Hallitus päätti vaalikauden lopun linjauksista ja vuosien 2022–2025 julkisen talouden suunnitelmasta

Hallitus on puoliväliriihessään linjannut mittavista toimista työllisyyden ja talouden vahvistamiseksi sekä kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi koronapandemian jälkeisessä Suomessa. Puoliväliriihen päätökset sisältävät linjauksia niin kasvun vahvistamiseksi, hiilineutraaliuden tiellä jatkamiseksi kuin eriarvoisuuden vähentämiseksi. Toimet on sovitettu osaksi vuosien 2022–2025 julkisen talouden suunnitelmaa, josta hallitus linjasi puolivälitarkastelun yhteydessä. Hallitus teki myös ilmastotoimien puolivälitarkastelun.

Hallituksen tavoitteena on vahvistaa julkista taloutta kasvun, työllisyyden ja maltillisen sopeutuksen kautta. Hallitus tavoittelee 75 % työllisyysastetta ja velkasuhteen kasvun taittumista vuosikymmenen puolivälissä.

Hallituksen ilmastotyö on edennyt ajallaan ja matka hiilineutraaliustavoitteeseen on lyhentynyt merkittävästi. Hallitus on sitoutunut päättämään tarvittavat lisätoimet, jotta hiilineutraalius 2035 toteutuu. 

Hallitus julkisti puoliväliriihessään kestävyystiekartan, joka kokoaa sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden nykytilan ja hallituksen tavoitteet vuodelle 2030.

Hallituksen puoliväli- ja kehysriihessä hyväksymät linjaukset on kirjattu kattavasti liitteessä 1. 

1. Kestävä kasvu ja talouden tasapaino

Hallituksen työllisyystoimet

Hallitus on sitoutunut pitkäjänteiseen työhön työllisyysasteen nostamiseksi tekemällä päätöksiä, joilla voidaan saavuttaa arviolta 80 000 lisätyöllistä. Hallitus jatkaa työllisyystoimenpiteiden valmistelua työllisyyden edistämisen ministerityöryhmässä. Hallitus on jo aiemmin päättänyt toimenpiteistä, joilla tavoitellaan 31 000–33 000 lisätyöllistä.

Puoliväliriihessä päätettävillä toimenpiteillä tavoitellaan 40 000–44 500 lisätyöllistä. Hallituskauden loppuun mennessä tehdään lisäksi päätökset 110 miljoonalla julkista taloutta vahvistavista työllisyystoimista. Hallituksen tavoitteena on, että vuosikymmenen puolivälissä työllisyysaste on 75%.

Hallituksen työllisyystoimet ja niiden työllisyysvaikutukset tarkemmin liitteessä 1 (luku 2).

Julkisen talouden suunnitelmassa asetetaan julkisen talouden tavoitteet

Julkisen talouden suunnitelmassa ja siihen sisältyvässä vakausohjelmassa asetetaan julkisen talouden monivuotiset tavoitteet julkisen talouden rahoitusasemalle, julkiselle velalle ja julkisille menoille sekä tavoitteet julkisen talouden alasektoreiden rahoitusasemille.

Valtiotalouden menokehys

Suomen talouden ja finanssipoliittisten tarpeiden kokonaiskuva poikkeaa mm. koronavirustilanteen myötä merkittävästi siitä, mikä tilanne oli syksyllä 2019 vaalikauden kehystä asetettaessa. Hallitus on harjoittanut poikkeuksellisen elvyttävää finanssipolitiikkaa, joka on tukenut kasvua ja työllisyyttä, estänyt tuotantokapasiteetin pysyvää menettämistä ja nostanut tilapäisesti kehyksen piiriin kuuluvia menoja.  Vaalikauden kehyksen osalta hallitus on tilanteessa, jossa kehyksen liikkumatila ei mahdollista ennakoimattomien menomuutosten huomioon ottamista sekä kaikkien hallituksen tarpeelliseksi katsomien uudistusten toteuttamista.

Näin ollen osana puoliväliriihen ratkaisuja hallitus on päättänyt korottaa vaalikauden kehystä vuosille 2022–2023. Linjana on vaalikauden loppua kohden asteittain laskeva menoura siten että menotaso jatkaisi laskua edelleen vaalikauden päättymisen jälkeenkin. Kehystä korotetaan 900 miljoonaa euroa vuodelle 2022 ja 500 miljoonaa euroa vuodelle 2023. 

Lisäksi hallitusohjelman mukaiseen kehyssääntöön sisältyvä poikkeusolojen mekanismi on käytössä vuosina 2021 ja 2022 mahdollistaen 500 miljoonaa euroa/vuosi kertaluonteisiin menoihin. Koronaan liittyvät välittömät ns. terveysturvallisuuden kustannukset (kuten testauksen sekä rokottamisen menot) katetaan kehyksen ulkopuolisina menoina kaikkina vuosina 2021–2023.

Kehystason nostamisen yhteydessä hallitus on päättänyt menojen uudelleenkohdennuksesta, jossa eräitä kehysmenoja alennetaan pysyvästi 370 miljoonalla eurolla vuodesta 2023 alkaen. Koska säästöt ovat luonteeltaan pysyviä, ratkaisu alentaa kehykseen luettavia menoja myös vuodesta 2024 eteenpäin.

(LIITE 1, kohta 1.1. talouspoliittiset linjaukset)

Veropohjan turvaaminen ja investointeihin kannustava toimintaympäristö

Hallituksen tavoitteena on tiivistää veropohjaa, edistää yritysten investointeja ja vahvistaa kilpailukykyä. Budjettiriihessä 2021 päätetään 100–150 miljoonan euron valtiontaloutta vahvistavasta veroratkaisusta sekä lisäksi muista, investointeja edistävistä ja kilpailukykyä vahvistavista veromuutoksista.

Esimerkiksi hallitus jatkaa aikaisemmin vuosille 2020–2023 päätettyä kone- ja laiteinvestointien kaksinkertaista poisto-oikeutta vuosille 2024–2025. Lisäksi ulkomaisten sijoittajien verovelvollisuuden laajentamiseksi varmistetaan, että ulkomaisten rahastojen kiinteistösijoituksista saadut voitot verotetaan Suomessa mahdollisimman laajasti. Fossiiliseen energiaan perustuvien lämmitysjärjestelmien korvaamista tuetaan veroratkaisuilla. Lämmitystapamuutoksia tuetaan öljylämmityksestä luopumisen osalta korottamalla kotitalousvähennyksen enimmäismäärää 2 250 eurosta 3 500 euroon ja korvausprosenttia 40:stä 60:een. Muutos on väliaikainen ja se on voimassa vuosina 2022–2027. Kotitalousvähennyksen työllisyysvaikutusten arvioimiseksi budjettiriihen 2021 yhteydessä linjataan kaksivuotisesta kokeilusta, jossa kotitalousvähennyksen kotitaloustyön sekä hoiva- ja hoitotyön enimmäismäärää korotetaan merkittävästi.

Hallitusohjelman veropoliittisten linjausten toteutusta jatketaan. Tupakan verotusta kiristetään yhteensä 100 miljoonaa euroa vuosina 2022—2023. Syksyn 2019 budjettiriihessä päätetyn mukaisesti parafiinisen dieselin verotuki poistetaan vuosina 2021—2023, minkä arvioidaan lisäävän verotuottoa vuosina 2022–2023 yhteensä 87 miljoonaa euroa. Ansiotuloveroperusteisiin tehdään vuosittain indeksitarkistukset, jotta verotus ei kiristyisi yleisen ansiotason nousun myötä. Hyvinvointialueiden perustamisen myötä kuntien verotuloja siirretään valtiolle kuntien kustannus- ja tehtävätaakan merkittävästi vähentyessä. Verotulojen siirron yhteydessä ansiotulon verotusta kevennetään, jotta uudistus ei johtaisi verotuksen kiristymiseen minkään tulonsaajaryhmän osalta. Ilman uudistuksen vaikutusta valtion verotulot lisääntyisivät vuosina 2021—2025 keskimäärin 2,8 prosenttia vuodessa.

Verolinjaukset on tarkemmin kuvattu liitteessä 1, kohdassa 1.2. Verokirjaukset

Valtion budjettitalouden tulot, menot ja tasapaino, mrd. euroa

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus muuttaa julkisten menojen rakennetta keventäen kuntien menoja ja nostaen valtion budjettitalouden menojen tasoa merkittävästi vuodesta 2023 alkaen. Hyvinvointialueiden rahoitus muodostuu siirroista kuntien valtionrahoituksesta sekä kuntien verotuloista. Verotulojen tilitykseen liittyvän viiveen vuoksi em. veroperustemuutoksen vaikutukset eivät näy täysimääräisesti uudistuksen voimaantulovuotena 2023, mikä kasvattaa budjettitalouden alijäämää tilapäisesti vuonna 2023.  

Valtionvelan määrän arvioidaan kasvavan noin 145 miljardiin euroon vuonna 2022. Valtionvelan kokonaismäärän suhde bruttokansantuotteeseen nousee koko kehyskauden. Vuonna 2025 valtionvelan arvioidaan olevan noin 167 miljardia euroa, mikä on noin 59 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan runsaan 2½ % vauhtia vuonna 2021. Talouden selvä toipuminen koronaviruspandemiasta siirtyy vuoden 2021 loppupuolelle pandemian hiipuessa. Kysyntä normalisoituu, kun epidemian hiipuminen mahdollistaa rajoitusten lieventämisen ja purkamisen. Lisäksi globaali elvytys tukee talouskasvua merkittävästi tänä ja ensi vuonna.

Kestävän kasvun ohjelma

Suomi on 15.3.2021 toimittanut komissiolle alustavan kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman, joka linjaa EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) rahoituksen käyttöä Suomessa. Lopullinen suunnitelma toimitetaan komissiolle toukokuussa 2021. Komissio arvioi Suomen suunnitelman ja se hyväksytään EU-neuvostossa loppukesästä 2021.

Suomen enimmäissaannon arvioidaan nykyennusteiden valossa olevan 2,085 miljardia euroa. Suomen enimmäissaanto vahvistuu kuitenkin vasta kesällä 2022. Kestävän kasvun ohjelmaa toteutetaan Suomen enimmäissaannon puitteissa. Ohjelman toteutus on myös ehdollinen EU-neuvoston hyväksynnälle. Lisäksi päätös omista varoista täytyy olla ratifioitu kaikissa EU-jäsenvaltioissa ennen kuin EU:n elpymisväline voidaan ottaa käyttöön.

Vuosien 2022—2025 julkisen talouden suunnitelmassa rahoituskohdennukset Suomen kestävän kasvun ohjelmaan on pääsääntöisesti käsitelty erillisenä menokokonaisuutena asiaan vielä liittyvien epävarmuuksien takia. Kokonaisuus puretaan asianomaisille menomomenteille myöhemmin talousarvioesitysten yhteydessä. Myös budjettitalouden tuloissa on huomioitu alustava arvio kestävän kasvun ohjelman vaikutuksista.

Parlamentaarinen työryhmä arvioimaan TKI-rahoitusta 

Suomen tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämismenot 4 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä hallitusohjelman ja TKI-tiekartan mukaisesti. Vuonna 2019 t&k-intensiteetti oli 2,8 % ja julkisen sektorin osuus t&k-rahoituksesta oli 30 prosenttia. Tavoitteen saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä tarkoittaisi karkeasti arvioiden keskimäärin melkein 600 miljoonan euron lisäpanostuksia vuosittain. Tästä yksityistä rahoitusta olisi noin 400 miljoona euroa ja julkisen sektorin rahoitusta noin 200 miljoonaa euroa, jos julkisen sektorin t&k-rahoituksen osuus pysyisi samana. 

Suomen TKI-tavoitteen edistämiseksi hallitus on päättänyt perustaa parlamentaarisen työryhmän selvittämään keinoja, joilla sitoudutaan TKI-tavoitteen saavuttamiseksi vaadittavaan julkisen sektorin t&k-rahoituksen kasvuun vuosikymmenen loppuun asti.

Myöhemmin asetettava parlamentaarinen työryhmä arvioi pysyvää T&K-kannustinta osana kokonaisratkaisua, joka johtaisi TKI-toiminnan yksityisten ja julkisten investointien ja rahoituksen tasoon neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Hallitus linjaa mahdollisesta kannustimesta budjettiriihessä 2021.

Kertaluonteisten tulevaisuusinvestointien toteutus 

Hallitus kohdentaa n. 300 miljoonaa euroa vuodelle 2022 ns. kertaluonteisiin tulevaisuusinvestointeihin osana tulevaisuusinvestointien toisen ja viimeisen vaiheen rahoitusta, josta linjattiin lokakuussa 2020. Tämän jälkeen tulevaisuusinvestointeihin on kohdennettu vuosille 2020—2022 yhteensä n.2 miljardia euroa. Lisäksi valtion asuntorahastosta (VAR) kohdennetaan yhteensä yli 200 miljoonan euron panostukset vuosina 2020—2022. Hallitusohjelman mukaisesti tulevaisuusinvestoinnit on tarkoitus rahoittaa pääosin omaisuustuloilla siten, että ne eivät johda lisävelkaantumiseen vuonna 2023.

Koronavirustilanteesta johtuen vuoden 2020 lisätalousarvioissa päätettiin merkittävistä toimenpiteistä mm. talouden elpymisen tukemiseksi. Toimilla on heijastevaikutuksia myös kehysvuosille. 

Kehyskaudelle kohdistuvat vaikutukset ovat yhteensä noin 610 miljoonaa euroa, painottuen vuosiin 2022 ja 2023. Osa vaikutuksista sisältyi jo kevään 2020 kehyspäätökseen. Summasta noin 480 miljoonaa euroa kohdistuu työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle sisältäen mm. yritysten kehittämishankkeiden maksatuksia tukina ja lainoina sekä arvion Finnvera Oyj:lle maksettavista tappiokorvauksista.

Hallitus on linjannut myös uusista määräaikaisista lisäyksistä. Koronavirusrokotteiden hankintaan varataan 50 miljoonaa euroa vuodelle 2022 ja 35 miljoonaa euroa vuodelle 2023. Hallitusohjelman mukaisen positiivisen luottotietorekisterin toteutukseen osoitetaan yhteensä 29,2 miljoonaa euroa vuosina 2022–2024.

Vuosien 2022 ja 2023 osalta rahapelitoiminnan tuottojen tuloutuksen laskua kompensoidaan edunsaajille. Kompensaatio on 330 miljoonaa vuonna 2022 ja 305 miljoonaa vuonna 2023.

Käynnistetään välittömästi jatkotyö uuden pysyvän rahoitusmallin valmistelemiseksi. Tavoitteena on linjata mallista, joka turvaa edunsaajille ennustettavan, vakaan, edunsaajien autonomian turvaavan ja riittävän rahoituksen. Työskentelyn pohjana on Liikasen ryhmän raportti ja jatkotyö tehdään tiiviissä yhteistyössä edunsaajien kanssa. Toimenpiteiden valmistelussa huomioidaan parlamentaarisuus, tarkemmat vaikutusarviot eri edunsaajille, valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihankkeen ehdotukset sekä EU-oikeudelliset reunaehdot. Uudistus toteutetaan 2024 alkaen. Päätökset tehdään vuoden 2021 loppuun mennessä.

Energiaintensiivisten yritysten sähköistämistuki

Käyttöön otetaan energiaintensiivisten yritysten sähköistämistuki, joka kannustaa entistä tehokkaammin hiilineutraaliin tuotantoon sekä energiaintensiivisten yritysten sähköistämiseen ja joka huomioi kustannuskilpailukyvyn. Sähköistämistuen tuki-intensiteetiksi on linjattu 25% ja katoksi 150 miljoonaa euroa. Investointien osuus sähköistämistuesta on 50%.

Kotimaista omistajuutta tuetaan

Hallituksen kotimaisen omistajuuden ohjelman toimenpiteet muodostavat yhdessä teollisuusstrategian ja valmistelussa olevan yrittäjyysstrategian ehdotusten kanssa kokonaisuuden, jonka tavoitteena on vahvistaa yritysten rahoitusta, yrittäjyyden edellytyksiä sekä investointiympäristöä. Finnveran luottoinstrumentteja kehitetään ja nostetaan Finnveran yrittäjälainan 100 000 € enimmäismäärää merkittävästi lisääntyvien omistajavaihdosten tehokkaammaksi rahoittamiseksi. Kasvulainamääriä lisätään vähintään kaksinkertaiseksi.

Yksinyrittäjien sosiaaliturvan parantamiseksi tehdään jatkoselvitys kehysriiheen 2022 mennessä yrittäjä- ja palkkatulojen vakuuttamisen ja päivärahan määräytymisen uudistamiseksi yhdistelmävakuutuksen suuntaan. 

2. Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa

llmasto- ja energiapolitiikka

Hallituksen ilmastotyö on edennyt ajallaan, ja matka hiilineutraaliustavoitteeseen on lyhentynyt merkittävästi. Hiilineutraaliuteen vielä tarvittavien ilmastopäätösten määrää kuvaava päätös- ja toimenpidekuilu on kaventunut 11 miljoonaan tonniin (Mt) hiilidioksidiekvivalenttia. Vuoden 2020 ilmastovuosikertomuksessa kuilun suuruudeksi arviointiin vielä 15 Mt.

Kuilua ovat kaventaneet erityisesti päätökset energiaverouudistuksesta (2 Mt) sekä päästöjen väheneminen päästökauppasektorilla aiemmin arvioitua nopeammin. Lisäksi liikenteen päästöjen arvioidaan vähenevän ennakoitua nopeammin vuoden 2030 jälkeen ja puhtaammat lämmitysmenetelmät ja energiatehokkuuden parantuminen vähentävät myös asumisen päästöjä ennakoitua nopeammin.

Hiilineutraaliustavoite 2035 ja sen toimeenpano ovat jo ohjanneet yhteiskuntaa vähähiilisyyteen, vauhdittaneet ilmastotyötä sekä vahvistaneet kansainvälisesti Suomen maakuvaa vahvana ilmastotoimijana.

Hallitus on sitoutunut päättämään tarvittavat lisätoimet, jotta hiilineutraalius 2035 toteutuu. Hallitus on tehnyt toimintasuunnitelmaa kuilun umpeen kuromiseksi ja päättää lisätoimista ilmastosuunnitelman ja ilmasto- ja energia-strategian hyväksymisen yhteydessä syksyllä 2021. 

Oikeudenmukainen ja hallittu siirtymä turpeen energiakäytön osalta

Hallitus on puoliväliriihessä käsitellyt laajapohjaisen turvetyöryhmän esityksiä. Turpeen energiakäyttö vähenee hallitusohjelmassa ennakoitua nopeammin. Hallitus tunnistaa tarpeen tukea ripeästi oikeudenmukaista siirtymää ja turvealan yrittäjiä ja -työntekijöitä. 

Käyttöön otetaan luopumispaketti turvetuotannosta luopuville yrittäjille. Tukipaketin rahoitus tapahtuu 60 miljoonalla eurolla vuonna 2021 ja 10 miljoonalla eurolla vuonna 2022. Hallitus käyttää myös osan EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF) turvetta korvaavien kaukolämmön investointien tukemiseen.

Turpeen verotuksessa turpeen verottoman pienkäytön alaraja nostetaan 5 000 MWh:sta 10 000 MWh:iin vuosina 2022–2026 ja 8 000 MWh:iin vuosina 2027–2029. Veroa maksetaan vain siltä osin kuin käyttö ylittää alarajan. Vuodesta 2030 eteenpäin palataan nykytilanteeseen.  Samassa yhteydessä päätetään keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta (KAISU) ja ilmasto- ja energiastrategiasta, joissa esitetään sitovat toimet veromuutosten aiheuttamaa päästöjen lisäystä vastaavista päästövähennyksistä.

Hallitus antaa eduskunnalle syksyllä 2021 esityksen turpeen lattiahintamekanismista. Lattiahintamekanismi astuu voimaan 1.1.2022. Lattiahinta perustuu lakiin kirjattavaan päästö-oikeuden hinnan ja turpeen veron yhteenlaskettuun tasoon (e/tCO2), jonka arvioidaan riittävän turpeen energiakäytön vähintään puolittumiseen vuoteen 2030 mennessä. Taso asetetaan lainvalmistelun yhteydessä asiantuntija-arvioiden perusteella. 

Luontolahjani Suomelle -kampanja

Luontolahjani Suomelle -kampanja käynnistetään hallitusohjelman mukaisesti. Kampanjassa yksityisen omistajan siirtäessä suojeluun omistamansa arvokkaan luontoalueen, Metsähallituksen luontoarvoiltaan arvokkaimmista alueista siirretään suojeluun vastaavankokoinen alue. 

Kampanjaan lasketaan mukaan kesäkuun 2019 alusta tähän hetkeen tehdyt yksityiset lahjoitukset, joita on kertynyt noin 300 hehtaaria. Lisäksi Koneen säätiön tekemä 1 400 hehtaarin Sanginjoki-lahjoitus lasketaan mukaan. Kampanja on käynnissä vuoden 2022 loppuun ja suojeltavien valtion alueiden suuruus on yhteensä maksimissaan 5 000 hehtaaria. 

3. Sosiaalinen kestävyys ja oikeudenmukainen jälleenrakentaminen 

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia tuetaan 

Koronaepidemian leviämisen hidastamiseksi toteutetuilla kasvatuksen, opetuksen ja harrastustoiminnan rajoituksilla on kielteisiä vaikutuksia lasten ja nuorten oppimistuloksiin, hyvinvointiin ja yhdenvertaisuuteen. 

Hallitus toteuttaa laaja-alaisen toimenpidekokonaisuuden vaikutusten lieventämiseksi. Kokonaisuuden määrärahat sisällytetään vuoden 2021 kolmanteen lisätalousarvioesitykseen.

Toimenpidekokonaisuus toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonaloille.

Rahoitusta kohdennetaan mm. oppimisvajekokonaisuuteen sekä nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluihin pääsyn nopeuttamiseen ja niiden saavutettavuuden ja saatavuuden parantamiseen. Kokonaisuudessa huomioidaan myös perheiden tuen tarpeet.

Toteutetaan oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen määräytymisperusteiden uudistaminen, jolla tuetaan nuorten kouluttautumista ja työllistymistä. Yksityiskohdista on tarkoitus päättää budjettiriihessä 2021. 

Hallitus edistää koronapandemian oloissa yleistyneiden monipaikkaisen työn ja opiskelun muotojen vakiintumista. Poikkeustilanteen tuomien uusien toimintatapojen hyödyntämiseksi valtioneuvosto tekee vuoden 2022 alussa periaatepäätöksen alueellisesta läsnäolosta ja monipaikkaisuudesta.

Väestöpolitiikka hallituksen agendalle

Sekä yhteiskuntapoliittisista että taloudellisista syistä hallitus pitää tarpeellisena edistää tasapainoista väestönkehitystä ja aktiivista väestöpolitiikkaa. Hallitus asettaa tavoitteekseen tukea aktiivisesti ihmisten mahdollisuutta perheellistyä ja saada toivomansa määrä lapsia.

Tavoitteena on kasvattaa työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa vähintään 10 000 hengellä vuodessa vuoteen 2030 mennessä.

Oikeusvaltion kehittäminen ja sisäinen turvallisuus

Velkajärjestelylakia muuttamalla parannetaan velkajärjestelyyn pääsyä ja edesautetaan sekä taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden yrittäjien että muiden velallisten selviytymistä velkajärjestelystä. VN Teas -selvityksen pohjalta päätetään toimenpiteistä, joilla parannetaan pienituloisten ulosottovelallisten asemaa joko ulosoton suojaosuutta korottamalla vähintään takuueläkkeen tasolle tai muulla vähintään yhtä tehokkaalla toimenpiteellä.

Maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikoja lyhennetään. Kuluttajaluottojen enimmäiskoron mahdollista pysyvää madaltamista ja markkinoinnin rajoittamista arvioidaan kuluttajaluottosääntelyn kokonaistarkastelun yhteydessä. Yrityssaatavien perintäkuluille asetetaan enimmäismäärät. Perustetaan toiminto koordinoimaan kansalaisten talousosaamiseen liittyvää sidosryhmäyhteistyötä. 

Hallitus varautuu osoittamaan kahden ulkovartiolaivan hankinnan edellyttämän rahoituksen vuoden 2021 lisätalousarvioesityksissä.
Ulkomaalaislain kokonaisuudistuksesta valmistellaan esiselvitys.

Valtioneuvosto hyväksyy julkisen talouden suunnitelman yleisistunnossaan toukokuussa, jonka jälkeen se julkaistaan valtiovarainministeriön nettisivuilla. Julkisen talouden suunnitelma, joka sisältää Suomen vakausohjelman, toimitetaan myös EU:n komissiolle. 

Lisätietoja: pääministerin talouspoliittinen erityisavustaja Joonas Rahkola, p. 0295 160 998, valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Tuomas Vanhanen, p. 0295 530 417, opetusministerin erityisavustaja Henri Purje, p. 0295 330 017, sisäministerin erityisavustaja Heikki Sairanen, p. 050 456 4662 ja oikeusministerin erityisavustaja Silja Borgarsdóttir Sandelin, p. 0295 150 116

Lisäys 12.5.2021: Lisätty linkki valtioneuvoston yleisistunnossa 12.5.2021 hyväksyttyyn valtioneuvoston päätökseen julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2022–2025.