Hanne-Maria Leppäranta:
Kysely: Henkilökohtaista budjettia käytettäisiin avustaja-, kuljetus- ja siivouspalveluihin
Tampereen valinnanvapauskokeilussa kysyttiin pirkanmaalaisten ikäihmisten, vammaisten ja kehitysvammaisten henkilöiden kiinnostusta käyttää henkilökohtaista budjettia. Yli puolet vastanneista oli kiinnostunut kokeilemaan henkilökohtaista budjettia avustaja-, kuljetus- ja siivouspalveluihin. Suurinta kiinnostus oli vammaispalvelujen asiakkaiden parissa.
Minulla on työpisteeni nurkassa valokuva urheilukisoista ja voittajan omistuskirjoitus: ”Kiitos, kun teit tämän mahdolliseksi”. Sain sen viime viikolla henkilökohtaisen budjetin asiakkaalta, joka vammautui teini-ikäisenä harjoitellessaan MM-joukkueeseen. Tänä keväänä hän voitti kolmannen sijan kansainvälisissä kisoissa.
Vamman myötä laji on vaihtunut, mutta henkilökohtaisen budjetin (hebu) kautta asiakkaani on päässyt tekemään juuri niitä asioita, joihin hän 15-vuotiaana tähtäsi. Voittajan leveä hymy kuvaa erinomaisesti sitä tavoitetta, joka on kirjattu vammaispalvelulain ensimmäiseen pykälään: ”Tämän lain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä, sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä”.
Henkilökohtaisen budjetin kehityshaasteena on tällä hetkellä siirtyminen yksittäisistä asiakkuuksista kohti maakuntaa ja liikelaitosta, jossa henkilökohtaista budjettia on tarjottava kaikille vanhus- ja vammaispalvelujen asiakkaille, joilla on laaja-alainen, pitkäaikainen tuen tarve. Hyvä käytäntö on siirrettävä maakuntatasolle, jossa lukumäärät nousevat muutamista kymmenistä useisiin tuhansiin asiakkaisiin. Samalla on edelleen pidettävä mielessä yksilökeskeinen työskentelytapa, jolla aiemmin kuvaamani asiakkaan tilanteen kaltaiset onnistumiset on saatu aikaan.
Henkilökohtaisen budjetin selvityshanke on osa Tampereen valinnanvapauskokeilua.
Pirkanmaalla päätimme aloittaa perusasioista: miten paljon meillä on potentiaalisia henkilökohtaisen budjetin asiakkaita, ja kuinka moni valitsisi henkilökohtaisen budjetin.
Postitse, verkossa sekä haastatteluina tehty kyselytutkimus toteutettiin maalis-huhtikuussa 2018. Vastaajat olivat hankekuntien alueella asuvia pirkanmaalaisia vammaisia tai ikäihmisiä. Halusimme tietää, kuinka moni olisi kiinnostunut kokeilemaan henkilökohtaista budjettia, kuinka moni tarvitsee henkilökohtaisen budjetin käyttämisessä tukea, ja millaisia palveluita sillä halutaan hankkia.
Kysymykset palvelivat sekä maakuntavalmistelua henkilökohtaisen budjetin vaatimien resurssien arvioimiseksi, että Pirkanmaalla toimivia palveluntuottajia, jotka saivat tietoa asiakkaiden toivomista palvelusisällöistä. Taustatietoina asiakkailta tiedusteltiin ikää, sukupuolta ja nykyisten palvelujen käyttöä. Kysymysten määrää rajattiin tietoisesti, jotta kyselytutkimuksen täyttäminen asiakaskäynnin yhteydessä olisi mahdollista, eikä kynnys vastaamiseen nousisi kovin korkeaksi asiakkaille, jotka saivat kyselyn postitse kotiinsa.
Kyselytutkimukseen vastasi 820 vastaajaa. Kyselyyn vastanneista 30 prosenttia oli kiinnostunut ja 26 prosenttia mahdollisesti kiinnostunut kokeilemaan henkilökohtaista budjettia. Suurinta kiinnostus oli vammaispalvelujen asiakkaiden parissa.
Myös paikkakuntakohtaisia eroja löytyi. Ylöjärvellä, Pälkäneellä ja Tampereella asiakkaat ovat muita kuntia innokkaampia ottamaan henkilökohtaisen budjetin käyttöön. Merkittävä osa kaikista vastaajista ilmoitti tarvitsevansa (53 %) tai mahdollisesti tarvitsevansa (20 %) apua henkilökohtaisen budjetin suunnitteluun ja käyttöön. Monet vastaajat, jotka eivät tällä hetkellä ole kiinnostuneita valitsemaan henkilökohtaista budjettia, kokevat silti tarvitsevansa apua.
Yleisimmät palvelutarpeet Pirkanmaalla olivat avustajapalvelut (143 vastaajaa), kuljetuspalvelut (115) ja siivouspalvelut (95). Eri kunnissa tarpeet olivat erilaisia: Tampereella ja Ylöjärvellä ikäihmiset ja vammaiset olivat kiinnostuneita ostamaan liikuntapalveluja, kun taas Hämeenkyrössä ja Sastamalassa korostuivat kuljetuspalvelut. Erityisesti kehitysvammaisten vastaajien kohdalla esiin nousivat asumispalvelut ja huoli niiden kilpailuttamisesta. Useat pitkäaikaisessa parisuhteessa olevat henkilöt toivoivat, että voisivat henkilökohtaisen budjetin avulla muuttaa puolisonsa kanssa samaan asumisyksikköön.
Osa asiakkaista innovoi rohkeasti omaan arkeensa sopivia palvelusisältöjä. Palvelukeskuksen ruoka oli usein pahaa, joten he voisivat kokeilla toistakin paikkaa, avustajan kanssa voisi lähteä päivätansseihin, ja Punkalaitumelle kaivataan toistakin invataksiyrittäjää. Palvelutarpeita koottiin kuntakohtaisesti, ja niitä hyödynnettiin yrittäjäjärjestön kanssa tehtävässä yhteistyössä.
Kyselytutkimuksen ansiosta meillä on nyt karkea arvio siitä, millaisista asiakasmääristä henkilökohtaisessa budjetissa puhutaan.
56 prosenttia pirkanmaalaisista vanhus- ja vammaispalvelun käyttäjistä oli kiinnostunut henkilökohtaisesta budjetista. Valmistelutyötä voidaan jatkaa sillä johtoajatuksella, että henkilökohtaisen budjetin on mahdollistettava yli 11 000 asiakkaalle yhtä hyvin tuloksin kuin Tampereen kolmen aiemman hankkeen hebu-asiakkaille.
Tampereen hallinnoimaan henkilökohtaisen budjetin palvelusetelikokeiluun osallistuu kolmetoista kuntaa: Tampere ja Orivesi, Ylöjärvi, Nokia, Pirkkala ja Vesilahti, Kangasala ja Pälkäne, Lempäälä, Valkeakoski, Hämeenkyrö ja Sastamalan yhteistoiminta-alue, johon kuuluu Punkalaidun. Lisäksi valinnanvapauspilotin hakuun keväällä 2018 osallistuivat Ikaalinen, Akaa ja Urjala. Näiden 16 kunnan väestöpohja on 93,4 prosenttia koko Pirkanmaan väestöstä. Kuntien nykyisten asiakasmäärien perusteella on laskettu, että valinnanvapauspilottikuntien alueella Pirkanmaalla asuu noin 20 000 ikäihmistä tai vammaista henkilöä, jotka käyttävät tällä hetkellä kunnallisia palveluja.
Koko raportti on luettavissa osoitteessa www.tampere.fi/valinnanvapaus
Hanne-Maria Leppäranta
projektipäällikkö, henkilökohtainen budjetointi
Tampereen kaupunki
