Ministeri Grahn-Laasonen kutsui asiantuntijat pyöreän pöydän keskusteluun naisten terveydestä

Tasa-arvoasioista vastaava ministeri Sanni Grahn-Laasonen kutsui keskeisiä suomalaisia toimijoita Säätytalolle 18. maaliskuuta keskustelemaan naisten terveydestä. Keskusteluun osallistui laajasti niin ammattiliittojen, elinkeinoelämän, järjestöjen kuin tutkimuslaitosten edustajia.

Sairaudet haastavat naisten työkykyä ja aiheuttavat poissaoloja. Naiset kokevat myös miehiä useammin, ettei terveydenhuollon palvelua ole saanut riittävästi.
 
– Naisten terveyttä on hoidettava siinä missä miestenkin. Ongelmat ovat rakenteellisia, lähtien siitä, ettei naisten terveyteen liittyvistä kysymyksistä ole riittävästi tutkimustietoa. Esimerkiksi naisten sydäninfarkti voi jäädä tunnistamatta, koska oireet voivat olla erilaiset kuin miehillä. Oli kyse sitten sydänterveydestä, gynekologisista vaivoista, migreenistä, vaihdevuosioireista, hormonikierukan laitosta tai vaikkapa synnytyksen jälkeisestä kuntoutumisesta, on hoidossa ja tuessa edelleen parannettavaa, sanoo ministeri Grahn-Laasonen. 

Ratkaisut haasteisiin löytyvät yhteistyössä 

Naisten terveyden kysymykset ovat niin tutkimuksellisia, työelämään liittyviä kuin taloudellisia. Siksi aiheen vaikutuksiakin täytyy kartoittaa ja ratkaisuja etsiä yhteistyössä eli hallinnonalojen, järjestöjen ja tutkimuslaitosten kanssa.  
 
Helsingin yliopiston tutkimusjohtaja Elisabeth Widén totesi puheenvuorossaan, että naisten terveys on ollut järjestelmällisesti alitutkittu alue. Tarkempi, sukupuolisensitiivinen tutkimus voi vähentää viivästyneitä diagnooseja, haittavaikutuksia ja epäyhtenäistä hoitoa. Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Kia Lampi lisäsi, että vaikka tutkimustieto erityisesti vaihdevuosista ja synnytysvaurioista on lisääntynyt, on käytännön hyödyntäminen edelleen hajanaista.  
 
Keskustelussa nousi myös esiin, että työ on Suomessa edelleen voimakkaasti sukupuolen mukaan jakautunutta. Naisvaltaiset alat ovat usein sekä henkisesti että fyysisesti kuormittavia. Kun kuormitus yhdistyy hoivavastuisiin, työssä jaksaminen heikentyy. 
 
– Myös naisten terveysongelmien alidiagnosoinnilla ja siitä johtuvalla viiveellä hoidon saamisessa on suora yhteys naisten työhyvinvointiin, työkykyyn ja työurien pituuteen, Grahn-Laasonen toteaa.
 
Sosiaali- ja terveysministeriön ohjelmajohtaja Päivi Sillanaukee muistutti puheenvuorossaan, että kyse on myös mahdollisuudesta rakentaa uusia palveluja, diagnostiikkaa ja teknologioita. Naisten terveyteen liittyvät ratkaisut voivat toimia myös kasvavina innovaatio- ja liiketoiminta-alueina.  
 
Hallitus on sitoutunut edistämään sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisia oikeuksia kaikille. 

– Tällä hallituskaudella on tehty jo lukuisia päätöksiä naisten terveyden ja sen hoidon parantamiseksi. Yksityisten gynekologikäyntien Kela-korvauksia on korotettu ja hedelmöityshoitojen korvaukset palautettu korotettuina. Vaihdevuosioireiden parempaan hoitoon on panostettu työterveydessä ja kuukautissuojien arvonlisäveroa laskettu, kertaa Grahn-Laasonen.   

Lisätietoja 

• Tanja Auvinen, johtaja, työ- ja tasa-arvo-osasto, puh. 0295 163 715 
• Piia Mattila, erityisasiantuntija, työ- ja tasa-arvo-osasto, puh. 0295 163 476 
• Emmi Venäläinen, sosiaaliturvaministerin erityisavustaja, puh. 0295 163 058

Valtioneuvoston sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]