Työsuojeluvalvonnalla vahvistetaan kestävää ja reilumpaa työelämää
Työelämän muutokset haastavat työsuojeluvalvonnan. Tapaturmien, ammattitautien ja muiden työstä aiheutuvien terveyshaittojen torjunnan lisäksi työsuojeluvalvonnalla on kasvava rooli reilun työelämän varmistamisessa.
Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet huolehtivat työsuojelun alueellisesta valvonnasta ja ohjauksesta. Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee vastuualueiden toiminnan ja kehittämisen yhteiset tavoitteet nelivuotiskausittain niin sanotussa runkosuunnitelmassa. Vuosien 2024-2027 suunnitelma on nyt valmistunut.
Työsuojeluvalvonnan tavoitteisiin kaudelle 2024-2027 ovat vaikuttaneet erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön konsernin strategia ja sitä täsmentävät työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset, Petteri Orpon hallituksen ohjelma sekä työelämän toimintaympäristön analyysi.
Valvonta tukee työllisyyttä
Työturvallisuus ja työolot ovat tärkeä osa Suomen talouden kestävyyttä ja kilpailukykyä. Työvoiman saatavuuden turvaamiseksi haavoittuvassa asemassa olevien työntekijäryhmien (kuten nuoret, työuran loppuvaiheessa olevat, työntekijät, joiden toimintakyvyssä tapahtuu muutos, ulkomaalaiset työntekijät, osatyökykyiset työntekijät, vuokratyöntekijät) työoloihin on kiinnitettävä huomiota. Valvonnan havaintojen perusteella erityisesti ulkomaalaiset sekä ulkomaalais- ja maahanmuuttajataustaiset työntekijät ovat usein eriarvoisessa tilanteessa kuin muut työntekijät.
Työsuojeluvalvonnalla pyritään varmistamaan, että kaikkien työntekijäryhmien työolot ovat turvalliset ja terveelliset, ja että työpaikoilla noudatetaan reiluja työsuhteen ehtoja. Näin osaltaan parannetaan myös työmarkkinoilla haavoittuvassa asemassa olevien työntekijöiden asemaa sekä vähennetään eriarvoisuutta.
Työpaikan riskien arviointi on keskeinen menetelmä terveellisten ja turvallisten työolojen sekä reilujen työsuhteen ehtojen varmistamiseksi. Pula osaavasta työvoimasta voi lisätä myös vuokratyön ja alihankinnan käyttöön liittyviä työturvallisuusriskejä.
Resurssit ohjataan tehokkaasti
Valvonnan vaikuttavuutta tavoitellaan entistä monipuolisemmalla keinovalikoimalla ja kohdentamalla resursseja siten, että toiminnalla saadaan aikaan mahdollisimman suuri yhteiskunnallinen vaikuttavuus.
Keinovalikoimaa hyödynnetään aiempaa systemaattisemmin ja ennakoivammin. Työpaikkatarkastus on jatkossakin työsuojeluviranomaisen tärkein toimintamuoto.
Muita työsuojeluviranomaisen käytettävissä olevia keinoja ovat muun muassa itsenäisesti ja yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa tehtävä monikanavainen viestintä, työpaikkojen oman työsuojelutoiminnan tukeminen sekä valvonnasta kertyvän työelämätiedon jakaminen.
- Tervettä työtä – työsuojelun vastuualueiden runkosuunnitelma 2024-2027 (Valtioneuvoston julkaisuarkisto)
- Sosiaali- ja terveysministeriön konsernin strategia
- Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2030 (Valtioneuvoston julkaisuarkisto)
- Vahva ja välittävä Suomi - Pääministeri Orpon hallitusohjelma (Valtioneuvosto)
- Tyosuojelu.fi
Lisätietoja
Arto Teronen, valvontajohtaja, STM, p. 0295 163 493, [email protected]
Hanna-Kaisa Rajala, työsuojelun vastuualueen johtaja (PSAVI), p. 044 715 59516, [email protected]