Sosiaaliturvakomitea linjasi sosiaaliturvan osauudistuksia
Sosiaaliturvakomitea kokoontui maanantaina 6.9. jatkamaan komitean kannanottojen työstämistä. Komitea linjasi myös useita nopeampia sosiaaliturvan osauudistuksia. Lisäksi komitea keskusteli sosiaaliturvan menoista ja rahoituksesta, väestörakenteesta, jatkuvasta oppimisesta ja toimeentulotukiuudistuksesta.
Sosiaaliturvakomitean työ keskittyy syksyllä 2021 kannanottoihin, joissa se linjaa sosiaaliturvauudistuksen suuntaviivoja.
Komitean puheenjohtajisto esitteli 6.9. kokouksessa kannanottojen luonnoksesta version, jossa jokaisen ongelman kohdalla esitetään myös puheenjohtajiston ehdotus sen ratkaisun periaatteista. Luonnos noudattelee nykyisen lainsäädännön periaatteita.
Komitea jatkaa luonnoksen työstämistä 4.10., jolloin keskustelussa on erityisesti arvopohjaan liittyvät asiat.
Kun komitea hyväksyy linjaukset, jaostot voivat aloittaa niiden pohjalta ratkaisuehdotusten valmistelun määriteltyihin sosiaaliturvan ongelmiin.
Jatkovalmisteluun siirrettäviä asioita eli nk. nopeampia osauudistuksia
Sosiaaliturvakomitealla on mandaatti ehdottaa myös sosiaaliturvan nopeampia osauudistuksia. Jatkovalmisteluun siirrettiin seuraavat asiat:
• Etuuksien hakemisen yksinkertaistaminen
• Etuuksien maksuajankohtien yhdenmukaistaminen
• Tietosuojalainsäädäntöä koskeva selvitys
• Tulokäsitteiden yhtenäistäminen, tarkastelussa mukana myös yrittäjät.
• Perhekäsitteitä koskeva selvitys
• Mahdollisuus hakea samalla kertaa useita etuuksia
Toimeentulotukilain uudistus ja toiveet sosiaaliturvakomitealle
Komitealle esiteltiin toimeentulotukilakia uudistavan työryhmän työtä. Parhaillaan lausuntokierroksella olevassa työryhmän esityksessä ehdotetaan toimeentulotuen kehittämistä nykytilan pohjalta.
Toimeentulotukilakia uudistavalla työryhmällä on sosiaaliturvakomitealle toive. Työryhmä pitää ongelmallisena, että toimeentulotuesta on tullut perusturvaa säännönmukaisesti täydentävä tukimuoto. Huomio olisi kohdistettava niihin seikkoihin, jotka aiheuttavat toimeentulotuen muodostumista ensisijaisia etuuksia täydentäväksi etuudeksi. Työryhmä esittääkin sosiaaliturvakomitealle, että sosiaaliturvakomitean työssä ja muussa valmistelussa pyrittäisiin tekemään sellaisia uudistuksia, joiden avulla vähennetään tarvetta turvautua toimeentulotukeen.
Sosiaaliturvajärjestelmän menojen ja rahoituksen kuvaus
Sosiaaliturvakomiteaa varten on valmisteltu kuvaus nykyisen sosiaaliturvan rahoituksesta ja menoista. Siinä esitellään myös sosiaaliturvan tasoa kuvaavia teorioita.
Sosiaaliturvan menot olivat vuonna 2019 yhteensä noin 72 miljardia euroa. Suurimpia eriä ovat vanhuuseläkkeet sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Työikäisten ja lapsiperheiden etuuksiin ja tukiin, joita sosiaaliturvakomitea uudistaa, käytettiin vuonna 2019 noin 17,1 miljardia euroa eli neljäsosa sosiaaliturvan kokonaismenoista.
Bruttokansantuotteeseen suhteutetut sosiaalimenot ovat Suomessa korkeammat kuin useimmissa muissa EU-maissa. Suhde ei kuitenkaan ole mitenkään poikkeuksellisen korkea muihin Pohjoismaihin tai useisiin Länsi-Euroopan maihin verrattuna. Vuosien 2007-2009 finanssikriisiä edeltävään aikaan verrattuna BKT-suhde on kasvanut Suomessa nopeammin kuin muissa EU-maissa. Tähän on osaltaan vaikuttanut ikärakenne, työllisyysaste ja bruttokansantuotteen heikko kehitys.
Syksyn 2021 aikana komitealle tuotetaan tutkimustietoa sosiaaliturvan eri rahoitusmuotojen vaikutuksista.
Suomen väestörakenne ja sosiaaliturva
Sosiaaliturvakomitealle esiteltiin Suomen väestörakennetta ja sosiaaliturvaa käsittelevä tietokooste. Koosteen sanomana on, että Suomi on väestöllisesti kuihtumisen kierteessä Uudenmaan ja Ahvenanmaan alueita lukuun ottamatta. Kierre lisää ja syventää kestävyysvajetta ja vaikeuttaa keskeisten yhteiskunnallisten toimintojen ylläpitoa ja aiempien sosiaalipoliittisten lupausten lunastamista. Heikkenevään huoltosuhteeseen liittyvät myös työvoiman saatavuushaasteet. Tietokoosteessa tarkastellaan muun muassa ilmasto- ja ympäristömuutosten aiheuttamien väestöliikkeiden, perhepolitiikan, syntyvyyden ja maahanmuuton vaikutuksia väestörakenteeseen. Tietokooste kiinnittää erityistä huomiota työllisyysasteen nostoon, jossa koulutuksen lisääminen on koosteen mukaan tärkein keino.
Tietokooste on syntynyt sosiaaliturvakomitean ja Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamien ohjelmien ja hankkeiden tietokumppanuuden myötä.
Jatkuva oppiminen ja osaamisen kehittäminen
Sosiaaliturvakomitealle esiteltiin ensimmäisen kerran jatkuvaa oppimista ja osaamisen kehittämistä koskeva ilmiöpohjainen ongelmaraportti. Raportissa osaamisen kehittämistä tarkasteltiin eritoten siitä näkökulmasta, miten sosiaaliturvaetuudet voivat tukea työuran aikaista osaamisen kehittämistä.
Ongelmaraportissa on huomioitu jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen ryhmän linjaukset, jotka valmistuivat joulukuussa 2020. Jatkuvan oppimisen parlamentaarisen ryhmän etuuksia koskevat linjaukset ovat:
1. Kehitetään työttömien opiskelumahdollisuuksia.
2. Opintotuen kehittämisen yhteydessä arvioidaan mahdollisuuksia kehittää sitä tukemaan nykyistä paremmin jatkuvaa oppimista.
3. Etuusjärjestelmää tarkastellaan aliedustettujen ryhmien näkökulmasta.
- Jatkuva oppiminen ja osaamisen kehittäminen, MuistioluonnosFilen öppnas i en ny flik pdf 1.3MB (22.10.2021 korjattu väärin laskettu aikuiskoulutustuki työtulojen jälkeen, s.10)
Sosiaaliturvakomitean seuraavat kokoukset ja kokousaiheet:
Lokakuun työkokous 4.10.
Sosiaaliturvauudistuksen tavoitteet Toimi-hankkeesta; Sosiaaliturvan arvopohja; Periaatteiden pohjalta konkretisoidaan keskeisiä ongelmia ja niiden ratkaisutavoitteita
Lokakuun kokous 11.10.
Perusturvan riittävyyden arviointi; Muut sovittavat teemat; Kannanottojen työstäminen
Marraskuun työkokous 8.11.
Kannanottojen työstäminen; Välimietinnön rakenteen suunnittelu
Marraskuun kokous 29.11.
Työelämän murros; Asumis- ja työperusteinen sosiaaliturva ja kansainvälinen liikkuvuus; Muut sovittavat teemat; Kannanottojen työstäminen; Ongelmaraporttien lopullisten versioiden hyväk-syminen
Kevät 2022
Välimietinnön (tiekartan) työstäminen
Komitean kokoukset pidetään tammikuussa (Kannanottojen hyväksyminen), maaliskuussa ja tou-kokuussa.
Komitean työkokoukset pidetään helmikuussa ja huhtikuussa
Kokousmateriaali:
KokouskutsuFilen öppnas i en ny flik pdf 214kB
Liite 1: Edellisen kokouksen pöytäkirja, Sosiaaliturvakomitea 10.5.2021Filen öppnas i en ny flik pdf 253kB
Liite 2: Rahoitus ja etuusmenot, MuistioluonnosFilen öppnas i en ny flik pdf 1.3MB
Liite 3: Jatkuva oppiminen ja osaamisen kehittäminen, MuistioluonnosFilen öppnas i en ny flik pdf 1.3MB (22.10.2021 korjattu väärin laskettu aikuiskoulutustuki työtulojen jälkeen, s.10)
Liite 4: Puheenjohtajiston luonnos kannanotoistaFilen öppnas i en ny flik pdf 673kB 30.8.2021
Liite 5: Diat, Sosiaaliturvakomitea 6.9.2021Filen öppnas i en ny flik pdf 5.1MB (22.10.2021 korjattu väärin laskettu aikuiskoulutustuki työtulojen jälkeen, diat 67-68)
Lisätietoja:
sosiaaliturvakomitean puheenjohtaja, tutkimusprofessori Pasi Moisio, p. 029 524 7228, etunimi.sukunimi@thl.fi
viestintäasiantuntija Tuulia Nieminen, p. 0295 163 635, etunimi.sukunimi@stm.fi
osastopäällikkö Heli Backman, p. 0295 163 668, etunimi.sukunimi@stm.fi
johtaja Liisa Siika-aho, p. 0295 163 085, etunimi.sukunimi@stm.fi
Toimeentulotukilain uudistus ja työryhmän loppumietintö: johtaja Eveliina Pöyhönen, etuni-mi.sukunimi@stm.fi
Sosiaaliturvajärjestelmän menojen ja rahoituksen kuvaus: finanssineuvos Minna Liuttu, p. 0295 163 582, etunimi.sukunimi@stm.fi
Suomen väestörakenne ja sosiaaliturva –tietokooste: Päivi Tikka, paivi.tikka@aka.fi, Anne-Christine Ritschkoff, Anne-Christine.Ritschkoff@vtt.fi ja Olli Kangas, olli.kangas@utu.fi
Jatkuva oppiminen ja osaamisen kehittäminen: hallitusneuvos Marjaana Maisonlahti, etuni-mi.sukunimi@stm.fi ja suunnittelupäällikkö Kirsi Heinivirta, etunimi.sukunimi@gov.fi