Työsuojelu varmistaa turvalliset työolot

Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee ja kehittää työsuojelun lainsäädäntöä ja työsuojelupolitiikkaa sekä vastaa työsuojelun kansainvälisestä yhteistyöstä.

Lisäksi ministeriö ohjaa Lupa- ja valvontaviraston (LVV) työsuojeluosaston toimintaa.

Terveenä ja turvallisesti työssä

Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset, joiden tavoitteena on, että työ on terveellistä ja turvallista kaikilla työpaikoilla työnteon muodosta riippumatta.

Linjaukset on laadittu vuonna 2019 ja päivitetty syyskuussa 2024 ulottumaan vuoteen 2030 vastaamaan tämän päivän työelämän tarpeita.

Tutustu linjauksiin:

Työsuojelu työpaikoilla

Työnantaja vastaa työn turvallisuudesta ja terveellisyydestä sekä työsuojelutoiminnasta ja työympäristön parantamisesta aiheutuvista kustannuksista. Myös työntekijän on huolehdittava omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta.

Työsuojelun yhteistoiminnan tarkoituksena on varmistaa työnantajan ja työntekijöiden välinen vuorovaikutus työn turvallisuudesta ja terveellisyydestä huolehdittaessa.
Työsuojelun yhteistoiminta

Työsuojelun yhteistoiminta

Yhteistoiminnan osapuolia ovat työnantaja ja hänen palveluksessaan olevat työntekijät. Näin työntekijät voivat osallistua ja vaikuttaa työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevien asioiden käsittelyyn.

Yhteistoiminta perustuu työmarkkinajärjestöjen sopimuksiin, työsuojelun valvontalakiin ja työturvallisuuslakiin.

Työsuojeluvaltuutettu on työntekijöiden edustaja yhteistoiminnassa. Työsuojeluvaltuutettu on oltava kaikilla työpaikoilla, joilla on vähintään 10 työntekijää.

Lisää työsuojelun yhteistoiminnasta tyosuojelu.fi:ssä:

Nuoret ja työ

Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan perehdyttämään työntekijän riittävästi työhön ja työolosuhteisiin sekä työssäkäytettäviin työvälineisiin. Nuorille tapahtuneiden työtapaturmien taustalla on usein riittämätön perehdyttäminen ja opastus. 

Työhön perehdyttäminen on muutakin kuin neuvontaa ja opastusta; se auttaa nuorta motivoitumaan ja pääsemään työelämässä hyvään alkuun.

Lue lisää työhön perehdyttämisestä:

Nuorten aikuisten mielenterveyden häiriöistä johtuva työkyvyttömyys on lisääntynyt viime vuosina. Yhä useamman työura katkeaa liian varhain. Mielenterveyden ongelmista kärsivät nuoret tarvitsevatkin erityistä tukea työyhteisössä.

Alle 18-vuotiaita koskevat tiukemmat säännökset

Alle 18-vuotiaisiin sovelletaan lakia nuorista työntekijöistä. Heitä koskevat tiukemmat työaika- ja työturvallisuussäännökset kuin18 vuotta täyttäneitä.

Vakinaiseen työsuhteeseen saa ottaa 15-17-vuotiaan nuoren, joka on suorittanut oppivelvollisuutensa.

Kevyttä työtä saa tehdä 14-vuotias tai 13-vuotias, joka saman kalenterivuoden aikana täyttää 14 vuotta. Koulun loma-ajasta hän saa olla työssä enintään puolet. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa on esimerkkiluettelo niistä kevyistä töistä, joita nuori voi tehdä.

13-vuotias tai nuorempi saa aluehallintoviraston luvalla työskennellä tilapäisesti esiintyjänä tai avustajana taide- ja kulttuuriesityksissä sekä muissa vastaavissa tilaisuuksissa.

Lisää tietoa nuorten työntekijöiden työajoista ja muista työehdoista löydät tyosuojelu.fi:stä:

Työoloja ja työterveyttä käsitteleviä tilastoja

Työterveys kokoaa tilastoja työoloista ja työterveydestä. Tilastotiedot löytyvät Työelämätieto-palvelun kautta

Työelämätieto-palvelussa on myös kansallisia mittaristoja muun muassa ammattitaudeista ja työpaikkatapaturmista.

Tilastokeskuksen sivuilla on tilastoja muun muassa työllisyydestä ja työttömyydestä sekä työtapaturmista ja työoloista. 

Työtapaturmat ja ammattitaudit

Tapaturmavakuutuskeskus tilastoi lakisääteisen tapaturmavakuutusjärjestelmän perusteella korvattujen työtapaturmien ja ammattitautien lukumäärää, aiheuttajia ja seurauksia.

Työelämään liittyviä tilastoja kansainvälisesti

Kansainvälinen työjärjestö (ILO) tuottaa tilastoja ja kokoaa yhteen tilastotietokantoja työelämään liittyen.

Yhteistyötä yli rajojen

Työsuojelun kansainvälistä yhteistyötä tehdään pääasiassa Euroopan unionissa, Kansainvälisessä työjärjestössä ILOssa ja Pohjoismaiden kanssa.

Työterveys ja -turvallisuus on yksi EU:n sosiaalipolitiikan tärkeimmistä ja edistyksellisimmistä osa-alueista. Suurin osa Suomen työsuojelulainsäädännöstä perustuu EU-direktiiveihin, joiden valmisteluun suomalaiset asiantuntijat osallistuvat.

EU:n työsuojeluyhteistyö

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) tehtävänä on työturvallisuuden, työterveyden sekä tuottavuuden parantaminen Euroopan työpaikoilla.

EU-OSHAn kansallinen koordinaatiokeskus (Focal Point) Suomessa on Työterveyslaitos.

Koordinaatiokeskus nimittää edustajia viraston asiantuntijaryhmiin ja osallistuu eurooppalaisiin työterveys- ja työturvallisuuskampanjoihin. 

Johtavien työsuojelutarkastajien komitea (Senior Labour Inspectors Committee SLIC ) on komission yhteydessä toimiva jäsenmaiden työsuojeluviranomaisten yhteistyöelin. STM:llä on komiteassa edustus.

Komission yhteydessä toimii myös Työterveyden ja työturvallisuuden neuvoa-antava komitea (Advisory Committee on Safety and Health at Work ACSH), joka käsittelee kolmikantaisesti työterveyteen ja työturvallisuuteen kuuluvia asioita.

Komitean alaisuudessa toimii direktiivien valmisteluun ja seurantaan sekä työsuojelun eri osa-alueiden kehittämiseen liittyviä työryhmiä. 

Kansainvälinen työjärjestö ILO

ILO valmistelee työsuojelua koskevia yleissopimuksia ja suosituksia. Hallitusten lisäksi ILOn työssä ovat mukana myös työnantaja- ja työntekijäosapuolet.

Suomen ILO-yhteistyötä koordinoivat Suomen ILO-neuvottelukunta sekä työ- ja elinkeinoministeriö.

STM valmistelee toimialaansa kuuluvat ILO:n yleissopimuksiin ja suosituksiin kuuluvat asiat.

Pohjoismainen yhteistyö

Pohjoismainen virallinen yhteistyö tapahtuu Pohjoismaiden neuvostossa ja Pohjoismaiden ministerineuvostossa.Työympäristöasiat kuuluvat työelämän ministerineuvostolle.

Työympäristöalan yhteistyötä ohjaa työympäristösopimus ja määräaikaiset työelämäalan yhteistyöohjelmat.

Päivitetty: 22.4.2026 14.28