Suomen väestö kasvaa hitaimmin Pohjoismaista
Suomessa väestönkasvu on hitaampaa kuin muissa Pohjoismaissa. Suomen väestönkasvu oli 4,2/1000 asukasta kohti vuonna 2014. Suomessa ja Islannissa on Pohjoismaiden pienin nettomaahanmuutto eli maahanmuuttajien ja maastamuuttajien erotus, mutta Islannissa syntyvyys on suurempaa ja kuolleisuus pienempää kuin Suomessa. Tiedot perustuvat pohjoismaisen terveystilastokomitean Nomeskon julkaisuun Health Statistics for the Nordic Countries 2015.
Kokonaishedelmällisyysluku[1] on pienentynyt kaikissa Pohjoismaissa vähintään viidellä prosentilla vuodesta 2010. Suomen ja Tanskan hedelmällisyysluvut (1,7 vuonna 2014) ovat Pohjoismaiden matalimmat. Korkeimmat luvut ovat Ruotsissa ja Islannissa (1,9 vuonna 2014). Raskaudenkeskeytyksiä on Suomessa vähiten Pohjoismaista. Kokonaiskeskeytysluku oli Suomessa 0,3 vuonna 2014, kun vastaava luku oli 0,4-0,6 muissa Pohjoismaissa.
Naisten elinaikaodote on Suomessa 83,9 vuotta, mikä on lähes yhtä korkea kuin Norjassa ja Ruotsissa (84,1 vuotta). Miesten elinaikaodote on Suomessa Pohjoismaiden alhaisin, 78,2 vuotta, kun se Islannissa, Norjassa ja Ruotsissa on jo vähintään 80 vuotta. Suomalaismiesten huonoa sijoittamista selittävät sydän- ja [2]verisuonitautikuolleisuus, alkoholiin liittyvä kuolleisuus sekä tapaturmat ja itsemurhat. Nämä ovat yleisempiä Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa.
Suomessa Pohjoismaista eniten lihavia ja tupakoivia
Suomessa (17 % naista ja 16 % miehestä) ja Islannissa (21 % miehistä ja 23 % naisista) on eniten lihavia, joiden itse ilmoitettu painoindeksi on vähintään 30. Vähiten lihavia on Ruotsissa (11–12 %) ja Norjassa (9–11 %).
Suomessa tupakoidaan eniten Pohjoismaista. Miehistä 19 prosenttia ja naisista 16 prosenttia ilmoittaa tupakoivansa päivittäin. Tanskassa luvut ovat 17 prosenttia kummallakin sukupuolella, kun taas Islannissa, Norjassa ja Ruotsissa ollaan jo alle 15 prosentissa. Sen sijaan nuuskaa käytetään Suomessa vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Miehistä 3 prosenttia ja naisista yksi prosentti nuuskasi päivittäin vuonna 2014. Islannissa, Norjassa ja Ruotsissa miesten osuudet ovat 7-20 prosenttia ja naisten osuudet 1-4 prosenttia.
Alkoholin kulutus ja tartuntataudit laskussa
Myyntiin perustuva alkoholin kulutus on laskenut kaikissa Pohjoismaissa alle 10 litran. Tanskassa ja Suomessa kulutus on vielä yli 9 litraa, mutta vain 6-7 litraa Norjassa ja Ruotsissa.
Tartuntatautitilanne on Suomessa Pohjoismaisittain hyvä. Uusien tartuntatautitapausten (esimerkiksi tuberkuloosin, HIV:in, tippurin ja klamydian) määrät ovat Suomessa muita Pohjoismaita pienemmät.
Uusia syöpätapauksia on suomalaisnaisilla vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa, kun taas miehillä niitä on yhtä paljon kuin Pohjoismaissa keskimäärin.
Pohjoismainen terveystilastokomitea Nomesko julkaisee vuosittain Health Statistics for the Nordic Countries -raportin, johon on kerätty viiden Pohjoismaan sekä itsehallintoalueiden (Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti) uusimmat terveyteen ja terveyspalveluihin liittyvät tilastot.
Nomesko on Pohjoismaisen ministerineuvoston rahoittama pysyvä komitea. Suomessa sen yhteyksistä vastaa sosiaali- ja terveysministeriö yhdessä THL:n kanssa. Suomi toimii ministerineuvoston ja muiden yhteispohjoismaisten työryhmien puheenjohtajana vuonna 2016.
Lähde
NOMESKOn Health Statistics for the Nordic Countries 2015
Lisätietoja
Tutkimusprofessori Mika Gissler, THL, Suomen edustaja vuosikirjan toimituskunnassa, p. 029 524 7279, [email protected]
Finanssineuvos Timo A. Tanninen, STM, p. 02951 63572, [email protected]