Hallituksen sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutuksia arvioivat muistiot julkaistu
Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut tänään kolme muistioita, jotka arvioivat hallituksen sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutuksia vaalikauden aikana. Muistioissa on keskitytty erityisesti toimeentulotuen kokonaisuudistuksen vaikutuksiin.
Ensimmäisessä muistiossa käsitellään vuosina 2024–2025 tehtyjen sosiaaliturva- ja veromuutosten ja toimeentulotuen kokonaisuudistuksen vaikutuksia kotitalouksien toimeentulotuen käyttöön ja tulonjakoon.
Toisessa muistiossa arvioidaan budjettilakeina esiteltävien sosiaaliturvan ja sosiaali- ja terveyspalveluihin tehtävien muutosten vaikutuksia ihmisryhmittäin perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden näkökulmasta.
Kolmas muistio on tehty yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa ja siinä tarkastellaan yhteisesti toimeentulotukea, yleistukea sekä työvoimapalveluita ja työttömyysturvaseuraamuksia koskevia hallituksen esityksiä.
Muistiot on valmisteltu eduskunnan päätöksenteon tueksi.
Hallituksen sosiaaliturvamuutokset kohdistuvat aiemmin arvioitua enemmän toimeentulotuen saajiin
Ensimmäisessä arviointimuistiossa tarkastellaan hallituksen vuosina 2024–2025 toteuttamien sosiaaliturvamuutosten vaikutuksia toimeentulotuen käyttöön ja tulonjakoon. Lisäksi muistiossa arvioidaan vuoden 2026 toimeentulotukiuudistuksen vaikutuksia suhteessa aikaisempiin sosiaaliturva- ja veromuutoksiin. Arvio perustuu Kelan tilastotietoihin ja SISU-mikrosimulointimallilla tuotettuihin laskelmiin. Muistion tarkoituksena on täydentää toimeentulotuen kokonaisuudistusta koskevan hallituksen esityksen arvioita sekä täsmentää aikaisempia arvioita hallituskauden lakimuutosten vaikutuksista tulonjakoon ja pienituloisuuteen.
Muistion arviot osoittavat, että hallituksen vuosina 2024–2025 tekemät lakimuutokset ovat kohdistuneet aikaisemmin arvioitua enemmän myös toimeentulotukea vuoden aikana saaneisiin kotitalouksiin. Toimeentulotuki on myös kompensoinut aikaisemmin arvioitua harvemmin muiden etuuksien (pääosin asumistuen ja työttömyysturvan) leikkauksia. Arvioiden täsmentymisen taustalla on THL:n kehittämä malli, joka mahdollistaa tietyiltä osin tarkemman arvioinnin kuin aikaisemmin käytössä olleilla malleilla. Mallin kehittämisestä huolimatta arvioihin sisältyy edelleen merkittävää epätarkkuutta.
Arvioiden perusteella vuosien 2024–2025 lakimuutokset ja toimeentulotuen kokonaisuudistus nostavat pienituloisuusastetta koko väestössä 2,2 prosenttiyksikköä ja lasten pienituloisuusastetta 3 prosenttiyksikköä. Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2023 pienituloisuusaste oli 13,4 prosenttia ja lasten pienituloisuusaste 12,2 prosenttia. Vuoden 2026 toimeentulotuen kokonaisuudistus syventäisi pienituloisuutta ja lisäisi pienituloisten määrää vähäisesti. Hallituskauden sosiaaliturvamuutokset näkyvät myös Kelan tilastoissa toimeentulotuen saajista. Vuoden 2025 aikana toimeentulotuen saajamäärät ovat kääntyneet nousuun erityisesti tuen saamisen pitkittymisen takia. Uusien toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrässä ei ole tapahtunut merkittävää kasvua hallituskauden aikana.
- Muistio: Arvio hallituksen sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutuksista toimeentulotuen käyttöön sekä tulonjakoon
- Sosiaali- ja terveysministeriön yhteisvaikutusten arviointi (Hankeikkuna)
Sosiaaliturvaan tehtävät muutokset kohdistuvat heikommassa asemassa oleviin
Toista kertaa ilmestyvässä perus- ja ihmisoikeuksia käsittelevässä arviointimuistiossa toimeentuloturvan ja sosiaali- ja terveyspalvelujen lainsäädäntömuutoksia (2024–2026) tarkastellaan siitä näkökulmasta, miten ne kohdistuvat eri ihmisryhmiin. Samalla on arvioitu muutosten yhteisvaikutuksia perus- ja ihmisoikeuksien kannalta. Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että vaikutusten kohdistuessa samoihin henkilöihin yhteisvaikutuksia olisi aiheellista tarkastella myös esitysten perus- ja ihmisoikeusvaikutusten kannalta.
Sosiaaliturvaan kuluvalla hallituskaudella tehtyjen leikkausten syynä on ollut julkisen talouden heikko tilanne. Säästöjä on ollut välttämätöntä hakea myös suorista menoleikkauksista, ja koska sosiaaliturvamenot muodostavat valtiontalouden kannalta merkittävän menojen lähteen, säästöjä joudutaan kohdentamaan myös niihin. Tämä lähtökohta on hyväksyttävissä Suomen perustuslain ja Suomea sitovien ihmisoikeusvelvoitteiden valossa. Eduskunnan perustuslakivaliokunta ei ole havainnut kuluvalla hallituskaudella käsittelemissään lakiehdotuksissa sosiaalisten oikeuksien kannalta sellaisia ongelmia, jotka olisivat estäneet esitysten käsittelyn tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.
Vaikka julkisen talouden heikko tila lähtökohtaisesti muodostaa hyväksyttävän perusteen etuuksien tason alentamiselle, eivät sosiaaliturvaan kohdistettavat ja jo aiemmin kohdistetut leikkaukset – etenkin vuosien 2024–2027 indeksijäädytykset ja viimesijaiseen taloudelliseen tukeen eli toimeentulotukeen tehtävät leikkaukset – ole ongelmattomia perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden valossa, kun otetaan huomioon leikkausten vaikutukset eri ihmisryhmiin. Niiden ihmisten kohdalla, joihin leikkaukset kohdistuvat, ne näyttäytyvät oikeuksien suojan heikennyksinä, vaikka sinällään olisivatkin perus- ja ihmisoikeusjärjestelmän valossa sallittuja.
- Muistio: Toimeentuloturva- ja sosiaali- ja terveyspalvelu lainsäädännön 2024–2026 muutosten yhteisvaikutukset eri ihmisryhmien perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen
- Sosiaali- ja terveysministeriön yhteisvaikutusten arviointi (Hankeikkuna)
Työttömien sosiaaliturvamuutosten vaikutukset riippuvat työttömien omasta toiminnasta
Sosiaali- ja terveysministeriön omien sosiaaliturvamuutosten arviointimuistioiden lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat valmistelleet toimeentulotulotuen, yleistuen ja työvoimapalveluita ja työttömyysturvaseuraamuksia koskevien hallituksen esitysten yhteyteen oman yhteisvaikutusarvioinnin.
Näiden kolmen esityksen yhteisvaikutukset työttömien henkilöiden toimeentuloon riippuisivat pääosin heidän käyttäytymisestään. Arviointimuistion mukaan oikeutta sosiaaliturvaan heikentäisivät vain toimeentulotuen ansiotulovähennyksen poisto ja toimeentulotuen perusosaan esitetty tasomuutos. Muilta osin työttömät ja työvoimaviranomaiseen työnhakijaksi ohjattavat toimeentulotukea hakevat henkilöt voisivat toimia siten, etteivät he menettäisi oikeuttaan työttömyysetuuteen eikä toimeentulotukea alennettaisi. Toimeentulotuen alentamisen voisi välttää esimerkiksi sillä, että toimeentulotuen saaja hakeutuisi työttömäksi työnhakijaksi. Esityksillä pyritään vaikuttamaan työttömiin työnhakijoihin siten, ettei työnhakijan palveluprosessiin, työnhakuun tai palveluihin osallistumiseen liittyviä laiminlyöntejä edes tapahtuisi.
Osana muutoskokonaisuuden toimeenpanoa otetaan käyttöön työnhakijalle etukäteen lähetettävä tekstiviesti, jossa muistutettaisiin muun muassa palveluprosessiin kuuluvasta tapaamisesta työvoimaviranomaisen kanssa sekä työllistymissuunnitelmaan kirjatun toimen toteuttamisen määräajasta. Etukäteen lähetettävä muistutus ehkäisisi työnhakijan tahattomia unohtamisesta tai erehtymisestä johtuvia laiminlyöntejä. Tämä parantaisi työnhakijan mahdollisuuksia omalla toiminnallaan välttää tilanteita, joissa hän menettäisi etuusoikeutensa työttömyysturvaseuraamuksen takia.
Koska työttömien ikärakenne vaihtelee sekä työttömien ja toimeentulotuen saajien joukossa on sukupuolieroja, esitysten yhteisvaikutusten arvioidaan kohdistuvan erityisesti nuoriin ja miehiin. Yhteisvaikutukset kohdistuisivat todennäköisesti myös matalasti koulutettuihin, maahanmuuttajiin ja pitkäaikaistyöttömiin.
- Muistio: Hallituksen esitykset eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittämisestä ja työttömyysturvaseuraamuksista, yleistuesta sekä toimeentulotuen kehittämisestä; yhteisvaikutusten arviointi
- Hallituksen esitys eduskunnalle toimeentulotuen kokonaisuudistukseksi (Hankeikkuna)
- Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi (Hankeikkuna)
- Hallituksen esitys eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi (Hankeikkuna)
Muutosten tavoitteena on vahvistaa julkista taloutta ja työllisyysastetta
Esitettyjen sosiaaliturvan muutosten taustalla ovat hallituksen tavoitteet vahvistaa julkista taloutta ja työllisyysastetta. Kokonaisuutena hallituksen tavoite on vahvistaa työllisyyttä 100 000 henkilöllä. Hallitus seuraa työllisyystavoitteiden toteutumista valtiovarainministeriön arvioiden perusteella koko vaalikauden ajan.
Valtiovarainministeriön toukokuussa 2025 tehdyn arvion perusteella jo voimaan tulleet tai hallituksen maaliskuuhun 2025 mennessä valmistelemat toimet vahvistavat keskipitkän aikavälin rakenteellista työllisyyttä noin 90 000 työllisellä.
Toimeentulotulotuen kokonaisuudistuksen, yleistuen sekä työvoimapalveluita ja työttömyysturvaseuraamuksia koskevien hallituksen esitysten suora julkista taloutta vahvista vaikutus on noin 78 miljoonaa euroa. Lisäksi esitysten arvioidaan vahvistavan työllisyyttä ja sitä kautta julkista taloutta noin 48 miljoonalla eurolla. Yhteensä julkista taloutta vahvistavan vaikutuksen arvioidaan olevan siis noin 126 miljoonaa euroa.
Lisätietoja
Sosiaaliturvaministerin erityisavustaja Annu Jaakkola, p. 029 516 3330, [email protected]
Työministerin erityisavustaja Teresa Salminen, p. 029 504 7318, [email protected]
Sosiaaliturva- ja vakuutusosaston päällikkö Liisa Siika-aho, STM, p. 029 516 3085, [email protected]
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat ja palvelut -osaston päällikkö Anna Cantell-Forsbom, STM, p. 029 516 3351, [email protected]
Yhteisöt ja toimintakyky -osaston päällikkö Annakaisa Iivari, STM, p. 029 516 3371, [email protected]
Erityisasiantuntija Toni Ruokonen, työllisyyden edistäminen ja kohtaanto-ryhmä, TEM, p. 029 504 7213, [email protected]
Tiedotetta päivitetty 25.9.2025: Lisätty suorat linkit muistioihin.
