Veden laadusta ja kulutuksesta saa jatkossa paremmin tietoa

EU:n juomavesidirektiivi on pantu täytäntöön Suomen kansallisessa lainsäädännössä. Lainsäädäntömuutokset tulivat voimaan 12.1.2023. Muutokset koskevat useaa eri lakia ja asetusta. Uudistuksen tärkein tavoite on turvata ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatu ja lisätä veden laadusta tiedottamista.

Kansalaiset saavat jatkossa nykyistä enemmän tietoa veden kulutuksestaan ja veden laadusta. Talousvettä toimittavien laitosten on toimitettava asiakkailleen vuosittain tietoja veden kulutuksesta ja hinnasta ilman asiakkaan erillistä pyyntöä. Laitoksen asiakkaan, kuten esimerkiksi taloyhtiön, on välitettävä nämä tiedot talousveden loppukäyttäjille. 

Talousveden laatutiedot julkaistaan jatkossa Vesi.fi –verkkopalvelussa. Tietoja veden laadusta alkaa kertyä verkkosivulle sitä mukaa, kun uusia tutkimuksia talousveden laadusta tehdään. Tutkimusten vuosittainen lukumäärä vaihtelee sen mukaan, kuinka paljon laitos toimittaa vettä.

Uudistus tehostaa riskinarviointia ja -hallintaa

Talousveden laadun parantamista edistetään erityisesti tarkennetun riskinarvioinnin ja riskinhallinnan avulla. Laatuun vaikuttavia riskitekijöitä seurataan talousveden valmistukseen käytettävästä raakavedestä, talousveden toimitusketjusta ja hanavedestä. Myös talousvettä toimittavien laitosten omavalvontaa tarkennettiin uudistuksessa.

Rakennusten vesilaitteistoille on jatkossa uutena asiana tehtävä veden laatua koskeva riskinarviointi, jotta pystyttäisiin torjumaan erityisesti Legionella-bakteeria. Legionella voi aiheuttaa ihmiselle vakavan legionelloosi-keuhkokuumeen. Tapauksia tilastoidaan Suomessa keskimäärin 30 vuosittain. Riskinarviointivelvoite koskee ns. ensisijaisina tiloina käytettäviä rakennuksia, joissa suuri määrä ihmisiä voi altistua veden aiheuttamille riskeille. Tällaisia rakennuksia ovat mm. uimahallit ja kylpylät, hotellit, sairaalat, sekä laitoshoitoa antavat yksiköt.

Talousveden kanssa kosketuksissa oleville materiaaleille kuten vesijohdoille laaditaan koko EU:n laajuiset hygieniaa koskevat vähimmäisvaatimukset, jotka tarkentuvat myöhemmin EU:n komission antamilla säädöksillä. Markkinavalvontaviranomainen valvoo jatkossa, että kaikki markkinoille saatettavat vedenjakeluketjussa käytettäviksi tarkoitetut tuotteet täyttävät hygieniavaatimukset.  Muutoksilla pyritään varmistamaan, että uusissa vesilaitteistoasennuksissa käytettävät tuotteet ovat vaatimusten mukaisia eikä niistä liukene talousveteen terveydelle haitallisia aineita.

Uudistus koskee usean ministeriön hallinnonalaa

EU:n juomavesidirektiivi laadittiin ensimmäisen kerran vuonna 1998, ja sen uudelleen laadittu versio tuli voimaan 12.1.2021. Jäsenmailla oli kaksi vuotta aikaa saattaa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään. Suomessa muutoksia tehtiin terveydensuojelu-, vesihuolto- ja ympäristönsuojelulakiin sekä eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annettuun lakiin. 

Lisäksi direktiivi pantiin täytäntöön alempiasteisilla säädöksillä, jotka koskevat raakaveden ja talousveden laatua ja riskinarviointia, talousvettä toimittavien laitosten omavalvontaa, vesihuollon tietojärjestelmiä ja tiedottamista sekä rakennusten vesilaitteistoja. Muutokset koskevat sosiaali- ja terveysministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonaloja.

• Laki terveydensuojelulain muuttamisesta
• Laki vesihuoltolain muuttamisesta
• Laki ympäristönsuojelulain 222 §:n muuttamisesta
• Laki eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
• Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta
• Valtioneuvoston asetus vesihuollon tietojärjestelmästä ja tiedottamisesta
• Valtioneuvoston asetus talousveden tuotantoketjun riskienhallinnasta ja omavalvonnasta
• Valtioneuvoston asetus terveydensuojeluasetuksen muuttamisesta
• Ympäristöministeriön asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta

Lisätietoa

Terveydensuojelulaki, talousveden kanssa kosketuksissa olevat materiaalit ja tuotteet: Neuvotteleva virkamies Jarkko Rapala, sosiaali- ja terveysministeriö, puh. 0295 163 315, [email protected]

Vesihuoltolaki: Neuvotteleva virkamies Johanna Kallio, maa- ja metsätalousministeriö, puh. 0295 162 011, [email protected]

Rakennusten vesilaitteistojen riskinarviointi: Erityisasiantuntija Tomi Marjamäki, ympäristöministeriö, puh. 0295 250 027, etunimi.sukunimi(at)gov.fi

Ympäristönsuojelulaki: Lainsäädäntöneuvos Erja Werdi, ympäristöministeriö, puh. 0295 250 312, [email protected]

Markkinavalvonta: Ryhmäpäällikkö Paula Porkola, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), puh. 0295 052 081, [email protected]

Vesi.fi-sivusto: Projektipäällikkö Seija Rantonen, Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 251 126, [email protected]