Pääministeri Sanna Marin avasi hallituksen hybridistrategiaa, myös mallinnukset ja mittarit esillä perjantain tilannekatsausinfossa

Hallituksen hybridistrategia ja koronavirusta koskevat mallinnukset ja mittarit olivat perjantaina 15. toukokuuta aiheina hallituksen koronatilannekatsauksessa.

Tilaisuudessa pääministeri Sanna Marin avasi hallituksen hybridistrategiaa ja sosiaali- ja terveysministeriön strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Taneli Puumalainen kertoivat mittareista ja ennusteista, joilla koronavirustilannetta arvioidaan.

Hallitus antoi yleisistunnossaan 6. toukokuuta periaatepäätöksen, jossa kuvataan hallituksen hybridistrategiaa koronavirusepidemian torjumiseksi ja kerrotaan miten asetetuista rajoitustoimenpiteistä hallitusti ja asteittain luovutaan.

Pääministeri Sanna Marin korosti puheenvuorossaan, että hallituksen hybridistrategia ei ole joko tai -strategia, vaan se on sekä että -strategia. Sen avulla pyritään siirtymään laajoista yhteiskuntaa koskevista rajoitustoimenpiteistä kohti testaa, jäljitä, eristä ja hoida -toimintamallia, mutta samaan aikaan rajoitustoimenpiteitä on yhä käytössä ja niiden purkamisen vaikutuksia epidemian kulkuun seurataan tarkasti.

”Etenemme näin, sillä rajoitustoimilla on monia haitallisia vaikutuksia yksilöille ja yhteiskunnalle. Vaikutukset ovat taloudellisia ja inhimillisiä. Laajamittaisten rajoitustoimien ylläpitäminen ei ole kestävää, ja mitä pidempään ne ovat käytössä, sitä haitallisemmaksi niiden vaikutukset muodostuvat”, pääministeri sanoi.

”Samaan aikaan, emme kuitenkaan halua, että virus lähtee leviämään yhteiskunnassa hallitsemattomasti. Myös sillä olisi kova inhimillinen ja taloudellinen hinta. Siksi rajoituksia puretaan vähitellen ja seurataan tarkkaan, miten epidemia kehittyy”, pääministeri lisäsi.

Pääministeri totesi, että tasapainoilemme tilanteessa, joka on vakava ja mahdollisesti pitkäaikainen. ”Kyse on globaalista laajalle levinneestä pandemiasta, ja on vielä paljon sellaista, jota emme yksinkertaisesti tiedä.”

Mikä on hallituksen tavoite?

Hallituksen tavoitteena on estää viruksen leviämistä yhteiskunnassa, turvata terveydenhuollon kantokyky ja suojella erityisesti riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä. ”Nämä tavoitteet ovat olleet koko ajan samat ja pyrimme toimillamme varmistamaan niiden toteutumisen”, pääministeri tähdensi.

”Tavoite viruksen leviämisen estämisestä tarkoittaa, emme halua viruksen leviävän. Emme halua, että ihmiset altistuvat virukselle ja sen aiheuttamalle taudille, joka on osalla sairastuneista erittäin vakava. Siksi olemme asettaneet kovia rajoitustoimia jo hyvin varhaisessa vaiheessa epidemiaa ja siksi rajoitustoimia on yhä käytössä.”

Pääministeri sanoi, että oikea-aikaisilla toimilla olemme onnistuneet hillitsemään epidemian etenemistä ja olemme toistaiseksi pystyneet välttämään tautipiikin.

”Tästä kuuluu kiitos kaikille Suomessa asuville ihmisille, jotka olette osaltanne toimineet vastuullisesti. Jatkossakin meidän jokaisen on huomioitava toiminnassamme oma ja kanssaihmisten terveys.”

Terveydenhuollon kantokyvyn turvaaminen tarkoittaa sitä, että voimme kaikissa tilanteissa varmistaa riittävän hoitokapasiteetin ja jokainen sairastunut saa tarvitsemansa avun. Tehohoitokapasiteettia on nostettu ja näin varauduttu mahdollisiin muutoksiin tautitilanteessa.

Riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä halutaan suojella taudilta, koska se voi olla hyvin vakava ja jopa kuolemaan johtava riskiryhmiin kuuluvilla.

”Kyse ei ole siitä, että haluamme vaikeuttaa esimerkiksi ikääntyneiden suomalaisten elämää. Meillä on kuitenkin velvollisuus kertoa ihmisille se tieto, joka meillä taudista on ja pyrkiä ehkäisemään ihmisten vakavaa sairastumista ja ylimääräisiä kuolemia”, pääministeri korosti.

”Siksi olemme antaneet suosituksen esimerkiksi ikääntyneille välttää fyysisiä kontakteja muihin ihmisiin mahdollisuuksien mukaan. Olemme kuitenkin samalla korostaneet, että jokainen itse arvioi ja harkitsee, miten suositusta noudattaa.”

”Mikäli ikääntynyt kokee, että lapsenlapsen tapaaminen on tärkeämpää kuin suojata omaa terveyttä mahdolliselta altistumiselta virukselle, on näin mahdollista toimia. Hallitus ei sitä kuitenkaan nykyisen tiedon valossa voi suosittaa”, pääministeri sanoi.

Erityisenä huolena on viruksen leviäminen hoivayksiköissä ja sen vuoksi vierailut niissä on toistaiseksi kielletty. ”Etsimme kuitenkin tapoja mahdollistaa turvalliset sosiaaliset kontaktit myös näissä asuville ihmisille”, pääministeri kertoi.

Testaa, jäljitä, eristä ja hoida -toimintamalli

Pääministeri Marin totesi, että testauskapasiteettia on nostettu ja nostetaan yhä. Samoin jäljittämisen resursseja on vahvistettu. Näin varaudutaan myös epidemian mahdolliseen seuraavaan aaltoon.

”Jotta toimintamalli toimisi mahdollisimman hyvin ja altistuneet pystyttäisiin mahdollisimman tehokkaasti jäljittämään, tarvitsemme avuksi mobiilisovelluksen, jonka mahdollisimman moni ihminen myös ottaisi käyttöön”, pääministeri sanoi.

Lainsäädännön valmistelu on käynnissä sosiaali- ja terveysministeriössä. Tämän hetkinen arvio on, että sovellus voitaisiin ottaa käyttöön kesällä.

”Hybridistrategian noudattamista koronaviruksen leviämisen estämiseksi on tarpeellista jatkaa niin kauan, kunnes epidemia on saatu globaalilla tasolla hallintaan. Koska tällä hetkellä on vielä suurta epävarmuutta koronavirukseen liittyen, päivitetään strategiaa tarvittaessa uuden tutkimustiedon myötä”, pääministeri sanoi.

”Opimme koronaviruksesta koko ajan lisää, mutta vielä emme tarkkaan tunne sen käyttäytymistä. Emme esimerkiksi varmuudella tiedä, onko viruksella kausivaihtelua. On mahdollista, että kesäksi epidemia hiipuu ja taudin uusi aalto tulee syksyllä. Meidän on varauduttava myös siihen.”

Suomen hybridistrategian vaikuttavuutta koronavirusepidemian torjumisessa seurataan epidemiologisten, lääketieteellisten ja toiminnallisten mittareiden avulla. "Yksi mittari ei kerro kokonaiskuvaa, siksi epidemian kehittymistä ja toimien vaikuttavuutta seurataan usealla mittarilla", pääministeri korosti.

Pääministeri sanoi, että hallitus ei ole asettanut tavoitetta tietystä R0-luvusta kahdesta syystä.

”Ensinnäkään se ei yksin kuvaa tilannetta kattavasti ja vaihtelee myös alueittain. Tautia esiintyy ryppäissä ja epidemian kulkua on vaikea ennustaa. Toiseksi yksittäisen luvun asettaminen vaikkapa R1 voisi johtaa oletukseen, että hallituksen toimet olisivat sidottuja tähän lukuun. Näin yksinkertainen asia ei kuitenkaan ole.”

Hallitus arvioi toimiensa vaikutuksia ja seurauksia kattavasti. ”Arvioimme esimerkiksi rajoitustoimenpiteiden epidemiologisia, mutta myös muita ihmisten hyvinvointiin ja talouteen liittyviä seurauksia. Linjaukset toimista tehdään kokonaisharkinnan pohjalta, ei sen mukaan mikä ilmaantuvuusluku kulloinkin on.”

Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman tilannekuva- ja mallinnusryhmän ensimmäinen viikkoraportti julkaistiin perjantaina.

Tilaisuuden esittelymateriaali
Kuvia tiedotustilaisuudesta | Flickr
Tiedotustilaisuuden tallenne | YouTube