Nuorten näkemyksiä sosiaaliturvasta ja sen kehittämisestä - Kuulemisen tuloksia esitellään webinaarissa 20.1.2023

Yli 1500 lasta ja nuorta osallistui sosiaali- ja terveysministeriön järjestämään kuulemiseen, jossa selvitettiin lasten ja nuorten näkemyksiä sosiaaliturvasta ja sen kehittämisestä. Kuuleminen toteutettiin osana sosiaaliturvauudistuksen valmistelua ja kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa. Tuloksia esitellään sosiaaliturvakomitean kokouksessa perjantaina 9.12.2022 sekä yleisölle avoimessa webinaarissa 20.1.2023.

Lapset ja nuoret pääsivät vaikuttamaan ja kertomaan mielipiteensä sosiaaliturvasta ja sen tulevaisuudesta vastaamalla kyselyyn. Kysely oli suunnattu 13–20-vuotiaille ja siihen oli mahdollista vastata 7.9.–31.10.2022 välisenä aikana. Kysely oli saatavilla suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja pohjoissaameksi. Kyselyyn vastasi 1281 nuorta ympäri Suomea. Suurin osa vastaajista oli 15–17-vuotiaita.

Kaikille avoimen kyselyn lisäksi nuorille järjestettiin 15 työpajaa. Työpajoihin osallistui yhteensä 251 13–23-vuotiasta. Työpajoja järjestettiin yläkouluissa, ammattioppilaitoksissa, lukioissa sekä muun muassa vanhempien eron kokeneille nuorille ja lastensuojelun sijaishuollon piirissä oleville nuorille.

Kuulemistoimenpiteiden toteutuksesta vastasivat Nuorten Akatemia ja Lastensuojelun Keskusliitto ministeriön toimeksiannosta.

Nuorilla on paljon kokemuksia sosiaaliturvasta

Nuorilla on monenlaisia kokemuksia erilaisten sosiaaliturvaetuuksien ja taloudellisten tukien saamisesta. Kokemukset ovat joko omakohtaisia tai liittyvät perheen tai muun lähipiirin kokemuksiin. Nuorille tutuimpia etuuksia ovat lapsilisä, opintotuki ja asumistuki. Monet kyselyyn vastanneista kertovat etuuksien tulleen tarpeeseen itselleen tai perheelle.

"Perheeseeni kuuluu monta sisarusta ja äiti on kotona ja isä töissä, ja lapsilisän merkitys on käsittääkseni aika tärkeä osa toimeentuloa perheessämme."

Nuorilla on myös kokemuksia siitä, että tukea ei ole saanut, vaikka sitä olisi tarvinnut (27 % kyselyyn vastanneista). Kysymyksen avoimissa vastauksissa kuvattiin muun muassa tosiasiallisen työkyvyn puutetta sekä puolison tai vanhempien tulojen vaikutusta omaan etuudensaantiin.

"Erityisesti tukea on vaikea saada, kun sairastuu. Tukea ei myönnetä, koska katsotaan, että henkilö on työkykyinen, vaikka hän kärsisi useammista ja vakavistakin sairauksista."

"Erityisesti opintotuen kanssa, jota lukiolaiset eivät saa, koska asuvat vanhemmilla. Ei käy töissä eikä vanhemmat maksa, niin joutuu käyttämään säästörahat oppikirjoihin."

Noin puolet kuulemiseen osallistuneista nuorista on ollut huolissaan omasta, perheensä tai vanhempiensa taloudellisesta tilanteesta tai toimeentulosta. Taloudellisen huolen taustalla on vastausten perusteella monenlaisia perhetilanteeseen, elämäntilanteeseen ja itsenäistymiseen liittyviä tekijöitä, kuten opiskelu, pienituloisuus, mielenterveyden haasteet, vanhemman työttömyys sekä perheen kulujen kattaminen vain yhden vanhemman tuloilla. Vastauksissa näkyvät myös ajankohtaiset yhteiskunnalliset aiheet, kuten kohonneet elinkustannukset ja koronapandemia.

Luottamus tulevaisuuteen on pääosin vahvaa

Kuulemisen tulosten perusteella valtaosa nuorista suhtautuu tulevaisuuteen ja omiin mahdollisuuksiinsa valoisasti. He luottavat, että tulevaisuus tuo mukanaan hyviä asioita ja monet heidän unelmistaan toteutuvat (80 % kyselyyn vastanneista). Nuorilla on myös kyselyn perusteella suhteellisen vahva luottamus siihen, että yhteiskunta tukee heidän selviytymistään esimerkiksi sosiaaliturvan kautta (63 % kyselyyn vastanneista).

Noin joka kymmenes kyselyyn vastannut nuori luottaa heikosti sekä omiin mahdollisuuksiinsa, hyvään tulevaisuuteen että yhteiskunnan tukeen. Nuorten heikompi luottamus tulevaisuuteen ja omiin mahdollisuuksiinsa on yhteydessä eri taustatekijöihin, kuten koettuun huoleen omasta tai perheen taloudellisesta tilanteesta sekä negatiiviisin kokemuksiin taloudellisen tuen saamisesta.

Sosiaaliturvajärjestelmän periaatteet jakavat mielipiteitä

Suurin osa (86 %) kyselyyn vastanneista nuorista on sitä mieltä, että yhteiskunnan tulee tarjota taloudellista tukea sitä tarvitseville. Nuoret kokevat tärkeäksi esimerkiksi perheiden, opiskelijoiden, sairastavien, vammaisten ja työkyvyttömien tukemisen. Samalla nuorille on tärkeää työllisyyden edistäminen niin yhteiskunnallisin toimenpitein kuin ihmisten oman aktiivisuuden kautta. 58 prosenttia kyselyyn vastanneista ja 48 prosenttia työpajaan osallistuneista katsoo, että työkykyisillä pitää olla velvollisuus tehdä töitä. Noin puolet kuulemiseen osallistuneista nuorista piti suomalaista yhteiskuntaa oikeudenmukaisena.

"Kaikkein heikoimmassa tilanteessa oleville, jotta heidät saadaan takaisin yhteiskunnan raiteille ja muillekin, joilla on hankaluuksia oman talouden ylläpidossa itsestä riippumattomista syistä."

"Oikeudenmukaisuus on aika vaikee käsite, mutta kyllähän tää jotenkin toimii."

Nuorten ehdotuksia sosiaaliturvan kehittämiseksi

Sosiaaliturvan kehittämiseksi nuorilla on lukuisia ehdotuksia. Etuuksia tulisi vastausten mukaan kehittää niin, että tuen taso vastaisi paremmin elinkustannusten nousua. Nuorten mielestä perheenjäsenen tai kumppanin tulojen ei tulisi vaikuttaa niin paljoa henkilön saamiin etuuksiin. Myöskään lahjat, säästöt ja läheisten mahdollisuus tarjota tukea eivät saisi vaikuttaa tuen määrään. Lapsilisää ehdotetaan jatkettavan 18 ikävuoteen saakka. Vastauksissa toivotaan myös panostuksia etuuksista tiedottamiseen.

Avoimissa vastauksissa mainitaan, että etuuksien tulisi kannustaa ihmisiä hakemaan töitä ja tukea työllistymistä nykyistä enemmän, ja että opintotuen tulisi mahdollistaa työnteko paremmin. Vastauksissa ehdotetaan myös perustuloa ja etuusjärjestelmän yksinkertaistamista. Vastauksissa toivottiin myös, ettei sosiaaliturvaa rahoitettaisi valtionvelalla eivätkä sen kustannukset kansalaisille nousisi liian suuriksi. 

"Perustulo, joka voitaisiin verottaa progressiivisesti pois tulojen lisääntyessä. Toivoisin myös pitkäjänteisyyttä tukiin; ihmisen on voitava säästää ja kerätä varallisuutta tilapäisessä köyhyydessä. Muuten sukupolvet jäävät kädestä suuhun -koukkuun tukijärjestelmään, kun pienituloisena säästäminen ei kannata."

"Saan opintorahaa. Se ei oikein riitä elämiseen, niin pitää käydä opintojen ohella töissä, sillä en uskalla ottaa taidealalle valmistuessa lainaa. Ajattelen, että etuudet luovat perusturvan, joka mahdollistaa hyvinvoinnin. Toisaalta ne ovat kalliita valtiolle ja niiden rahoittaminen velkarahalla pidemmän päälle kestämätöntä."

Tulosten käsittely sosiaaliturvakomiteassa

Kuulemisen perusteella nuorilla on paljon kokemuksia ja näkemyksiä sosiaaliturvasta ja sen kehittämisestä. Kuulemisen tuloksia käsitellään sosiaaliturvakomitean kokouksessa 9.12.2022. 

Tammikuun 20. päivä 2023 järjestetään yleisölle avoin webinaari, jossa esitellään tuloksia ja paneudutaan siihen, miten tuloksia tulisi hyödyntää osana sosiaaliturvauudistusta.

• Raportti: Nuorten näkemyksiä sosiaaliturvasta ja sen kehittämisestä – Lasten ja nuorten kuuleminen sosiaaliturvauudistuksessa
• Sosiaaliturva lapsille ja nuorille

Lisätietoja

asiantuntija Sara Mäkäräinen, [email protected], p. 0295 163 168
projektipäällikkö Sonja Hämäläinen, [email protected], p. 050 560 1674