Helteellä uimareiden suuri määrä voi lisätä infektioita

Noin 700 uimaria on sairastunut vatsatautioireisiin maan eri puolilla.

Mistä on kysymys?
Tapausryppäät ovat toisistaan erillisiä. Mitään yhteistä tekijää Oulun, Tampereen, Sipoon ja Mikkelin epidemioiden välillä ei ole tullut esille, ainoastaan se, että sää on ollut tavanomaista helteisempi ja uimavesien lämpötilat ovat tällä hetkellä tavanomaista korkeampia. Tämän vuoksi myös uimareiden määrä on ollut suurempi, mikä voi lisätä infektioiden todennäköisyyttä. Koska yhteistä tekijää ei ole löytynyt, on periaatteessa oikeampaa puhua erillisistä neljästä epidemiasta kuin yhdestä uimavesiepidemiasta.

Mistä oireet johtuvat?
Oireet viittaavat vahvasti virusten, etenkin noroviruksen, aiheuttamaan infektioon. Tähän viittaa erityisesti oireiden nopea alkamisaika altistumisen jälkeen. Syytä ei ole saatu selville vesinäytteitä tutkimalla. Asiasta saataneen paremmin selvyyttä, kun potilasnäytteiden tulokset valmistuvat.

Mistä viruksia on voinut joutua veteen?
Yksi sairastunut henkilö levittää viruksia kuten norovirusta hyvin tehokkaasti vedessä ulosteiden ja oksennuksen välityksellä. Grammassa ulostetta voi olla sata miljardia viruspartikkelia, ja kymmenisen viruspartikkelia pystyy aiheuttamaan ihmisessä vatsataudin.

Voivatko linnut levittää viruksia?
Myös lintujen ulosteissa on viruksia, mutta norovirus ei ole ns. zoonoottinen, eli se ei tartu ihmisten ja eläinten välillä. Lintujen ulosteissa on tavallisesti salmonellaa ja kampylobakteereita, jotka voivat tarttua myös ihmisiin ja aiheuttaa ihmisisten sairastumisen. Salmonellan ja kampylobakteerin aiheuttama tauti alkaa kuitenkin vasta muutaman päivän kuluttua tartunnasta, eikä näin pian kuin nyt olleissa epidemioissa on kerrottu alkaneen.

Mistä muusta epidemiat voivat johtua?
Epidemiat näyttävät liittyvän uimaveteen, joten tartuntojen leviäminen elintarvikkeiden välityksellä on melko epätodennäköistä. Myös sinilevät voivat aiheuttaa yleisinä oireina vatsatautia, joka alkaa joitakin tunteja altistumisen jälkeen. Näistä uimavesistä ei kuitenkaan ole havaittu sinileviä. Vedessä voi olla myös luonnosta peräisin olevia mikrobeja, jotka aiheuttavat vatsatautia.

Kuka valvoo uimavettä?
Uimavettä valvoo kunnan terveydensuojeluviranomainen (ts. ympäristöterveyden asiantuntijat). EU:n uimavesidirektiivin perusteella valvotaan niitä uimarantoja, joilla oletetaan käyvän helteisenä kesäpäivänä vähintään 100 uimaria. Direktiivi on Suomessa kansallisesti saatettu voimaan terveydensuojelulailla ja sosiaali- ja terveysministeriön asetuksilla.

Alueellisesti valvontaa ohjaa aluehallintovirasto. Valtakunnallisesti valvontaa ohjaa Sosiaali- ja terveysalan lupa ja valvontavirasto Valvira. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL avustaa epidemiaselvityksissä, tutkii vesi- ja mahdollisia potilasnäytteitä sekä raportoi valvonnan tulokset Euroopan Unionin komissiolle vuosittain.

Laaja-alaisessa tai muutoin merkittävässä ihmisten terveydelle haitallisessa tapauksessa määräyksiä voi antaa Valvira valtakunnallisesti tai aluehallintovirasto toimialueellaan.

Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa terveydensuojelun yleisestä suunnittelusta ja ohjauksesta. Terveydensuojelun perustana on sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla oleva terveydensuojelulaki. 

Miten uimavettä valvotaan?
Uimavedestä otetaan vesinäytteet vähintään neljä kertaa uimakauden aikana. Näytteistä tutkitaan Escherichia coli -bakteerin ja suolistoperäisten enterokokkien pitoisuudet. Molemmat ovat bakteereita, jotka osoittavat ulosteperäistä saastumista vedessä. Näitä ei kuitenkaan ole löydetty suuria määriä epidemiapaikkojen uimavesistä. Myös sinilevien määrä uimavedessä on arvioitava jokaisella näytteenottokerralla.

Viimeisimmät tutkimustulokset ovat nähtävillä uimarannan ilmoitustaululla ja kunnan terveydensuojeluviranomaisen velvollisuus on saattaa tulokset yleisön tietoon myös internetissä.

Neljän vuoden seurantatulosten perusteella uimarannan vedelle annetaan uimavesiluokka erinomainen, hyvä tai tyydyttävä. Jokaiselle isolle uimarannalle (yli 100 odotettua uimaria) on tehtävä myös ns. uimavesiprofiili. Se on riskinarvio, jossa selvitetään mahdolliset uimaveden laatuun vaikuttavat riskitoiminnot uimarannan läheisyydessä.

Miksei näytteitä oteta useammin?
Neljä näytettä uimakaudessa on uimavesidirektiivin vaatima vähimmäismäärä. Direktiivin mukaan näytteenottopäivät on määritettävä ennen uimavesikauden alkua, ja varsinainen valvonta-ajankohta pitää olla viimeistään kolme päivää ennalta määrätyn ajankohdan jälkeen.

Jos kunnan terveydensuojeluviranomainen epäilee, että vedestä voi aiheutua haittaa terveydelle, näytteitä otetaan useammin ja niistä tutkitaan myös muita mahdollisesti haitallisia tekijöitä. Tarvittaessa terveydensuojeluviranomainen voi asettaa rannalle uimakiellon tai suositella ihmisiä olemaan uimatta.

Miksi Valvira tai aluehallintovirastot eivät ole antaneet määräyksiä meneillään olevien epidemioiden suhteen?
Ensisijainen vastuu epidemioiden selvittämisestä kuuluu kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Kaikkien tietoon tulleiden seikkojen nojalla epidemioiden selvitystyö on ollut kunnilla hyvin hallinnassa, ja THLtutkimuslaitoksena avustaa selvityksiä. Lisämääräyksiä ei ole ollut tarpeen antaa.

Kuka valvoo uimakieltoa?
Käytännössä on mahdoton estää ihmisiä menemästä uimaan, jos he haluavat. Periaatteessa viranomaisen asettamaa kieltoa valvoo poliisi, mutta poliisinkaan resurssit eivät riitä estämään ihmisiä uimasta jokaisella uimarannalla. Käytännössä kielto ja suositus annetaan siis uimareiden tiedottamiseksi. Kansalaisille on tiedotettu paikan päällä tiedottein, mediassa ja netissä.

johtaja Jari Keinänen, p. 050 354 7138