Hallituksen vastaus välikysymykseen sosiaali- ja terveyspalvelujen pelastamisesta
Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso vastasi eduskunnassa 20.11.2024 välikysymykseen sosiaali- ja terveyspalvelujen pelastamisesta.
Arvoisa puhemies,
Hyvinvointialueiden tehtävänä on järjestää ihmisten tärkeät sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut. Haluamme hallituksessa, että alueet onnistuvat tässä tehtävässään ja tuemme alueilla tehtävää työtä. Ministeriöt ja hyvinvointialueet toimivat tässä vahvassa vuorovaikutuksessa ja tiiviissä yhteistyössä, jota on kuluvan syksyn aikana tiivistetty entisestään.
Uudistamme palvelurakennetta, jotta väestön riittävä hoito, hoiva ja muut palvelut voidaan turvata työvoiman saatavuuden ja julkisen talouden heikentyneessä tilanteessa. Hidastamme menojen kasvua tehtävälainsäädännön muutoksilla, jotta hyvinvointialueilla on enemmän toiminnallista ja taloudellista liikkumavaraa. Hyvinvointialueilla on paras tuntemus ruohonjuuritasolta ja hallitus tahtoo, että tämä tieto ja osaaminen hyödynnetään täysimääräisesti, kun etsitään ratkaisuja vaikuttavampiin palveluihin.
Hyvät keskustalaiset. Te puhutte toistuvasti siitä, että hallitus on romuttamassa sosiaali- ja terveyspalveluita. Välikysymyksessänne jälleen väitetään näin. Asiantuntijoiden arviot hoitoon pääsyn tilanteesta ja hyvinvointialuejohtajien yhdessä esittämä kannanotto palveluiden saatavuudesta eivät tue tätä näkemystänne.
Miksi te haluatte pelotella ihmisiä tällaisella? Nämä ovat ihmisten tärkeitä palveluita, joilla te teette politiikkaa. Tämä keskustelu antaa huonomman kuvan sosiaali- ja terveyspalveluista, kuin mikä tilanne oikeasti on. Tämä ei edistä asiaa, vaan syventää vastakkainasettelua.
Hallituksessa ja hyvinvointialueilla tehdään kovasti töitä, jotta jokainen saa tarvitsemansa palvelut. Nyt ja tulevaisuudessa. Toivoisin tänään tässä keskustelussa, että keskitymme ratkaisuihin, emmekä pelottele ihmisiä sellaisella, mikä ei pidä paikkaansa.
Arvoisa puhemies,
Hyvinvointialueet ovat kyenneet järjestämään lakisääteiset palvelunsa riittävän yhdenvertaisesti ja väestönsä tarpeet huomioiden. Hoitoon pääsy ja hoidon aloitus ovat nopeutuneet ja hoitojonoja on kyetty lyhentämään: tuoreimman maaliskuun 2024 tilaston mukaan perusterveydenhuollon kiireettömässä hoidossa 91 % hoitoonpääsystä toteutui 14 vuorokaudessa.
Hoitoonpääsyä perusterveydenhuoltoon on pystytty parantamaan muun muassa vastaanottotoimintaa ja henkilökunnan työnjakoa kehittämällä sekä hyödyntämällä digitaalisia välineitä. Valtaosassa hyvinvointialueista sote-keskuksissa käytetään moniammatillista tiimimallia.
Erikoissairaanhoidossa on myös pystytty purkamaan hoitojonoja, mikä näkyy THL:n tuoreimmissa syyskuun 2024 tilastoissa. Valtakunnallisesti hoitojonoja on kyetty purkamaan viimeisen vuoden aikana esimerkiksi sisätaudeissa ja keuhkosairauksien hoidossa. Kokonaisuudessaan kirurgiassa ja psykiatrisessa hoidossa tilanne on vuoden aikana kehittynyt parempaan suuntaan, vaikka näiden alojen sisällä onkin vaihtelua hoitoonpääsyssä.
Henkilöstöpula on tällä hetkellä suurin rajoite palvelujen järjestämiselle. Haasteet henkilöstön saatavuudessa aiheuttavat myös kustannusten kasvua hyvinvointialueilla. Siksi hallitus tekee toimia koulutetun hoito- ja hoivahenkilökunnan saatavuuden parantamiseksi esimerkiksi Hyvän työn ohjelmaa edistämällä, koulutusmääriä lisäämällä sekä hakemalla ratkaisuja kalliin, lyhytaikaisen vuokratyövoiman käytön hillitsemiseksi.
Vuokratyövoiman käyttöä on jo saatu hillittyä ja tänä vuonna heinäkuun loppuun mennessä vuokratyön kustannukset laskivat 5,3 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon.
Vuokratyövoiman kansallista hallintaa on selvitetty ministeriössä kuluneen syksyn aikana Ruotsin mallin pohjalta. Ruotsissa on käytössä yhteinen sopimus, jonka tavoitteena on yhtenäistää etenkin vuokralääkäreiden ja -sairaanhoitajien käytön ehdot ja hinnoittelu. Sopimus sisältää yhteiset vaatimukset vuokratyöntekijöiden laadusta, osaamisesta ja kustannuksista. Suomen tavoitteena on ottaa seuraavan kahden vuoden aikana käyttöön soveltuvilta osin samankaltaista vuokratyövoiman hallintaa.
Arvoisa puhemies,
ei ole olemassa yhtä autuaaksi tekevää keinoa hyvinvointialueiden tilanteen ratkaisuun. Siksi ha-emme hallitusohjelman mukaisesti laajasti erilaisia ratkaisuja muun muassa palveluiden uudistamiseksi, henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi, teknologisten ratkaisujen ja tiedon hyödyntämiseksi, rahoitusmallin kannustavuuden parantamiseksi sekä ohjauksen kehittämiseksi.
Valtio ohjaa hyvinvointialueita uudistamaan palveluja siten, että kukin palvelu vastaisi tarkoituksenmukaisella tavalla asiakkaan palvelutarvetta. Hallitus tekee parhaansa, jotta ihmiset voivat jatkossakin luottaa toimiviin julkisiin palveluihin ja sotepe-ammattilaiset voisivat keskittyä työajallaan varsinaiseen asiakastyöhön. Nämä ammattilaiset tekevät arvokasta työtä meille elintärkeiden ja välttämättömien palvelujen eteen.
Mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamiseksi hallitus toteuttaa lasten ja nuorten Terapiatakuun, joka tulee voimaan vuonna 2025.
Hallitus haluaa ottaa kaikki keinot käyttöön parantaakseen suomalaisten hoitoonpääsyä. Siksi olemme kunnianhimoisesti kehittämässä myös Kela-korvauksia tukemaan nopeampaa hoitoonpääsyä, valinnanvapautta ja ennaltaehkäisyä.
Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan esitys hedelmöityshoitojen kela-korvausten palauttamisesta merkittävästi korotettuina. Huomenna eduskunnalle annetaan esitys kela-korvausten parantamisesta ja laajentamisesta sellaisten palveluiden osalta, joiden saatavuus hyvinvointialueilla on heikompaa. Esimerkiksi gynekologien vastaanottokäyntien korvausta korotetaan merkittävästi. Hammashoidon korvaukset nousevat. Fysioterapia palaa kela-korvausten piiriin.
Lisäksi ministeriössä parhaillaan valmistellaan valinnanvapauskokeilua 65 vuotta täyttäneille. Kokeilussa voisi päästä ensi syyskuusta alkaen yksityiselle yleislääkärille julkisen asiakasmaksun hinnalla. Kokeilulla täydennetään hyvinvointialueiden palveluita, ei korvata niitä. Kokeilun rahoitus ei myöskään ole pois hyvinvointialueilta, vaan siihen on varattu erillinen määräaikainen rahoitus.
Hallituksen tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti omalääkärimallia hyödyntämällä parantaa hoitoon pääsyä ja vahvistaa hoidon jatkuvuutta. Tavoitteen edistämiseksi Kestävän hyvinvointiyhteiskunnan ministerityöryhmä on kokouksessaan 7.11. päättänyt asettaa sosiaali- ja terveysministeriön sekä valtiovarainministeriön yhteisen Omalääkäri-ohjelman, joka on asetettu ministereiden päätöksellä tämän viikon tiistaina. Ohjelman tavoitteena on parantaa hoidon saatavuutta ja jatkuvuutta edistämällä erilaisten omalääkärimallien käyttöönottoa kaikilla hyvinvointialueilla. Tavoitteena on myös henkilöstön pitovoiman ja jaksamisen tukeminen.
Hyvinvointialueilla on käynnissä erilaisia erilaisia omalääkäri- ja omatiimimalleja kehittäviä hankkeita, joiden tavoitteena on hoidon jatkuvuuden parantaminen. Esimerkiksi ammatinharjoittajamalliin kokeilua on huolellisesti valmisteltu Länsi-Uusimaan hyvinvointialueella. Hankkeita on käynnissä myös kuudella muulla hyvinvointialueella. Omalääkäri 2.0 -mallin mukaisen palvelujen tuotantomallin toteutuksessa Pohjois-Pohjanmaa on kaikkein pisimmällä.
Lisäksi hallitus on päättänyt syksyllä 2024 osana Kela-korvausten jatkokehittämistä valmistella ja toteuttaa omalääkärimallikokeilun. Kela-korvauksia on tarkoitus käyttää omalääkärimallin kehittämiseen osana kokeiluja.
Arvoisa puhemies,
Hyvinvointialueiden yleiskatteinen valtion rahoitus on ensi vuonna 26,2 miljardia euroa. Tämä on vähän vajaa kolmannes valtion budjetista. Rahoitus kasvaa kuluvaan vuoteen verrattuna 2,2 miljardilla, josta jälkikäteistarkistuksen osuus on 1,4 miljardia.
Väestö ikääntyy ja palvelutarve kasvaa, siksi on ymmärrettävää ja välttämätöntäkin, että myös hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa. Mutta tämäkään määräraha ei tule riittämään, jos emme kykene uudistamaan palveluita ja saa uusia tekemisen tapoja käyttöön. Siitähän sote-uudistuksessa koko ajan oli kyse, että luodaan hartiat uudistumiselle.
Sote-menojen hallitsematon kasvu on merkittävä haaste koko julkiselle taloudelle. Kaikilla alueilla on hyväksytyt muutosohjelmat ja suunnitelmat talouden tasapainottamiseksi, mutta talouden tasapainotus etenee alueilla eritahtisesti. Osalla alueista talouden heikentyminen on kuitenkin jo pysähtynyt ja suunta on oikea.
On tärkeää, että jokainen alue tekee kaiken voitavansa alijäämänsä sopeuttamiseksi. Hallitus ei valmistele muutoksia alijäämän kattamisvelvollisuutta koskevaan sääntelyyn. Kaikissa tilanteissa kuitenkin perustuslaissa turvatut riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut turvataan jokaiselle suomalaiselle.
Arvoisa puhemies,
Suomi on päästetty velkaantumaan pahasti. Hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden turvaamisen kannalta kaikkein suurin riski on se, jos emme saa menokehitystä hallintaan. Kaikesta päätellen keskustapuolue ei kanna huolta maamme talouden tasapainosta.
Hallituksen tavoitteena on parantaa suomalaisten elintasoa, kääntää Suomen talous kestävään kasvuun ja taittaa hyvinvointia uhkaava velkaantumiskehitys. Siksi hallitus on päättänyt julkista taloutta yhdeksällä miljardilla eurolla vahvistavasta toimenpidekokonaisuudesta, jonka toimeenpanoon hallitus on sitoutunut.
Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden uudistaminen, toiminnan vakiinnuttaminen hyvinvointi-alueilla ja kustannusten kasvun hillintä ovat merkittävä kokonaisuus myös julkisen talouden kestävyyden näkökulmasta.
Edellinen hallitus toteutti palveluiden hallinnollisen uudistuksen. Palveluiden järjestäminen siirrettiin leveämmille hartioille, jotta niiden uudistaminen on mahdollista. Vuosien ja vuosien hallinnon uudistamisen jälkeen on palveluiden uudistamisen vuoro. Tätä työtä hallituksessa ja hyvinvointialueilla nyt tehdään. Työ ei ole helppoa, mutta se on tehtävä. Hyvinvointiyhteiskunnan palvelut kuuluvat nykyisille ja tulevillekin sukupolville. Myös siitä tämä hallitus haluaa pitää huolen.