Minna Saario:
Digitalisaatio sallii asioiden tekemisen uudella tavalla – Onnistunut muutos rakentuu alan asiantuntemuksesta

Laskitko askeliasi tai syömisiäsi kännykkäsovelluksella? Varasitko vastaanottoajan lääkärille sähköisesti omalta tietokoneeltasi? Kysyitkö neuvoja hoitajalta etäyhteyden kautta? Arkiset asiat muuttuvat digitalisaation edetessä, samalla muuttuvat myös tutut toimintatapamme.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeiden kasvu ja samanaikainen palveluiden tuotantoon käytettävissä olevan rahan ja henkilöstön niukkuus edellyttävät toimintatapojen kehittämistä. Digitalisaatio on yksi väline, jolla pyritään parantamaan epätasapainoa kysynnän ja tarjonnan välillä.

Digitalisaatiolla tarkoitetaan ilmiötä, jossa ICT-teknologian käyttö lisääntyy ja laajenee uusille elämänalueille, ja aiheuttaa muutoksia toimintatavoissa. Muutokset ovat arkielämässä suuria ja nähdään usein vaikeasti hallittavina. 

Yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti vaikuttava digitalisaation hyödyntäminen edellyttää selkeitä tavoitteita, asiakkaiden mukaan ottamista sekä johdettuja muutosprosesseja ja koordinoituja toimenpiteitä. 

Digitalisaatio tuo palvelun sinne missä sitä ei muuten olisi

Sosiaali- ja terveydenhuollossa digitalisaation mahdollisuuksia on vielä hyödynnettävissä, mutta paljon jo tehtykin. Uudet digipalvelut eivät ole syntyneet tyhjästä. Ne ovat vaatineet vuosien kehitystyön lainsäädäntömuutoksista alan toimintatapojen muovaamiseen ja ammattilaisten kouluttamiseen sekä sote-organisaatioiden muutosjohtamiseen.

Etälääketiede on hyvä esimerkki onnistuneesta digitalisaation hyödyntämisestä. Etälääketieteen kehittymisen ja käyttöönoton mahdollistivat sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten, ICT asiantuntijoiden ja lainsäädännön asiantuntijoiden tavoitteellinen yhteistyö ja ennakkoluuloton asenne.

Etälääketieteen suurimpana hyötynä on palvelun riippumattomuus ajasta ja paikasta. Etäyhteys mahdollistaa laajan asiantuntijajoukon yhteistyön ja osaamisen saamisen yksittäisen asiakkaan hyväksi. Yhä useammin asiakas kohtaa lääkärin, hoitajan tai terapeuttinsa etänä hänelle sopivimpaan aikaan.

On hyvä huomata, että etävastaanoton vaihtoehto ei useinkaan ole tavanomainen vastaanotto, vaan että vastaanottoa ei ole lainkaan. Etävastaanotto on monesti myös asiakkaalle paras vaihtoehto. Siksi on tärkeää, että etävastaanottotoimintaa halutaan lisätä, ja nähdään, että digitaalisten palvelujen avulla voidaan yhä paremmin vastata lisääntyvään palvelutarpeeseen.

Digipalvelu voi vapauttaa aikaa ammattilaisen ja asiakkaan kohtaamiseen

Etävastaanotto sopii muun muassa terapian tarjoamiseen, koska se madaltaa avun saamisen kynnystä asiakkaille, joilla on vaikeuksia poistua kotoaan. Digitaalisuus auttaa myös lääkityksen tai hoidon seurannassa, ja potilas voi mobiilisovelluksien avulla saada tukea terapiakäyntien välillä. 

Osissa kunnista on kouluterveydenhuollossa käytössä etukäteen täytettävä terveystapa- ja oirekysely. Sähköisen kyselyn avulla koululaisen terveystarkastusvastaanoton pituutta ja kiireellisyyttä voidaan arvioida siten, että vastaanotto vastaa paremmin yksilölliseen tarpeeseen. Kuntatoimijoiden yhteistyössä kehittämä Omaolo-palveluLänk till en annan webbplats tarjoaa digitaalisia oirearvioita jo useisiin eri terveysongelmiin. Digitalisaatiota tulisi hyödyntää yhä enemmän juuri tällaisissa ennaltaehkäisevissä ja itsenäistä pärjäämistä tukevissa toiminnoissa.

Näissä esimerkeissä digiratkaisut tarjotaan joustavasti palveluprosessin eri vaiheissa ja ne helpottavat ihmisten avunsaantia. Samalla ne mahdollistavat ammattilaisten resurssit niihin toimintoihin, joissa henkilökohtainen kontakti ja vuorovaikutus ovat erityisen tarpeellisia.

Digimuutosta ei voi tehdä tai ohjata toimialan ulkopuolelta

Sosiaali- ja terveydenhuollossa on runsaasti perinteisiä toiminta- ja palvelumalleja, joita voidaan muuttaa toimivammiksi ja tehokkaammiksi hyödyntämällä digitalisaatiota. Myös asiakkaiden muuttuneet toimintatavat ja –valmiudet tulisi huomioida nykyistä paremmin.

Muutoksen suunnittelu ja toteutus edellyttävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän, palvelujen ja niitä koskevan lainsäädännön osaamista. Lisäksi tulee tuntea toimialasidonnaiset käytännöt, ajattelumallit sekä asiakkaiden toiminta ja odotukset. Muutoksen tueksi tarvitaan hyviä ehdotuksia ja esimerkkejä toimialan ulkopuolelta.

Varsinaista toiminnan muutosta ei kuitenkaan voi tehdä tai ohjata ulkoa.

Digitalisaatiota ja sen luomia mahdollisuuksia voidaan kansallisesti tukea yleisillä säädöksillä ja yhteisillä ICT-palveluilla. Digitalisaation vaikuttava hyödyntäminen edellyttää kuitenkin soveltamisalueen syvällistä ja monipuolista tuntemista.

Olennaista on, että toimiala tunnistaa kehittämistarpeet ja mahdollisuudet, kykenee asettamaan tavoitteet sekä ohjaamaan ja johtamaan muutosprosessia. Sote:ssa sote:n ja sen asiantuntemuksen tulee olla isäntä ja digityökalujen renki.

Minna Saario
johtaja, digitalisaation ja tiedonhallinnan ryhmä
sosiaali- ja terveysministeriö