Työterveyslaitos ja sosiaali- ja terveysministeriö tiedottavat
Työn muokkaus tukee työssä jaksamista mielenterveysongelmissa
Mielenterveyden häiriöt ovat työikäisillä yleisiä. Kelan korvaamista sairauspäivistä noin joka neljäs johtuu mielenterveyden häiriöstä, ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevista noin puolet on määräaikaisella tai pysyvällä eläkkeellä mielenterveyden häiriön vuoksi. Työn muokkauksen keinoilla voidaan helpottaa työhön paluuta työkyvyttömyysjakson jälkeen ja tukea kuormittunutta työntekijää. Keinoja on koottu uuteen Työterveyslaitoksen ja sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemaan oppaaseen.
– Työnantaja ja työntekijä voivat sopia esimerkiksi työajan lyhentämisestä, määräaikaisesta muutoksesta työtehtävissä tai rauhallisempaan työtilaan muuttamisesta, sanoo erityisasiantuntija Pauliina Mattila-Holappa Työterveyslaitoksesta.
– Myös työkaverin tuki on tärkeää ja työn muokkauksessa voidaan hyödyntää parityöskentelyä.
Mielenterveyden häiriö voi väsyttää tai haitata keskittymistä
Tilanteet, joissa työntekijä palaa töihin mielenterveyden häiriöstä johtuneen sairausloman jälkeen, ovat työpaikoilla yleisiä. Suurin yksittäinen työkyvyttömyysjaksojen syy on masennus.
Mielenterveyden häiriöt ovat laaja kokonaisuus sairauksia, ja niiden vaikutus työkykyyn vaihtelee paljon. Mielenterveyden häiriö voi ilmetä työpaikalla esimerkiksi nopeana väsymisenä ja keskittymisvaikeuksina, aloitekyvyttömyytenä, pelkona toimia sosiaalisissa tilanteissa, mielialan vaihteluina tai huonommuuden tunteina.
– Vaikutukset työkykyyn ovat usein ohimeneviä. Toipuminen tapahtuu kuitenkin pidemmän ajan kuluessa, ja sopivasti mitoitettu työ voi edistää toipumista, muistuttaa Mattila-Holappa.
– Samoja työn muokkauksen keinoja voidaan hyödyntää myös liiallisesti kuormittuneen työntekijän tukemisessa, vaikka kyse ei olisi varsinaisesta sairaudesta.
Työntekijä, esimies ja työterveyshuolto tekevät yhteistyötä
– Työn muokkauksen suunnittelu on työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon yhteistyötä, korostaa lääkintöneuvos Riitta Sauni sosiaali- ja terveysministeriöstä.
– Työn muokkaus ei perustu diagnoosiin, vaan pitää tunnistaa ne työn piirteet ja tilanteet, joissa on sairauden vuoksi vaikea pärjätä. Työterveyshuolloilla on asiantuntemusta työntekijän terveyden ja työn suhteen arvioimiseen. Käytännön järjestelyissä esimiehen rooli on keskeinen.
Yksittäisen työntekijän työn muokkaaminen ei aina riitä. Jos terveydentilan heikentymiseen on vaikuttanut esimerkiksi liian suuri työmäärä tai epäasiallinen kohtelu, työpaikan epäkohtia tulee korjata laajemmin. Yksittäisen työntekijän työtä muokatessa voidaan löytää uusia työn tekemisen tapoja, jotka hyödyttävät koko työyhteisöä.
Työn muokkauksen keinoja voivat olla esimerkiksi
- siirtyminen väliaikaisesti pois asiakas- tai esimiestyöstä
- tehtävien pilkkominen pienempiin osiin esimiehen tai työkaverin avulla tai taukojen lisääminen
- parityöskentely tai sopiminen yhdestä tukihenkilöstä, jonka kautta voi viestiä laajemman työporukan kanssa.
Joskus työtehtäviin ei tarvita muutosta, mutta työajan lyhentäminen vähentää kokonaiskuormitusta ja antaa voimavaroja toipumiseen. Tässä tilanteessa voidaan hyödyntää osasairauspäivärahaa tai osatyökyvyttömyyseläkettä.
– Hyvässä työyhteisössä hyväksytään se, että meidän kaikkien voimavarat vaihtelevat työuran aikana, sanoo Pauliina Mattila-Holappa.
Lisätietoja:
Pauliina Mattila-Holappa, erityisasiantuntija, Työterveyslaitos
puh. 043-8244041, sähköposti pauliina.mattila-holappa(at)ttl.fi
Riitta Sauni, lääkintöneuvos, sosiaali- ja terveysministeriö, Työ- ja tasa-arvo-osasto
puh. 0295 163 147, sähköposti riitta.sauni(at)stm.fi