palveluiden vertailtavuuden parantamiseksi.
Hallitusohjelman mukaisesti palveluiden saatavuutta tulee kehittää erilaisten käyttäjäryhmien tarpeet huomioiden ja väestön perusoikeuksien yhdenvertainen toteutuminen varmistaen. Hallitus kiinnittää huomiota palveluiden saavutettavuuteen, esteettömyyteen ja selkokielisyyteen ja turvaa kielelliset oikeudet.
Arvoisa puhemies,
Henkilöstöpula on tällä hetkellä suurin rajoite palvelujen järjestämiselle. Avoimet työpaikat ja rekrytointiongelmat ovat kasvaneet. Väestön ikääntyessä ja työikäisen väestön määrän vähetessä riittävän henkilöstön saatavuus vaikeutuu entisestään. Haasteet henkilöstön saatavuudessa aiheuttavat kustannusten kasvua.
Hallitus tekee toimia koulutetun hoito- ja hoivahenkilökunnan saatavuuden parantamiseksi molemmilla kansalliskielillä. Koulutusmääriä lisätään, veto- ja pitovoimaa vahvistetaan, työnjakoa selkeytetään ja kansainvälisten osaajien saatavuutta parannetaan mm. nopeuttamalla ja sujuvoittamalla ammattioikeuden saamista. Ammattilaisten mahdollisuuksia keskittyä omaa osaamista vastaavaan työhön ja työajan kohdentamista asiakastyöhön pyritään parantamaan.
Hyvinvointialueilla on jouduttu hankkimaan kalliita ostopalveluita, jotta pystyttäisiin vastaamaan hoitoon pääsyn määräaikoihin ja varmistamaan asukkaille riittävät palvelut. Hallitus arvioi keinoja hillitä kalliin lyhytaikaisen vuokratyövoiman käyttöä ja suunnata sitä tilanteisiin, joihin se parhaiten soveltuu. Alueiden mahdollisuuksia kehittää sijaispooleja edistetään. Nopeita ratkaisuja vaihtoehdoiksi kalliin vuokratyövoiman käytölle haetaan ministeriöiden ja hyvinvointialueiden yhteistyönä.
Arvoisa puhemies,
hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa vuodesta 2023 vuoteen 2027 mennessä arviolta yhteensä 4,6 miljardia euroa. Rahoitus siis kasvaa koko vaalikauden ajan noin miljardi euroa vuodessa.
Hyvinvointialueiden rahoitusta koko maan tasolla tarkistetaan vuosittain palvelutarpeen kasvua ja hintatason muutosta vastaavasti. Rahoitusta myös tarkistetaan tehtävämuutosten yhteydessä. Uudet tehtävät lisäävät rahoitusta ja tehtävien vähentäminen toisinpäin.
Hyvinvointialueiden rahoitus myös tarkistetaan kahden vuoden viiveellä toteutuneita kustannuksia vastaavaksi. Yksittäisen alueen alijäämää ei tulla kattamaan, sillä jälkikäteistarkastus tehdään koko maan rahoitustasoon, joka jakautuu alueille rahoitusmallin mukaisesti. Jälkikäteistarkistus tehdään ensimmäisen kerran vuonna 2025 vuoden 2023 toteutuneiden kustannusten perusteella.
Hallitus on tehnyt miljardin euron kehysvarauksen vuodelle 2025 toteutuneiden kustannusten tarkistusta varten. Tähän olemme joutuneet varautumaan kuluvan vuoden hyvinvointialueiden suuren alijäämän vuoksi. Rahoitusta lisätään merkittävästi suhteessa edellisen hallituksen budjettikehykseen varaamaan tasoon.
Kehysvaraus ei kuitenkaan poista hyvinvointialueilta tarvetta hillitä kustannusten kasvua. Jotta kehyksessä olevat rahat riittäisivät ja alueet noudattaisivat edellisen hallituksen säätämää talouden ohjauksen lainsäädäntöä, on alueiden tehtävä muutosohjelmissa kirjatut tasapainottavat toimet.
Hyvinvointipalvelujen rahoituksen kestävyys edellyttää ennakoitua hitaampaa kustannuskehitystä. Hallitus on sitoutunut tasapainottamaan julkista taloutta sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta yhteensä 1,4 miljardia euroa vuoteen 2027 mennessä.
Hallitus keventää hyvinvointialueiden tehtäviä noin 340 miljoonan euron edestä. Alueiden velvoitteet kevenevät ja vastaavasti rahoitus kevenee. Joidenkin velvoitteiden keventämisen keskeisin peruste on kuitenkin reagointi vakavaan henkilöstöpulaan. Esimerkiksi hoitotakuun säilyttäminen 14 päivässä ja henkilöstömitoituksen säilyttäminen 0,65 -tasolla helpottavat merkittävästi henkilöstöpulaa sekä vähentävät painetta ostopalveluhenkilöstölle.
Hallituskauden loppupuolella rahoitusmalliin tehdään kannustavuuden lisäämiseksi pieniä muutoksia. Niiden vaikutus on rahoitusta 65 miljoonaa euroa vähentävä. Tämä tarkoittaa noin kahden promillen tuottavuusparannusta. Tästä huolimatta hyvinvointialueiden kokonaisrahoitus kasvaa lähes miljardilla eurolla myös vuonna 2027.
Hyvinvointialueiden omilla toimilla tavoitellaan 870 miljoonan euron kustannusten kasvua hillitsevää vaikutusta vuoden 2027 tasossa. Rahoitusta ei leikata vastaavalla summalla etukäteen. Alueiden omat toimenpiteet vaikuttavat valtion rahoituksen tasoon viiveellä jälkikäteistarkistuksen kautta.
Nykyisen lainsäädännön mukaan hyvinvointialueiden tulee kattaa tilikaudella ja sen jälkeen syntynyt alijäämä kolmen vuoden kuluessa tilikauden päättymisestä. Valtiovarainministeriön arvion mukaan kattamisvelvoitteen pidentäminen johtaisi satojen miljoonien eurojen lisäkustannuksiin. Tällaista rahaa ei ole varattu hallituksen asettamiin menokehyksiin. Hallituksella ei tällä hetkellä ole hallitusohjelman ulkopuolista valmistelua käynnissä liittyen hyvinvointialueiden talousohjaukseen. Hallitus seuraa tarkasti hyvinvointialueiden taloudellista tilannetta ja nykyisen rahoitusjärjestelmän toimivuutta ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin.
Hallitus turvaa perustuslain mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Se toteutuu hyvinvointialueiden rahoituslain mukaisilla välineillä, josta keskeisimpänä ovat koko järjestelmän tasolla toteutuneiden kustannusten tarkistaminen, eli jälkikäteistarkistus, sekä yksittäisen hyvinvointialueen osalta lisärahoitusmenettely. Tavoitteena on, että yksikään hyvinvointialue ei ajautuisi lisärahoitusmenettelyyn, mutta viimesijaisena välineenä se on tarkoitettu peruspalvelujen turvaamista varten.
Arvoisa puhemies,
Hallituksella on vastuu kaikkien julkisten palveluiden rahoituksen turvaamisesta. Tämä hallitus on sitoutunut kehyssääntöön, joka on tehty tulevien sukupolvien turvaksi. Hyvinvointialueiden menot kuuluvat budjettikehyksen piiriin. Menojen karkaamisesta johtuvat kehysylitykset johtaisivat uudelleenpriorisointeihin muista julkisista menoista.
Talouspolitiikan uskottavuuden kannalta on välttämätöntä, että hyvinvointialueille asetetaan uskottava budjettirajoite. Sillä suojataan myös muiden julkisten palveluiden rahoitusta. Hallituksen lähtökohta on, että hyvinvointialueiden talous on vaalikauden päättyessä tasapainossa, jota laki edellyttää.
Edellinen hallitus hyväksyi lait hyvinvointialueiden perustamisesta. Sote-uudistus ei missään nimessä ole valmis. On aika kääntää katse palveluiden rohkeaan uudistamiseen ja vaikuttavuuden lisäämiseen. Hallitus tekee parhaansa, jotta ihmiset voivat jatkossakin luottaa toimiviin julkisiin palveluihin.